Lue keskustelun säännöt.
Uskoni ihmisten hyvyyteen ja rakkauteen on mennyt
06.06.2016 |
Ennen uskoin ystävieni ja sukulaisteni rakastavan minua, kuten heitäkin rakastan, pidin heitä läheisinäni.
Viimeiset 10 vuotta ovat kauhealla tavalla näyttäneet, että asia ei ole niin. En tiedä onko minulla epätavallisen huono ja epäonnistunut suku. Minulle tuli pahoja vaikeuksia terveyden romahdettua, sitä myötä romahti pohja muultakin elämältä. Kaikki kaikkosivat ympäriltä. Joko heti tai pikku hiljaa feidaten. Jos en itse ota yhteyttä, kenestäkään ei nykyisin kuulu mitään, ehkä kerran vuodessa tekstiviesti tai joulukortti.
Ainoat elonmerkit ovat silloin jos jotain on jaossa. Minulla oli ylimääräistä rahaa, siitä oltiin kiinnostuneita. Tavaraa oli, se olikin ainoa kerta kun sisarpuoleni on soittanut minulle vuosien varrella. Kummiksi kelpasin, lahja-automaatti, vastavuoroista yhteydenpitoa ei ole ollut. Ylipäätään melkein kaikki yhteydenpito on ollut minun varassani - itse asiassa näin se taisi olla aika lailla jo ennen vaikeuksiani, silloin en vain huomannut sitä. Toki tilanne paheni koettelemusten myötä eikä ole siitä parantunut.
Pitkäaikaisista ystävistä, sielunsisarista katosivat lähes kaikki niin ikään.
Näyttää siltä, että suuri osa elämäni läheissuhteita on ollut valhetta, johon olen uskonut. Tuntuu että hajoan :-(
Kommentit (11)
Samassa tilanteessa olen. Oma perhe on ainoa, joka tukee kinkkisissä tilanteissa, muun suvun olen jo unohtanut kokonaan. Ainoastaan silloin otetaan yhteyttä, kun jotain tarvitaan mutta apua en enää siihen suuntaan anna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otatko itse heihin yhteyttä oma-alotteisesti?
Kuten totesin, yhteydenpito on lähes yksinomaan ollut aina minun varassani.
ap
No, sukulaisuus ei ole tae rakkaudesta. En minäkään tykkää suvustani yhtään. Juoruilevia ja pahansuopia ihmisiä paljon sekä lestadiolaisia.
Ystävien kanssa käy myös elämän varrella niin, että osa jää taakse kun elämäntilanteet muuttuvat. Varsinkin sairaudet ja pitkät kriisit, masennukset, lasten saaminen, muuttaminen haarauttavat yhteisiä polkuja.
Kaikki ihmiset eivät ole pahoja ja rakkaudettomia, ethän itsekään itseäsi sellaiseksi koe. Etsi uusi ystäväpiiri ja läheiset, elämä kuljettaa ja ihmiset muuttuvat, kasvavat eri suuntiin. Eikä sinun suuntasi välttämättä ole ainoa oikea, muidenkin on, vaikka olisivat erilaisia kuin sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, sukulaisuus ei ole tae rakkaudesta. En minäkään tykkää suvustani yhtään. Juoruilevia ja pahansuopia ihmisiä paljon sekä lestadiolaisia.
Ystävien kanssa käy myös elämän varrella niin, että osa jää taakse kun elämäntilanteet muuttuvat. Varsinkin sairaudet ja pitkät kriisit, masennukset, lasten saaminen, muuttaminen haarauttavat yhteisiä polkuja.
Kaikki ihmiset eivät ole pahoja ja rakkaudettomia, ethän itsekään itseäsi sellaiseksi koe. Etsi uusi ystäväpiiri ja läheiset, elämä kuljettaa ja ihmiset muuttuvat, kasvavat eri suuntiin. Eikä sinun suuntasi välttämättä ole ainoa oikea, muidenkin on, vaikka olisivat erilaisia kuin sinä.
Järkipuhetta!
