Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies vähättelee masennustani
19.05.2016 |
Uskaltauduin viimein avautumaan miehelleni, että epäilen olevani masentunut ja tarvitsevani apua. Olen oikeasti pohtinut todella pitkään uskaltaisinko kertoa huonosta olostani jollekin (minulle tunteistani puhuminen on ollut aina todella vaikeaa). Avautumiseni jälkeen mies totesi vain että ei minua mikään vaivaa, tai jos jokin niin se etten aktiivisesti etsi minua miellyttäviä ja piristäviä asioita, ja olen surullinen koska tarkoituksella eristäydyn kavereistani. En voi kuulemma olla masentunut koska minulla ei ole mitään syytä olla!
Tiedän kyllä että mies on väärässä, mutta olen suoraan sanoen niin poikki etten jaksa alkaa vääntämään asiasta. Voin hakea apua ilman hänen tukeaankin, mutta minua ahdistaa entisestään että hän ei selvästikään näytä ollenkaan tajuavan tunteitani, eikä halua edes yrittää, koska uskoo itse niin vahvasti yksilön kykyyn muuttaa kaikki hyväksi vain ajattelemalla positiivisesti.
Onko kellään kokemusta tästä? Miten saan miehen tajuamaan ja tukemaan?
Kommentit (5)
Kun kerran olet väsynyt, niin miksi haluat tuhlata niitä vähäisiä voimavarojasi miehen kanssa vääntämiseen? Koska sitähän tuo "miehen saaminen tajuamaan ja tukemaan" tarkoittaa. Olet väsynyt ja ahdistunut ja ahdistut lisää yrittäessäsi muuttaa toista ihmistä - mikä on mahdotonta.
Keskity itseesi. Kuten totesit, voit hakea ammattiapua ilman hänen tukeaankin. Tee se.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmasi ei ole miehen suhtautuminen masennukseesi, vaan se itse masennus. Keskitä masentuneen ihmisen vähät voimavarat varsinaiseen ongelmaan, äläkä miehesi suhtautumisen voivotteluun ja hänen syyllistämiseensä sen suhteen.
Monta kertaa sä olet kysynyt, "veisitkö/saattaisitko rakas mut lääkäriin" tms. eihän hän ole missään kohdin kieltänyt sinua hakemasta ulkopuolista apua. Voin omasta kokemuksesta sanoa, että ihmiset joilla ei ole omakohtaista kokemusta masennuksesta tai masennuspotilaasta, regoivat juuri kuvailemallasi tavalla. He tulkitsevat alakulon normaalina alakulona, josta voi vain repiä itsensä irti, "ottaa niskasta kiinni" - kun he eivät ole huomanneet tai tajunneet alakulot pitkittyneisyyttä tai syvyttää. Kyllähän sitä lähimpien lähimmäisten kanssa ikään kuin sokeutuu kaikenlaisille vaivoille, kun heitä joka päivä näkee/kuulee.
Ymmärrä sinä vuorostasi miestäsi. Mikäli haluat saattajaa tai kädestäpitäjää, pyydä suoraan. Epäilenpä, ettäkö hän kieltäytyisi. Voit myös mennä yksin, tai pyytää ystävää/perheenjäsentä mukaan. Yleensä tuollaiselle kokemattomalle ihmiselle valkenee sairauden tila sitten ajan myötä.
Et saa miestä mitenkään tukemaan itseäsi etkä ymmärtämään tilannettasi. hän ei vaan pysty ymmärtämään sitä, koska ei ole itse kokenut.
Sinun täytyy itse vaan hakea apua siihen masennukseen ja tehdä kaikkesi että toivut. Ei sillä väliä ole mitä mies ajattelee.
Alue: Aihe vapaa
Tuo ON miehen tapa tukea. Monilla miehillä on vain eri tyyli tsempata kuin naisilla. "Ääh, ei tässä mitään hätää, kyllä sä pärjäät" on tarkoitettu kannustukseksi, ei vähättelyksi.