Lue keskustelun säännöt.
Imetys on kuin vankila
24.06.2016 |
Pakko saada avautua. En kaipaa vittuiluja, vauvani on todella rakas ja toivottu. Mutta IMETYS! Se on vain mun tissi joka kelpaa, ei mikään pullo (ja niitä kokeiltu monta). Ei pienintäkään mahdollisuutta päästä edes joskus muualle ilman häntä. Karsastan julki-imetystä myös, en ole siihen jotenkin pystynyt. Tuntuu, että on vauvan kanssa ihan yksin, kun ei kukaan muu pysty häntä ruokkimaan. Siitä tulee katkera olo. Enkä raaski jättää pullon kanssa kotiin huutamaan. :(
Syöttövälikin on 1-2h. Olen niin kateellinen kavereille, jotka voivat välillä antaa vauvan miehelle hoitoon. Meillä on riitoja, kun oma mies pääsee rilluttelemaan ja elää samaa elämää kuin ennen lasta. Itse toivoisin vaan pientä hengähdystaukoa, mutta olen vain elävä lypsykone. Vauva on kohta 4kk, ja soseita voisi maistattaa, mutta eihän niistäkään ole vielä vähään aikaan hyötyä, kun on niin pieniä määriä. Onko kokeneemmilla vinkkejä, miten saisi mielialaa ylös tässä tilanteessa? Olo on ihan kuin katkeralla akalla. :D
Kommentit (89)
Miten miltei nelikuisen syöttöväli voi olla 1-2 tuntia?
Meillä on nelisen tuntia eli hyvin esim. ehdin kaupungille kahvittelemaan tai harrastuksiin. Tosin pidän nyt vauvanhoitoa elämäni päätarkoituksena tällä hetkellä. Lyhyt aikahan tämä on ja nautin täysin rinnoin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän tuon tunteen. Mä vihasin koko touhua ja sitä klottaamista vaikka lasta rakastankin. Mä sain opetettua hänet pulloon kun kokeilin erilaisia tutteja. Osa on tosi kovia. Sitkeesti vaan yrität ni kyl se oppii vielä. Ja soseita pikkuhiljaa. Ajattele et ei se vankila enää montaa kk. kestä kuitenkaan.
Eka pointti on se, että myöhemmin todennäköisesti muistelet noita aikoja kuitenkin kaiholla - miten mahtava tunne, että se pieni ihminen tuhisee siinä rinnalla ja on niin liikuttavan riippuvainen sinusta.
Toinen pointti on se, että oletteko kokeilleet hörppyyttämistä ja erilaisia tuttipulloja?
Kiitos tsempistä. :) Sulla tuntuu varmasti kaukaiselta nämä asiat jo ,kyllähän ne mullakin ajan kanssa. En vaan voi sille mitään, että olen pahalla tuulella asian vuoksi. Jos ottaa huomioon vielä raskausajan joka jo rajotti liikkumisia pahan selkäkivun vuoksi. Tiedän että se äidinmaito on parasta ravintoa, mutta ei tämä mielenterveydelle paras ratkaisu ole :D Ja mies ei pysty käsittämäänkään kuinka rankkaa tää on...
Tuo aika menee kyllä ohi. Samanlaisen vauvan kanssa yritettiin lypsymaidolla turvata äidin konserttireissu. Seurauksena vauva huusi itsensä lähes tajuttomaksi ennenkuin ehdin paikalle. Ei sen jälkeen se rilluttelu tuntunut niin tärkeältä. Joskus tiheän imun kautena meni koko ilta sohvalla kun vauva halusin olla rinnalla. Sainpahan katsoa telkkaa. Jaksa vielä hetki ja ole iloinen että maitoa tulee. Omani oli maitoallergikko eikä mikään korvike käynyt, ei edes apteekin, niinpä jouduin imettämään vuoden ikäiseksi. Olisi monta ravintoainetta jäänyt saamatta. Tsemppiä!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo vauva-aika on todella lyhyt, vaikka sinusta nyt tuntuu, että aika kulkee mataamalla, etkä pääse tissitakiaisesta eroon ollenkaan. Pisti silmään tuo lyhyt imetysväli. Kokeilepa aloittaa niitä soseita, jospa ne ruokavälit vähän pidentyisivät. Soseet täyttävät pikkaisen enemmän kuin maito.
