Yhteenmuuton jälkeen mies alkanut vahtia syömisiäni
Muutimme yhteen 3 kk takaperin seurusteltuamme reilut puoli vuotta sitä ennen. Olen 24, mies 30. Mies hoitaa käytännön syistä useimmiten ruokaostokset (hänellä on auto, itse kuljen julkisilla/pyöräillen), itse ehkä kerran kahdessa viikossa käyn kaupassa yksin. Viikonloppuisin käymme yhdessä.
Yhteenmuuton jälkeen mies on alkanut vahtia syömisiäni sekä rajoittaa niitä jättämällä ostoksista pois esimerkiksi jogurtit, banaanit ja sämpylät, vaikka ne olen ostoslistaan kirjoittanut. Kyse ei siis ole mistään kalliista erityisruoista, kummallakaan ei ole edes mitään ruokarajoitteita tai erityisruokavaliota. Myöskään herkkuja ei meillä syödä, mikä olisi ihan ok, jos ne eivät olisi TÄYSIN kiellettyjä. Pyysin esimerkiksi kerran tuomaan pienen suklaapatukan kaupasta. Ei tuonut. Ei kuulemma tee minulle hyvää. Muutenkin sanoo ajattelevansa parastani.
Pari kertaa olen yhteisillä kauppareissulla "testannut" miestä laittamalla koriin esim. juuri niitä banaaneja tai jopa sen suklaapatukan. Siitä alkoi kamala sättiminen, kotona jatkui mykkäkoululla.
Omilta kauppareissuiltani mies taas haluaa kuitit, koska pitää kirjaa taloutemme budjetista ja seurailee ostoksia ja niihin mennyttä rahaa. Kerran olin ostanut eväsbanaaneja pari kappaletta. Ja siitäkin tuli huutoa.
Rahat ovat kuitenkin yhteiset, molemmat laittavat ruokatilille yhtä suuren summan joka kuukausi.
Paitsi tiettyjä ruokia, myös määriä mies vahtii ja kommentoi, jos syön mielestään liikaa. Yksissä juhlissa kommentoi todella ikävästi kaikkien kuullen kahvipöydässä, kun otin lisää kakkua.
Olen laihtunut muutaman kilon, ja kun miehelle mainitsin, hän totesi, että suunta oikea, vaikka pelkääkin, että repsahdan. Olen 167cm/51kg. Suhteen alussa painoin 55kg.
Tämä asia ahdistaa minua, oli pakko avautua... :(
Kommentit (48)
Joo ei kuulosta terveeltä tuo miehesi käytös. Tuo kontrollointi tulee lisääntymään ja siirtyy vähitellen myös muihin asioihin. Suosittelen asian puheeksi ottamista.
Mun eksä oli samanlainen. Olen miellyttämisenhaluinen ihminen ja lopulta koin sen todella stressaavana, että mitä saa syödä ja mitä ei, mikä aiheuttaa syöpää, mikä ei.. Kun itse oli tottunut syömään tavallisesti ja monipuolisesti, herkutellenkin sopivassa suhteessa eikä paino-ongelmia ollut. Niin yhtäkkiä elämä oli täynnä kaikenmaailman sääntöjä. Osaltaan tuo ruoan kontrollointi miehessä vaikutti eropäätökseen. Joskus mies söi karkkia kanssani, ja oli ihan tosi kovassa syyllisyydentunnossa, että hän nyt tekee jotain pahaa.. en voi ymmärtää. Ja muutenkin ap, olet tosi laiha! Narsistiset piirteet ihmisessä tulee esiin yleensä vasta kun suhteessa on tapahtunut jokin edistysaskel, kuten aviolitto tai yhteenmuutto. Miehen käytöksessä on narsistisia piirteitä, kun ei voi antaa sinun olla oma erillinen yksilö omine valintoinesi, joka olet.
Lähde helvettiin tuollaisen kontrollifriikin luota heti. Ihan sairasta.
Hullua hommaa, ehdotan että vaihdat "ruokakuntaa". Kohta hänellä on sanomista muistakin tekemisistäsi.
Kohta se määrää miten pukeudut, ketä kavereitasi tapaat, mitä harrastat, lähdetkö työmatkalle... Selvästikään mies ei ole huolissaan parisuhdelihomisestasi (minkä kyttääminen olisi sekin perseestä), vaan haluaa kontrolloida.
Miehesi ei ole päästään terve etkä pian sinäkään, jos jäät tuohon suhteeseen.
Oletko valmis mukautumaan miehen vaatimuksiin vai haluaisitko elää kuten ennenkin?
Kuulostaa siltä, että hän tahtoo kontrolloida sinua eikä sellainen yleensä helpota ennenkuin otat asian puheeksi, eikä aina silloinkaan.
Puhu hänelle tasaveroisena kumppanina, aikuisena ihmisenä jokä tekee omat päätöksensä - ne tyhmätkin.
Minkä takia se daiju banaaneista vauhkoaa? Nehän on perkeleen terveellisiä ja niitä hyvin hyvin harvoja ruokia, joista saa magnesiumia ja kaliumia järkevissä määrin ja helposti. Eikä edes maksa paljoa mitään.
Näytä sille tutkimus magnesiumin ja kaliumin hyödyistä (esim. sellainen taisi olla, missä magnesiumia paljon saavilla oli 40 % vähemmän sydäreitä, ja kaliumista löytynee ihan yhtä lailla).
Ja sanot sille, että vaikka olisikin kyse suklaasta tai sämpylästä, niin sulla on niitä oikeus syödä, tai vaihtaa maisemaa.
