Vaikea tilanne

Olen naimisissa ja meillä on 2 pientä lasta. Mieheni on ollut aikaisemminkin naimisissa, mutta eronnut. Hänen edellinen liittonsa päättyi vaimon toistuvaan uskottomuuteen. Mieheni ja hänen exänsä olivat opiskelukavereita ja nuoria mennessään naimisiin. Me tapasimme mieheni kanssa 4 vuotta heidän eronsa jälkeen. Heillä ei ollut lapsia.

Mieheni ja hänen exänsä erosta on nyt yli 8 vuotta. Anoppini on nyt lyöttäytynyt hänen kanssaan yksiin uudelleen. Mieheni ja hänen veljensä mukaan siihen aikaan kun exä oli naimisissa mieheni kanssa, heidän äitinsään ei edes pitänyt exästä. Omasta puolestani anopillani saa olla juuri niitä ystäviä jotka hän itse valitsee, mutta hän on ottanut nyt tavakseen puhua tuosta exästä jatkuvasti meidän läsnäollessa. Anoppi vertailee meitä aivan avoimesti ja luonnollisesti siten, että minä olen aina se häviäjäosapuoli. Anoppi saattaa meille tullessaan arvostella kotiamme verraten sitä mieheni exän kotiin. Kun teen ruokaa, hän vertailee ruokia. Jos ostan uuden takin ja hän huomaa sen, hän heti kertoo miten tyylikäs "Maija" oli kun kävivät kahvilla. Minulla ei ole mitään henkilökohtaista tätä "Maijaa" kohtaan. Hän on osa mieheni menneisyyttä, mutta hän ei ole koskaan ollut mitenkään osallisena elämässämme, enkä ole häntä edes koskaan tavannut. Nyt anoppi on alkanut tehdä sellaista, että hän kysyy saisiko viedä lapsemme puistoon/kaupungille/jonnekin, mikä tietenkin on mukavaa, mutta hän sopii samaan aikaan treffejä miehen exän kanssa. Lapsille hän esittelee "Maijan" isin ensimmäisenä vaimona, joka hämmentää lapsia. lapset ovat 4 ja 5,5v. Hän on mm. sanonut lapsille, että isi rakasti "Maijaa" mutta "Maija" ja isi olivat niin nuoria, että isi meni sitten naimisiin teidän äidin kanssa. Tämän tiedän, koska vanhempi tytöistämme kysyi minulta, että rakastaako isi minua ja "Maijaa" yhtä paljon.

Mieheni ei pidä tilanteesta lainkaan ja on puhunut äitinsä kanssa monta kertaa, mutta äitinsä ei vaan tajua. Myös minä olen yrittänyt puhua hänelle, mutta siihen anoppi suhtautuu sanomalla jtn, että "ollaanpa sitä nyt herkkähipiäisiä" ja etten vaan ole huolissani jos miehellä alkaa vanha suola janottaa ja katua sitä, että jätti "Maijan" silloin. Tämä tilanne on nyt ollut päällä pari kuukautta. Jouluna sovimme, että anoppini käy siskonsa luona Ruotsissa tässä toukokuussa ja että hän saa ottaa tytöt mukaan. Nyt sitten miehen veljen kautta kävi ilmi, että myös "Maija" on menossa mukaan. Mies suuttui tästä kovasti enkä minäkään halua lapsiani tuolle reissulle. Mies sanoi äidilleen, että voi unohtaa tyttöjen mukaan lähtemisen, että hänellä alkaa olla mitta täysi. Nyt sitten saan anopilta toista viikkoa ikäviä tekstareita joka päivä. Tilanne paheni sunnuntaina, kun mies oli laittanut äidilleen vaan tekstarin äitienpäivän johdosta. Anoppini mielestä minä olen nyt jotenkin aiheuttanut ja vielä pahentanut tilannetta, koska olen ylisuojeleva äiti ja epävarma avioliitostani. Hän myös sanoi, että tuhoan omian lasteni mahdollisuuden hyvään suhteeseen isovanhemman kanssa.

Olen ihan uupunut. En aio anoppini antaa terrorisoida elämäämme, mutta tilanne on kiusallinen. Mitä te tekisitte tällaisessa tilanteessa, kun rauhallinen puhe ei auta, eikä hän näe lainkaan asiaa meidän kannaltamme.