Joo en vittuile ymmärrän kyllä. Minulla imetys loppui puolen vuoden jälkeen koita sinäkin vauhdittaa imetyksen loppumista tosiaan ne kiinteät peliin ja koittakaa aina välillä tarjota tuttipullosta maitoa. Kokeilkaa välillä viileämpänä ja välillä lämpimämpänä (ei kuumaa tietenkään:)) Anna imeä ensin tyhjää tuttiosaa eli pullo alaspäin ja sit annat maidon tulla tuttiin niin saattaa ottaa helpommin. Pidä oman tissin vieressä pulloa meillä auttoi koki syövänsä kai tissistä :)
Minulla loppui maidontulo joten loppui siksi imetys mutta muistan kokeneeni vastaavia tunteita. Vähän ristiriitaista kun samalla tuntuu hyvältäkin olla tarvittu ja samalla ei saa edes päiväunia ikinä kun jo pitää imettää. Arvasin kyllä että lämmöllä sitä muistelee ja nyt jo niin teen vaikka vauva vasta 10kk. Tsemppiä kyllä sä jaksat! Ja mies vois jättää riekkumiset vähemmälle teil on pikkunen vauva toivottavasti ei koko ajan juokse muualla sä tarviit tukee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun alatte syömään soseita niin elo jo helpottuu, voit olla muutaman tunnin poissa ja isä voi syöttää lapselle sosetta tarvittaessa ja annat sitten maidon kotiuduttuasi. Tuntuu nyt ahdistavalta mutta vauva-aika menee oikeasti tosi nopeasti joten yritä nyt nauttia siitä, kohta sitä jo kaipaat.
Vierailija kirjoitti:
Miten miltei nelikuisen syöttöväli voi olla 1-2 tuntia?
Meillä on nelisen tuntia eli hyvin esim. ehdin kaupungille kahvittelemaan tai harrastuksiin. Tosin pidän nyt vauvanhoitoa elämäni päätarkoituksena tällä hetkellä. Lyhyt aikahan tämä on ja nautin täysin rinnoin :D
Joo se väli on nyt lyhentynyt tässä, päättelisin että maito ei pidä nälkää enää niin hyvin? Velliä koitettu antaa mutta eihän se pullosta kelpaa. Ja illat hän roikkuu "parhaimmillaan" parikin tuntia putkeen tissillä. Luulin että sekin olisi helpottanut siinä 2-3kk jälkeen mutta ei. En uskalla antaa soseita vielä ennen neuvolan "siunausta", joka on onneksi juhannuksen jälk. Kun sitäkin puhutaan ettei liian aikaisin saa ruveta antamaan, ettei suolisto ole jotenkin valmis. Nokkamukia ja kaikkia mahdollisia pullotutteja on koitettu. No hörpytys on vielä jäljellä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eka pointti on se, että myöhemmin todennäköisesti muistelet noita aikoja kuitenkin kaiholla - miten mahtava tunne, että se pieni ihminen tuhisee siinä rinnalla ja on niin liikuttavan riippuvainen sinusta.
Toinen pointti on se, että oletteko kokeilleet hörppyyttämistä ja erilaisia tuttipulloja?
Itse imetin molempia lapsia pitkin hampain sen 6 kk. Ja nyt kun nuorinkin on liki 5-vuotta niin edelleen tunnen vain suurinta iloa että ei ikinä enään tarvitse imettää. Edelleen suurin tunne koko asiaa kohtaan on viha. Itsellä kyllä sitä maitoa tuli vaikka parinkin lapsen tarpeisiin, mutta imetyshormonien takia voin koko ajan huonosti + se sitovuus.