Järjellä ymmärrän tuon mitä sanotte. Tunteen tasolla kuitenkin koen todella rankasti sen että kaikki mihin uskoin ja luotin elämässäni oli valhetta. Lähes kaikki tärkeät, pysyviksi luulemani ihmissuhteet olivat tässä.
Elämänhalu on lähes täysin poissa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järjellä ymmärrän tuon mitä sanotte. Tunteen tasolla kuitenkin koen todella rankasti sen että kaikki mihin uskoin ja luotin elämässäni oli valhetta. Lähes kaikki tärkeät, pysyviksi luulemani ihmissuhteet olivat tässä.
Elämänhalu on lähes täysin poissa.
ap
Sun täytyy "löytää" se elämänhalu itsestäsi jotenkin. Et ole riippuvainen kenestäkään. Miksi pitäisit mitään yhteyttä, kun et itse siitä mitään saa? (En tarkoita vastavuoroisuutta). Olet tosiaankin hyväksikäytettävä lompsa. Laita kortti tai txt kummilapselle. Ei sun mitään rahaa tarvitse lähettää. Sehän ei ole aptehtäväkään kummille.
Mä en edes tiedä ketkä on mun kummit, ja useampi niitä kuitenkin on :D Ei haittaa lainkaan. Olen myös heivannut kaikki kierot ja väärät "ystävät" elämästäni pois. Ja uusia rehellisiä ei ole tullut vastaan. Joten mennään sitten näin. Eipähän ainakaan kukaan pääse pettämään ja huijaamaan, eikä mitään teeskentelyä tarvitse katsella ja kokea.
Muutin äskettäin vielä taloyhtiöön, jossa naapurit ovat kuin paskan nielleet. Hyvä jos puolet edes nyökkää ohi kulkiessa. Mitä väliä, nielkööt edelleenkin. Joskus vaan ihmetyttää se, miten kylmää nykyään kaikki on, ihmissuhteet, takanapäin puhuminen, kateellisuus jne....
9, kiitos! Tuollainen rehellisyys itselle on kunnioitettavaa. Jotenkin tuo karuus kuulosti hyvältä. Halaus ja rutistus sinulle!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle kävi samoin - sairastuin pahasti ja kaikki hylkäsivät, paitsi omat vanhemmat. Toinen sisareni oli aluksi kanssani, nyt en ole kuullut hänestä puoleen vuoteen. Veljeni kävi yhden kerran katsomassa minua sairaalassa. Pyysin apua lapsenhoidon kanssa, mutta sisarukseni eivät ole olleet halukkaita, edes yhtä kertaa (lapsi ei edes ole pieni,ei hankala hoitaa). Olin yllättynyt, että eivätkö he edes sisarenlastaan rakasta. Ja tuntuu pahalta aina kun elokuvissa ja sarjoissa joku joutuu sairaalaan, ja perhe ryntää tueksi. Ennen sairastumista olimme "läheisiä" mutta ehkä se ei ollut todellista.
Eräs ystävä sanoi, että ei ole kerennyt käydä minua katsomassa, kun on niin paljon töitä ja harrastus, joka on hänelle todella tärkeä. Työt ymmärrän, ja että harrastus on tärkeä, mutta ymmärsin myös, että minä en ole, jos harrastus menee edelleni myös silloin kun saattaisin menehtyä...
Olen saanut ystävällisyyttä yllättäviltä tahoilta. Tuttavaperhe otti lasta mukaan menoihin ja eräs hoitaja itki puolestani tuskaani.
Ymmärrän sinua ap. Olen itsekin yhä pettynyt ja surullinen, että minut hylättiin juuri rakkaimpina pitämieni ihmisten taholta. Olen myös muuttanut itseäni - ennen rakkauteni sisaruksiin oli ehdotonta, nyt itsekin rajoittaisin heidän auttamistaan ja yhteydenpitoa ja keskityn mieluummin ystäviin.
No niin se nykyään on että aidosti hyvät, mukavat, empaattiset ja rakastavat ihmiset ovat harvinaisia helmiä joihin hyvin harva elämänsä aikana törmää.