Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Haluaisin hypätä elämässä vuosia takaisin... muita?
01.07.2016 |
Sairastuin mt-ongelmiin teini-ikäisenä, jätin lukion käymättä sosiaalisten tilanteiden pelon takia, vietin kuukausia sairaaloissa, valmistuin yhteen ammattitukintoon alalle joka ei ollut omani, se oli vain hätäratkaisu. täytän tänä vuonna 27 ja nyt olen tarpeeksi terve toteuttamaan asioita ilman että pelko olisi näihin esteenä. hain ensimmäsitä kertaa yliopistoon ja vaikka en opiskelupaikkaa saanutkaan, pärjäsin kokeissa yllättävän hyvin ja olen saavutuksestani ylpeä.
Mutta: menetin vuosia mielenterveysongelmille ja nyt en pääse aloittamaan opintojakaan. ikää lähemmäs kolmekymmentä. ei parisuhdetta, ei työpaikkaa.
Tulevaisuus tuntuu harmaalta. Ja tiedän että en halua elää jos en saa korkeakoulutusta, nimenomaan yliopistossa. Nyt pitäisi käyttää vuosi johonkin, mihin? entä jos en pääse ensi vuonnakaan?
Kommentit (18)
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on asiat hyvin nyt. Voit opiskella pääsykokeeseen ja tehdä töitä ohessa.
Olet vielä tosi nuori, aikaa vaikka mihin. Avoimen opinnot on fiksu ratkaisu!! Ei kannata murehtia mennyttä aikaa, harvalla se elämä niin suoraviivaista on. Elämä on elämää juuri siksi, että se on epätäydellistä ja täynnä virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
Miten saa parisuhteen? t. 26 v ikisinkku
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
No eipä sitä nyt ihan niin vain saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ja jaksamista. Et sinä kuitenkaan vielä kovin vanha ole. Itse olen yli 50 ja aika usein ajattelen, että olisinpa vielä kolmekymppinen. Tsemppiä!
Hei mietipä siltä kannalta että hyvinkin voit elää jopa 90 vuotiaaksi :) Älä vielä heitä kirvestä kaivoon, aikaa on. Mitä muka pitäisi olla kolmekymppisenä? Ura, perhe, työ ja rahaa? Kaikkea ehdit vielä saada. Kaikkea hyvää sinulle <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
Miten saa parisuhteen? t. 26 v ikisinkku
Miehiä on joka paikassa. Valitse yksi ja ota omaksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
No eipä sitä nyt ihan niin vain saa.
Saahan. Ei naisena tarvitse paljon pinnistellä sen eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mä voisin mennä sinne lukioon ja opiskelemaan ahkerammin. Jäi nimittäin tosi pienestä yliopistopaikka kiinni ja neljännen kerran jälkeen meni motivaatio ja muitakin syitä. Toisella kerralla oli paras yritys. Vain yhtä pykälää parempi arvosana mistä tahansa aineesta olisi riittänyt, mutta en koskaan saanut aikaiseksi korottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
Miten saa parisuhteen? t. 26 v ikisinkku
Miehiä on joka paikassa. Valitse yksi ja ota omaksesi.
Ei voi, koska muutenhan se mieskin saisi naisen helpolla ja sinä yhden asian jumittaja olisit väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä sä parisuhteen saat milloin vaan halutessasi. Loppu voi olla vaikeampaa.
Miten saa parisuhteen? t. 26 v ikisinkku
Miehiä on joka paikassa. Valitse yksi ja ota omaksesi.
Ei voi, koska muutenhan se mieskin saisi naisen helpolla ja sinä yhden asian jumittaja olisit väärässä.
Ei sillä ole väliä, koska miehiä on määrällisesti enemmän. Jos on vaikka 10 000 naista ja 60 000 miestä ja kaikki naiset saavat miehen, silti 50 000 miestä jää yksin.
Ei kuulosta siltä, että mt-ongelmat on takana päin, jos elämä on kiinni siitä saatko opiskella yliopistossa vai et. Mikä päähänpinttymä sulla edes on tuosta tutkinnosta? Joku av:lta opittu mantra, jolla ei todellisuuden kanssa mitään tekemistä? Putoat todnäk korkealta ja kovaa, vaikka pääsisitkin joskus sisään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mille alalle hait? Mikä on sellainen yliopistokoulutus, jota ilman et voi elää? Sulla on sosiaalisten tilanteiden pelko, aiheuttako se esteitä työksentelemisessä haaveammatissasi? Haluatko koulutusta yliopistossa vai haluatko myös joskus ammatin siltä pohjalta?
Mitä sinne röihin haluamaan. Etkö lue palstaa. Vittumaiset työkaverit ja pomot ..
Minusta ei ole suositeltavaa ottaa yliopisto-opintoja urasuunnittelun lähtökohdaksi. Mieti mieluummin millaista työtä haluat tehdä ja miksi.
Aloita yleisistä asioista, kuten haluatko työskennellä yksin, osana tiimiä, asiakaskontaktissa, käsillä tehden, tietotyöläisenä, jne. Tämä on harjoituksen vaikein osa, koska se vaatii hyvää itsetuntemusta ja vielä suurempaa rehellisyyttä tunnistaa omat vahvuudet, heikkoudet ja mieltymykset. Vasta tämän jälkeen mieti varsinaisia ammatinkuvia ja muista, että samalla koulutuksella voi päätyä hyvin erilaisiin tehtäviin.
Toisaalta, jos sinulla on jo mielessä jokin ammatti, tee edellä oleva harjoitus toiseen suuntaan ja selvitä miksi sinua kiinnostaa juuri se. Luulisin, että tällaisten pohdintojen jälkeen näet muitakin koulutusvaihtoehtoja kuin yliopiston ja ainakin voit odotellessa tehdä jotain mielekästä elämälläsi.
Kaikkea hyvää!
Alue: Aihe vapaa
Käytät tietenkin vuoden siihen että pääsisit sisään ensi vuonna. Avoimeen opiskelemaan ja mitä kaikkea nyt voikaan tehdä, minä en näistä oikein tiedä.