Meillä oikein suositeltiin soseiden aloittaminen 4 kk iässä, koska sekä vanhemmilla että ensimmäisellä lapselle oli allergioita. Nykykäsityksen mukaanhan erityisesti allergiaperheissä myöhäinen soseiden aloitus voi altistaa allergioille (tämän on kertonut ihan lasten allergioista väitellyt lääkäri)
Kiitos kaikille ihanille kannustuksesta!! On tämä vaikeaa touhua. Eniten juuri nyppii se, että hoitovastuu ei ole mitenkään tasapuolinen miehen kanssa. Melkein huijattu olo imetyksen suhteen, että tätäkö se sitten on.. Olen melkein kateellinen niille jotka joutuneet sen syystä tai toisesta lopettamaan esim maidon loppumisen takia. Kyllä sitä vaan kaipaisi muutakin elämää vaikka vauva tärkeintä onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla maito ei riittänyt ja vauvalle syötettiin vain jauheesta tehtyä korviketta. Minnekään ei voinut vauvan kanssa lähteä kun ei ollut varmuutta koska hänelle tulee nälkä. Olin niin kateellinen niille joiden ei tarvinnut moisia ajatella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten miltei nelikuisen syöttöväli voi olla 1-2 tuntia?
Meillä on nelisen tuntia eli hyvin esim. ehdin kaupungille kahvittelemaan tai harrastuksiin. Tosin pidän nyt vauvanhoitoa elämäni päätarkoituksena tällä hetkellä. Lyhyt aikahan tämä on ja nautin täysin rinnoin :D
Joo se väli on nyt lyhentynyt tässä, päättelisin että maito ei pidä nälkää enää niin hyvin? Velliä koitettu antaa mutta eihän se pullosta kelpaa. Ja illat hän roikkuu "parhaimmillaan" parikin tuntia putkeen tissillä. Luulin että sekin olisi helpottanut siinä 2-3kk jälkeen mutta ei. En uskalla antaa soseita vielä ennen neuvolan "siunausta", joka on onneksi juhannuksen jälk. Kun sitäkin puhutaan ettei liian aikaisin saa ruveta antamaan, ettei suolisto ole jotenkin valmis. Nokkamukia ja kaikkia mahdollisia pullotutteja on koitettu. No hörpytys on vielä jäljellä :)
Otapa neuvolaan yhteyttä ja kysy mielipidettä tuosta tiheästä syömisestä - voi tosiaan olla, että maitoa ei jostain syytä tule enää vauvan tarpeisiin nähden tarpeeksi. Velli saattaa olla ihan varteenotettava vaihtoehto, tosin itselläni sen käytöstä ei ole kokemuksia.
Soseiden aloittamisesta puolestaan suosittelisin nimenomaan aloittamaan maistattamisen juuri nyt 4-5kk korvilla. Uusimmat tutkimukset tukevat sitä, että kun lapsen suolisto tässä vaiheessa saa näitä maistiaisaltistuksia erilaisista ruoka-aineista, niin se suojaa mahdollisia allergioita vastaan. Erityisesti tästä hyötyä, jos vanhemmilla itsellään perinnöllistä allergiataipumusta (itselläni esim. atopia). Idea siis ei ole varsinaisesti syöttää vielä kiinteillä, vaan tarjota lusikallinen yhtä ruoka-ainetta yhtenä päivänä ja toista toisena. Ennenhän ohjeistus oli, että täysimetystä vaan puolivuotiaaksi saakka ja sitten yksi kiinteä ruoka ruokavalioon per viikko -tahdilla....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on kaikki kolme olleet samanlaisia.
Ai että otti päähän kun sai kaikenmaailman neuvoja, ei vain yritetty tarpeeksi että olisi tuttia/pulloja ottanut, kyllähän kaikki vauvat tottuu siihen kun sitkeästi yrittää jne.
Kaikki olivat tiheään rinnalla, alun turhautumisen jälkeen sain jotenkin järkeiltyä itselleni (hoin 500000 kertaa päivässä mielessäni "tämä ei ole ikuista") että nyt tämä tilanne on näin, löysin aihe vapaan ja aloin palstailla aina kun lapsi oli rinnalla..... tai luin kännykällä e-kirjoja, pelasin jne. Eli laiskottelin, mutta hyvällä omatunnolla koska kuitenkin huolehdin vauvasta siinä samalla.
