Lue keskustelun säännöt.
MIKÄ noita naapurin kakaroita VAIVAA? Toinen potkii. lyö, tyrkkii, toinen komentaa, pomottaa, manipuloi minkä ehtii
06.06.2007 |
Naapurustossamme asuu kaksi tyttöä, sisarukset siis. Vanhempi menee syksyllä eskariin, nuorempi täyttää syksyllä kolme. Pienempi tyttö vaikuttaa todelliselta psykopaatin alulta. Saattaa aivan yhtäkkiä alkaa potkia tai hakata toista lasta, isompaa tai pienempää, tai tyrkätä pienemmän kumoon. Tätä tapahtuu päivittäin ja välillä myös useita kertoja päivässä. Tytön äiti ei juurikaan vahdi lasta, ja kun me muut häntä kiellämme, osallistuu kieltoihin vaisusti. Kerran sattui niinkin että tytön tönäistyä pienen, yksivuotiaan taaperon asfalttiin äiti kävi vain sanomassa että eihän noin saa tehdä ja silitti päätä. Ei ihme että tyttö hymyili tyytyväisen näköisenä, niin kuin aina kun pääsee tekemään pahojaan. Äiti kuittaa kaiken tytön hankalan luonteen piikkiin. No, tämän tytön vanhempi sisar, siis pian eskarilainen, on ollut vähän samanlainen tyrkkijä, ei ihan niin ahkera kuitenkaan. Mutta nyt hän harrastaa toisten lasten pompottamista ja manipulointia määräilemällä mitä leikitään, kuka leikkii ja kuka ei leiki, esittelemällä omia kyseenalaisia taitojaan (on ikäisekseen todella tyhmä ja lapsekas), valehtelemalla aina tarpeen tullen, ja huutamalla kimeällä äänellään niin että korvat menee lukkoon lähiseutujen asukkailla. Mikä h...vetti näitä lapsia vaivaa? Vaikka äiti ei näköjään paljon panosta heidän kasvatukseensa, en silti ymmärrä mistä he ovat nämä pikku terroristien elkeensä oikein saaneet. Vanhemmat ovat hiljattain eronneet, sen jälkeen tyttöjen käytös on ehkä vielä hieman pahentunut, mutta oli kyllä melko samanlaista jo aiemmin. Ovat kotihoidossa, syksyllä menevät kyllä päiväkotiin. Luulisi että siellä kiinnitettäisiin asiaan huomiota. Kiinnostaisi vaan tietää, että mistä tuollainen käytös johtuu? Olen päättänyt, etten anna poikani enää leikkiä näiden tyttöjen kanssa ollenkaan, osittain siksi etten halua hänen oppivan heidän tapojaan, osittain siksi etten jaksa selvitellä heidän ainaisia riitojaan tai ruveta riitelemään heidän äitinsä kanssa kun poikani antaa takaisin tälle nuoremmalle tytölle. Jos joku em. kuvauksen perusteella osaa kertoa mikä näitä tyttöjä vaivaa ja miten heihin pitäisi suhtautua kun samalla pihalla leikimme, niin kertokoon ihmeessä! Meidän lapsia tämä psykopaatin alku ei kyllä tule tyrkkimään, siitä aion pitää huolen, ihmettelen suuresti miten joku viitsii antaa oman lapsensa moisesta kärsiä.
Kommentit (9)
Ei taida vanhemmat kauheatsi tytöistä välittää ja sen sitten huomaa näiden käytöksessä. Vaikka vasta hiljattain erosivat, niin luultavasti kotona on tunnelma ollut kireä jo pitkän aikaa, ehkä koko tyttöjen elämän.
He eivät ilmeisestikään saa äidiltään huomiota, kun täytyy kiusata muita ja ottaa noin radikaalit keinot käyttöön.
Kurjaa heille ja kurjaa muille =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan tuossa olla taustalla ties mitä neurologista tai psykologista ongelmaa, mutta vaikka olisikin, niin siihen ei ole silti oikea reagointitapa antaa lasten toimia tuolla lailla.
Mutta sitten on toinen asia, millaisia nuo tytöt ovat muiden kuin ap:n mielestä. Kielteiseen asenteeseesi on todennäköisesti ns. hyvä syy, mutta toisaalta se värittää tulkintojasi noista tytöistä.
Joka tapauksessa on varmaan hyvä asia, että lapset menevät päiväkotiin. Siellä oppii sosiaalisia taitoja ja sääntöjä ja mahdolliset terapiaa vaativat ongelmatkin havaitaan paremmin.
Sinänsä se on valitettavan yleistä tuo, että aviokriisissä lapsilta siedetään ehkä vähän liikaakin rajojen rikkomista ja häiriökäyttäytymistä. Näin se on toki muissakin perhekriiseissä, halutaan ikäänkuin kompensoida traumaattista kokemusta olemalla korostetun kiltti lapselle. Mutta kaiketi erityisesti avioerossa, josta alitajuisesti podetaan itse huonoa omaatuntoa ja syyllisyyttä.
Oikeasti siinä tietysti tehdään lapselle karhunpalvelus, jos ei opeteta sosiaalisen kanssakäymisen perussääntöjä.