Minkä ihmeen takia suostut tuollasiseen? Jos olisin vastaavassa tilanteessa, ilmoittaisin syöväni mitä haluan ja se ei miehelle kuulu. Jos mies alkaisi mykkäkouluun tms vastaavan niin menisi mies kyllä nopeasti vaihtoon. Olen hyvin hoikka, ja sinulla ei ole minkäänlaista tarvetta laihtua. Varo vaan, tai pian sairastut syömishäiriöön miehen kommentoinnin ja vahtaamisen takia.
Nyt puhuttelu miehelle, ja jos mikään ei muutu niin jätä se!
Provo? Jos ei --> Joo, etköhän itsekin tiedä mitä tehdä, ja jos et, niin jatka samaan malliin.
Mun mies käyttäytyy just noin, paitsi ei sentään vaadi kuitteja ja rahat on omat.
Mutta herkkuja en saa hänen nähden syödä, koska se on "parhaakseni". Olen itse normaalipainoinen ja mies lievästi ylipainoinen. Hän syö itse mitä sattuu, ei juuri ollenkaan kasviksia, vaan paljon makkaraa ja muita lihajalosteita, perunaa, rasvaisia ruokia yms. Makeita herkkuja syö myös autossaan.
Oon niin provosoitunut tuosta käytöksestä, että joskus ostan herkkuja ihan vaan osoittaakseni, ettei hän voi jatkaa kontrolliaan. Siitä saa aina kohtauksen ja pitää mykkäkoulua.
Ihan sairasta. Älä alistu tuollaiseen. Olen entinen syömishäiriöinen ja sairaalareissuhan siitä tuli. Voin sanoa se ei ole kivaa elämää. Olet nuori, älä hukkaa näitä vuosia<3
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia se daiju banaaneista vauhkoaa? Nehän on perkeleen terveellisiä ja niitä hyvin hyvin harvoja ruokia, joista saa magnesiumia ja kaliumia järkevissä määrin ja helposti. Eikä edes maksa paljoa mitään.
Näytä sille tutkimus magnesiumin ja kaliumin hyödyistä (esim. sellainen taisi olla, missä magnesiumia paljon saavilla oli 40 % vähemmän sydäreitä, ja kaliumista löytynee ihan yhtä lailla).
Ja sanot sille, että vaikka olisikin kyse suklaasta tai sämpylästä, niin sulla on niitä oikeus syödä, tai vaihtaa maisemaa.
Minua hihitytti tämä. Että kesken riidan kaivaisi yhtäkkiä esille printatun nivaskan banaaninsyönnin hyödyistä. :) Mutta tottahan tuo on - banaanit on terveellisiä. (Kunhan ei liikaa syö, Led Zeppelinin rumpali veti niillä överit.)
Mies haluaa kuitit? Mies päättää puolestasi, mikä sinulle on parasta? Miehellä on ainoana pääsy kaupoille? Mies päättää, että sinä et saa syödä herrkuja koskaan? Mistäs kaikesta muustakin teillä mies päättää sinun puolestasi, tuleeko pitkäkin lista? Mistä sinä päätät, et ainakaan omista rahoistasi?
Ei ole yllättävää, että nämä muutokset tulivat yhteenmuuton myötä. Lisää "uudistuksia" on luvassa esim. asuntolainan, naimisiinmenon tai raskauden myötä. Noin kontrolloivat ihmiset toimivat, etsi aiheesta lisää tietoa.
Minä naisena jouduin myös tekemään tuon kuittirumban yhden kuukauden ajalta, mies oli niin holtiton rahankäytön suhteen ja palkka tuli ja meni samantein. Meillä on yhteisiä lapsia, joten tahdin oli muututtava, tuo oli äärimmäinen keino saada mies ymmärtämään mihin rahat menee. Yksi kuukausi riitti, vain hullu olisi jatkanut monta kuukautta tuota rahan syynäämistä.
Kuvottava, aivan hirveä mies. Vetäisin turpaan tollaista marisijaa.
Vierailija kirjoitti:
Mun mies käyttäytyy just noin, paitsi ei sentään vaadi kuitteja ja rahat on omat.
Mutta herkkuja en saa hänen nähden syödä, koska se on "parhaakseni". Olen itse normaalipainoinen ja mies lievästi ylipainoinen. Hän syö itse mitä sattuu, ei juuri ollenkaan kasviksia, vaan paljon makkaraa ja muita lihajalosteita, perunaa, rasvaisia ruokia yms. Makeita herkkuja syö myös autossaan.
Oon niin provosoitunut tuosta käytöksestä, että joskus ostan herkkuja ihan vaan osoittaakseni, ettei hän voi jatkaa kontrolliaan. Siitä saa aina kohtauksen ja pitää mykkäkoulua.
Ja miksi siis olette yhdessä?
AP juokse ja lujaa! !!! Olet miehelle vain kontrollin kohde.
Niin ja lähde ennenkuin on liian myöhäistä. Ja varo ettet tapaa uutta hullua tulevaisuusessa. Tietynlaiset kiltit hyvät ihmiset, vähän lapselliset ja hyväuskoiset vaan vetää näitä hulluja puoleensa.
Omasta kokemuksesta voin sanoa, että olen edelleen hermoraunio, vaikkakin toipumassa, tälläisten huonojen suhteiden jälkeen. Vaikka minulla on nyt ihana mies, jonkalaisia en uskonut missään olevankaan.
mä en usko sua tai sit oot vaan heikko alistujaluuseri