Tsemppiä, tiedän että nyt on raskasta ja pelottaa että helpottaako ikinä, meillä helpottanut aina siinä 7-8kk iässä kun lapsi on oppinut juomaan joko mukista tai nokkamukista.
Ja todellakin surutta ostin silloin korviketta sitä varten, en olisi millään jaksanut lypsää yhtään mitään. Osaimetyksellä sitten jatkettu pari kuukautta vielä.
Joo tiedän täsmälleen tunteen. Oma mies aikanaan vain tokaisi että "No ei se imetys nyt niin rankalta näytä, senkun istut ja imetät". Hahhah, kauankohan olisi jaksanut, yöheräämiset, syöttämiset, iltakiukut, nukuttamiset! :D Muuta neuvoa on vaikea antaa paitsi ne soseet ja sitkeä pullon tarjoaminen ja se hörppyytys kannattaa kokeilla.
Miksi et ap nyt vähän harjoittele sitä vauvan kanssa liikkeelle lähtöä? Minä nimenomaan koin imetyksen helpottavan liikkumista ja reissaamista! Ei stressiä, kun vauvan voi syöttää milloin vasn ja missä vaan! Sina käyty joku vähän rauhallisempi nurkkaus, jos et ihan keskipisteenä halua imettää. Etenkin nyt kesällä on helppoa. Kokeile! Ei se imetys ole vankila, vaan se että sidot itsesi sinne kotiin! Eikä imetystä tarvitse todellakaan lopettaa, kyllä ne imetysvälit kohta luonnostaan pitenee ja vaivalle voi nälkään syöttää jo muutakin. Ei siksi kannata lopettaa imetystä!
Tuo sun imetysväli kuulostaa siltä, että soseet nyt mukaan. Ei siihen neuvolan lupaa tarvita, vaan maalaisjärkeä. Kotimaista porkkanaa tai perunaa, ovat juuri parhaimmillaan. Keitä ja soseuta äidinmaidon kanssa muussiksi ja kokeile.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ap nyt vähän harjoittele sitä vauvan kanssa liikkeelle lähtöä? Minä nimenomaan koin imetyksen helpottavan liikkumista ja reissaamista! Ei stressiä, kun vauvan voi syöttää milloin vasn ja missä vaan! Sina käyty joku vähän rauhallisempi nurkkaus, jos et ihan keskipisteenä halua imettää. Etenkin nyt kesällä on helppoa. Kokeile! Ei se imetys ole vankila, vaan se että sidot itsesi sinne kotiin! Eikä imetystä tarvitse todellakaan lopettaa, kyllä ne imetysvälit kohta luonnostaan pitenee ja vaivalle voi nälkään syöttää jo muutakin. Ei siksi kannata lopettaa imetystä!
Ei mikään ihme ettei halua imettää julkisesti, niin inhottavasti siitä puhutaan. Jos vielä itse.on vähänkin epävarma niin ei se vaan ole.niin helppoa, ja jos vauva vaistoaa että äiti on stressaantunut.niin ei välttämättä rauhoitu syömään.
Vierailija kirjoitti:
Tuo sun imetysväli kuulostaa siltä, että soseet nyt mukaan. Ei siihen neuvolan lupaa tarvita, vaan maalaisjärkeä. Kotimaista porkkanaa tai perunaa, ovat juuri parhaimmillaan. Keitä ja soseuta äidinmaidon kanssa muussiksi ja kokeile.
Eihän uusiaperunoita saa vauvalle antaa?
Tiedän tunteen :) Kaikki vauvat eivät suostu pulloon kun parempaakin tarjolla :D Kestä vielä toiset 4kk - myöhemmin voit muistella tuota aikaa naurulla ja kaiholla. Niin mä teen nyt, kun neito lähestyy aikuisuutta. Jaksuja!