Millä perusteella yliopistoissa valitaan tohtorikoulutettavat?

Hum-puolella ollaan käytetty jo aikojen alusta Stetson-Harrison-menetelmää. Sama koskee tutkimusrahoitusta jos meinaat jäädä tutkijaksi.

tutkimussuunnitelman on ennen kaikki oltava hyvä, hyvä olisi olla myös jotain julkaisuja. Arvosanojen merkitys tulee vasta tämän jälkeen. Tutkimusrahoituksessa raha tulee rahan luo: jos on aiemmin saanut rahoitusta, on helpompi saada sitä lisää. Suosittelijoilla on myös merkitystä.

Yleensä edellytetään että on Nobel laureaatti.

Vierailija kirjoitti:

tutkimussuunnitelman on ennen kaikki oltava hyvä, hyvä olisi olla myös jotain julkaisuja. Arvosanojen merkitys tulee vasta tämän jälkeen. Tutkimusrahoituksessa raha tulee rahan luo: jos on aiemmin saanut rahoitusta, on helpompi saada sitä lisää. Suosittelijoilla on myös merkitystä.

Selvä, kiitos.

Minua mietityttää lähinnä se, että kun arvosanani eivät ole olleet mitään hyviä (eniten on kolmosia), niin voinko päätyä tilanteeseen, jossa arvosanojen takia en pääsisikään jatkamaan opintoja, vaikka haluaisinkin? Nyt aivan hiljattain on herännyt kiinnostus tutkijan työtä kohtaan, mutta en oikeastaan tiedä tohtorikoulutukseen hakeutumisesta mitään, kun asiasta ei ole yliopistolla juuri kerrottu. Tietysti voin jatkossa tsempata arvosanojenkin suhteen - etenkin kun nyt olen löytänyt motivaation ja jonkin tavoitteen itselleni. Vähän vain pelottaa, että kannattaako tällaisesta edes haaveilla... Olen fuksi.

Ap 

Vierailija kirjoitti:

Hum-puolella ollaan käytetty jo aikojen alusta Stetson-Harrison-menetelmää. Sama koskee tutkimusrahoitusta jos meinaat jäädä tutkijaksi.

Stetson-Harrison -menetelmää käytetään erityisesti uliopistoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutkimussuunnitelman on ennen kaikki oltava hyvä, hyvä olisi olla myös jotain julkaisuja. Arvosanojen merkitys tulee vasta tämän jälkeen. Tutkimusrahoituksessa raha tulee rahan luo: jos on aiemmin saanut rahoitusta, on helpompi saada sitä lisää. Suosittelijoilla on myös merkitystä.

Selvä, kiitos.

Minua mietityttää lähinnä se, että kun arvosanani eivät ole olleet mitään hyviä (eniten on kolmosia), niin voinko päätyä tilanteeseen, jossa arvosanojen takia en pääsisikään jatkamaan opintoja, vaikka haluaisinkin? Nyt aivan hiljattain on herännyt kiinnostus tutkijan työtä kohtaan, mutta en oikeastaan tiedä tohtorikoulutukseen hakeutumisesta mitään, kun asiasta ei ole yliopistolla juuri kerrottu. Tietysti voin jatkossa tsempata arvosanojenkin suhteen - etenkin kun nyt olen löytänyt motivaation ja jonkin tavoitteen itselleni. Vähän vain pelottaa, että kannattaako tällaisesta edes haaveilla... Olen fuksi.

Ap 

Eiköhän sulla ole aikaa nostaa niitä arvosanoja.

On merkitystä.

Tjaa, itse lähinnä päädyin tutkijaksi joksikin aikaa. Graduni oli keskinkertainen, mutta pääaineen syventävissä opinnoissa arvosanani olivat erinomaiset. Varsinaisesti jatko-opintoja ei varmasti keneltäkään kielletä, mutta rahoituksen saaminen tai palkalliseksi tohtorikoulutettavaksi pääseminen on eri juttu. Jos ap ei vielä ole tehnyt graduaan, se kannattaa tehdä hiton hyvin - ja kohtuullisessa ajassa. Hyvästä gradusta voi leipoa artikkelin, joka on jonkinmoinen alku tutkijan uralle ja kenties jo osa tulevaa väitöskirjaa.

Suunnitelmat kannattaa myös pitää selkeinä. Käytännössähän väitöskirjaa tahi artikkeleita joutuu työstämään jonkin aikaa, ennen kuin ajatukset ovat kypsyneet nasevan tutkimussuunnitelman tekemiseksi. Konkreettinen tutkimussuunnitelma on kuitenkin helpompi toteuttaa kuin abstrakti seikkailu hienoissa teorioissa ja metodologioissa.

Kannattaa myös puhua siellä omassa oppiaineessa jatko-opintosuunnitelmistaan. Ja vielä kannattaa varautua siihen, että rahoituksille on paljon hakijoita ja kilpailu voi olla rajua. Minun oppiaineessani peli ei edes ole ollut aina reilua. Mutta onnea matkaan!

Ota yhteyttä vaikka jonkin kiinnostavan tohtorikoulun amanuenssiin/koordinaattoriin ja kysy.

Vierailija kirjoitti:

Olen fuksi.

Ap 

Sitten olet myöhässä. Valinnat tohtorikoulutettaviksi tehtiin esikoulussa.