...tytöt ovat todennäköisesti ihan terveitä, mutta oireilevat pahaa oloaan tällä tavalla.
Vanhemmat ovat jostain syystä kyvyttömiä kasvattamaan tyttösiään ja tarvitsisivat apua.
Olen viimeaikoina surullisena seurannut eräiden vastaavanlaisten sisarusten elämää. Olivat siis tuollaisia minun lapsuudessani ja olen kuullut heistä äskettäin. Poika (nyt siis mies) on ollut yläasteiässä koulukodissa, kun ei muuten saatu koulunpenkille. Ei ole mitään opintoja peruskoulun jälkeen, eikä töitäkään. Ajoi juuri kuolonkolarin kännissä varastetulla autolla. Hänelle itselleen ei käynyt kuinkaan. Isosiskonsa käyttää huumeita ja on huonossa jamassa, pääsi juuri vankilasta...
on tuollainen komentelija tyttö :( Pienempi taas ei ole. Hän on herttainen kuin mikäkin. Minun täytyy laittaa käytös luonteen piikkiin. Ei meillä kyllä olla hempeissä väleissö miehen kans, mutta ei riidellä tai käyttäydytä huonosti. Kuhan eletään yksissä kuin kämppikset konsanaan. Pelottaisi erota, jos tytön käytös muuttuisi vielä pahemmaksi. Voikohan tällainen kämppisvanhemmuus olla lapselle pahasta?
ekana tuli mieleen minullakin KAPPALEJAOT!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan oikeasti teksti olisi helpompi lukea jos käyttäisi kappalejakoa.
... tai edes painaisi enteriä kun saa yhden asian selitettyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Naapurustossamme asuu kaksi tyttöä, sisarukset siis. Vanhempi menee syksyllä eskariin, nuorempi täyttää syksyllä kolme.Pienempi tyttö vaikuttaa todelliselta psykopaatin alulta. Saattaa aivan yhtäkkiä alkaa potkia tai hakata toista lasta, isompaa tai pienempää, tai tyrkätä pienemmän kumoon. Tätä tapahtuu päivittäin ja välillä myös useita kertoja päivässä. Tytön äiti ei juurikaan vahdi lasta, ja kun me muut häntä kiellämme, osallistuu kieltoihin vaisusti. Kerran sattui niinkin että tytön tönäistyä pienen, yksivuotiaan taaperon asfalttiin äiti kävi vain sanomassa että eihän noin saa tehdä ja silitti päätä. Ei ihme että tyttö hymyili tyytyväisen näköisenä, niin kuin aina kun pääsee tekemään pahojaan. Äiti kuittaa kaiken tytön hankalan luonteen piikkiin.
No, tämän tytön vanhempi sisar, siis pian eskarilainen, on ollut vähän samanlainen tyrkkijä, ei ihan niin ahkera kuitenkaan. Mutta nyt hän harrastaa toisten lasten pompottamista ja manipulointia määräilemällä mitä leikitään, kuka leikkii ja kuka ei leiki, esittelemällä omia kyseenalaisia taitojaan (on ikäisekseen todella tyhmä ja lapsekas), valehtelemalla aina tarpeen tullen, ja huutamalla kimeällä äänellään niin että korvat menee lukkoon lähiseutujen asukkailla. Mikä h...vetti näitä lapsia vaivaa? Vaikka äiti ei näköjään paljon panosta heidän kasvatukseensa, en silti ymmärrä mistä he ovat nämä pikku terroristien elkeensä oikein saaneet.
Vanhemmat ovat hiljattain eronneet, sen jälkeen tyttöjen käytös on ehkä vielä hieman pahentunut, mutta oli kyllä melko samanlaista jo aiemmin. Ovat kotihoidossa, syksyllä menevät kyllä päiväkotiin. Luulisi että siellä kiinnitettäisiin asiaan huomiota.
Kiinnostaisi vaan tietää, että mistä tuollainen käytös johtuu? Olen päättänyt, etten anna poikani enää leikkiä näiden tyttöjen kanssa ollenkaan, osittain siksi etten halua hänen oppivan heidän tapojaan, osittain siksi etten jaksa selvitellä heidän ainaisia riitojaan tai ruveta riitelemään heidän äitinsä kanssa kun poikani antaa takaisin tälle nuoremmalle tytölle.
Jos joku em. kuvauksen perusteella osaa kertoa mikä näitä tyttöjä vaivaa ja miten heihin pitäisi suhtautua kun samalla pihalla leikimme, niin kertokoon ihmeessä! Meidän lapsia tämä psykopaatin alku ei kyllä tule tyrkkimään, siitä aion pitää huolen, ihmettelen suuresti miten joku viitsii antaa oman lapsensa moisesta kärsiä.
... harmi ettei kukaan ole tätä kommentoinut varsinaisen sisällön kannalta.
Täällä kun tuntuu muuten aina olevan kaikenlaisia asiantuntijoita paikalla ja varsinkin nämä lasten käytökseen liittyvät asiat yleensä kiinnostavat ja saavat kommentteja aikaan, myös hieman vähemmän asiaa tuntevilta.