Vähintään kolmonen gradusta, hyvä tutkimussuunnitelma, sekä aihe ja asetelma, jotka miellyttävät proffia. 

Jos löydät ohjaajan, jonka intressit tutkimusaiheissa menee yksiin sun kanssa ja tämän lisäksi hänellä on vaikutusvaltaa jossain palkallisessa tutkijakoulussa ja/tai riittävä rahoitus tohtorikoulutettavan palkkaamiseen, niin arvosanoilla ei juurikaan ole väliä. Minimivaatimukset löytyvät tiedekunnan sivuilta tai voi kysyä opintotoimistosta. Jos sinulla ei ole gradua tehtynä, niin siinä on hyvä testata sopiiko tutkimus sinulle ja pääset harjoittelemaan perustaitoja. Hyvä gradu voi herättää ohjaajasi ehdottamaan väitöskirjaa tai auttaa saamaan väikkäripaikan muualta.

Minun alalla (ei hum) valinnat tehdään pärstäkertoimella ja suhteilla.

12 jatkaa eli ilman näyttöjä on vaikea löytää työpaikkaa tohtorikoulutettavana. Rahoitus on tiukassa ja jollain on elettävä se 5-7 vuotta minkä väitöskirjan tekeminen kestää.

Riittää kun keksit jonkun kivan itseä miellyttävän aiheen, bonusta jos jompikumpi vanhemmista on tohtori/tunnettu.

Näin kuulin jäätelökioskilla kun kolme yliopiston käynyttä keskusteli keskenään ja yksi heistä tuumasi, että täytyy keksiä joku kiva tutkimusaihe, niin voi taas hakea rahoitusta.

Myös lähipiirissä on yksi sukupuolentutkimusta harrasteleva, joka saanut rahoituksen tohtorin hattuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tutkimussuunnitelman on ennen kaikki oltava hyvä, hyvä olisi olla myös jotain julkaisuja. Arvosanojen merkitys tulee vasta tämän jälkeen. Tutkimusrahoituksessa raha tulee rahan luo: jos on aiemmin saanut rahoitusta, on helpompi saada sitä lisää. Suosittelijoilla on myös merkitystä.

Selvä, kiitos.

Minua mietityttää lähinnä se, että kun arvosanani eivät ole olleet mitään hyviä (eniten on kolmosia), niin voinko päätyä tilanteeseen, jossa arvosanojen takia en pääsisikään jatkamaan opintoja, vaikka haluaisinkin? Nyt aivan hiljattain on herännyt kiinnostus tutkijan työtä kohtaan, mutta en oikeastaan tiedä tohtorikoulutukseen hakeutumisesta mitään, kun asiasta ei ole yliopistolla juuri kerrottu. Tietysti voin jatkossa tsempata arvosanojenkin suhteen - etenkin kun nyt olen löytänyt motivaation ja jonkin tavoitteen itselleni. Vähän vain pelottaa, että kannattaako tällaisesta edes haaveilla... Olen fuksi.

Ap 

Okei. Kun olet saanut gradusi valmiiksi, niin ohjaajan kanssa voisit ruveta keskustelemaan siitä, mikä olisi hyvä väitöskirjan aihe ja alat valmistella tutkimussuunnitelmaa.

Ensin siis haetaan jatko-opintolupaa. Hakea voi keväällä ja syksyllä. Yleensä vaaditaan, että laitos jossa aikoo jatko-opinnot suorittaa, puoltaa hakemustasi ja että sieltä voidaan osoittaa sinulle sopiva ohjaaja tai mielummin kaksi. Useimmiten siis proffa on se jonka luo kannattaa mennä hakemaan tukea. Väitöskirjan aihe pitäisi olla mietittynä ja tietysti voisi olla kivasti aa-neloselle mietittynä. Proffa sitten laittaa hyväksyntänsä tiedekunnalle.

Sinä haet sitten jatko-opintolupaa tekemällä hakemuksen tiedekuntaan, tässä esim. Helsingin yliopiston Hum tdk:n haku:

https://www.helsinki.fi/fi/humanistinen-tiedekunta/tutkimus/tohtorikoul…

(Tohtorikoulutettavan paikkaa haetaan erikseen, se siis tarkoittaa että teet väitöskirjaa mutta olet työsuhteessa yliopistoon. Näitä paikkoja on vain muutama vuodessa. Tätä varten pitää siis tietenkin olla jatko-opintolupakin.)

Jatko-opintoluvan saamisessa on yleensä ajatuksena se, että olet saanut gradustasi hyvän arvosanan tai että ainakin opinnot on suoritettu menestyksellisesti.

Korostetaan tutkimussuunnitelmaa, että sinulla on osaamista toteuttaa väitöstutkimus (menestys ja aiemmat opinnot) ja että laitos kykenee tarjoamaan sinulle sopivaa ohjausta. Aikataulu kannattaa tehdä niin, että se on järkevä (= toteutettava). "Tieteellinen merkitys" tarkoittaa suunnilleen sitä, että mikä on tutkimusaiheesi (kysymyksesi) ja tarjoaako se jotain uutta tietoa. Kannattaa myös mainita kaikki muu osaaminen/tekeminen väitöksesi alalta, konferenssi, artikkeli, työkokemus, yms.