Lue keskustelun säännöt.
Miksi kuvitellaan, että isovanhemmista on ihanaa hoitaa lapsenlapsia?
06.05.2016 |
Lapset tuodaan kuin "lahjana" hoitoon ja ajatellaan, että heitä on odotettu kuin kuuta nousevaa. Ehkä jonkun kohdalla noin onkin. Omilla lapsillani ei vielä ole lapsia, mutta mieheni lapsilla on. He ovat kivoja ja suht hyvin kasvatettuja, mutta emme kumpikaan jaksa lasten tuomaa vastuuta ja koko ajan tekemisen keksimistä. Kaiken lisäksi osa lapsista pelkää koiraamme, jota on vierailun ajan pidettävä muualla. Silti lapsi voi kieltäytyä vaikka lähtemästä ulos, jos koira sattuukin tulemaan jostain.
Etenkään mies ei jaksa lapsia, ei ole jaksanut ollaankaan kun he olivat pieniä. Minä sitten yritän heitä viihdyttää, lievittää ikävää ja keksiä tekemistä. Ja omaakin tekemistä olisi yllin kyllin vähinä vapaina viikonloppuina.
Mutta lasten vanhemmat tuntuvat ajattelevan, että me istumme ikkunassa odottamassa, koska ne ihanaiset taas tulevat. Että väliajan juttelemme keskenämme, kuinka on ikävä ihania lapsenlapsia. Ja sitten he uhrautuvat ja tuovat piltit viikonlopuksi meille, että meillä olisi seuraa.
Olemme molemmat työelämässä enkä jaksa uskoa, että into tästä kasvaa myöhemminkään. Sitten, kun omat lapseni saavat lapsia, en voi tietää, miten heihin suhtaudun.
Käsi ylös, kuinka moni äiti on tietävinään, että isovanhemmat tosi mielellään haluavat olla lastenlasten kanssa? Vai eivätkö isovanhemmat vaan halua pahoittaa mieltäsi kieltäytymällä hoitovastuusta?
Kommentit (99)
Kyllä, minä olen tietävinäni. Toinen mummo aidosti nauttii lapsenlapsistaan. Toista ei voisi vähempää kiinnostaa muodostaa henkilökohtaista suhdetta lapsenlapsiin, suotakoon se hänelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat jotka on itse pienenä ollut omassa mummolassa hoidossa vie lapsensa nyt näille mummoille hoitoon jotka on laittanut nämä vanhemmat mummolaan hoitoon pienenä.. hmm..
Itse en ole äiti enkä välttämättä koskaan sellaiseksi halua. Olen parikymppinen ja omasta lapsuudesta muistan kuinka välillä lähdimme mökille katsomaan isovanhempiamme. Kerran olen hoidossa ollut kun tulin kesken koulupäivän kipeäksi. Olen heidän kanssaan hyvin läheinen ja aikuisiälläkin käyn heitä katsomassa ja muistelen merkkipäiviä. Itse en ymmärrä miksi työssäkäyvän/eläkkeellä olevan pitäisi hoitaa lapsiensa lapsia, jos ei sitä itse halua. Eikö näkeminen riitä?
Mielestäni toisten auttaminen oikeastaan lisää omaa hyvänolon tunnetta. Siis sitä on ihan tutkittukin. Mutta mielestäni ihmisten pitää osata pitää auttamisessakin omat rajansa elikkä esim niin, että ottaa yökylään vain yhdeksi yöksi, tai vaikkapa kerran kuukaudessa, ja sitten vaan pitää siitä kiinni..
No, meillä minun vanhemmat ihan oikeasti haluavat olla lapsemme kanssa. Käyvät kylässä kahden viikon välein, vaikka asuvat 300km päässä. Mökki heillä on lähempänä meitä ja kesäaikaan haluavat lapsen vähintään kerran kuussa sinne viikonlopuksi kanssaan. Lisäksi matkustavat mielellään lapsen kanssa. Ovat tälläkin hetkellä Espanjassa viikon lomalla lapsi mukanaan. Kesällä ovat lähdössä pitkäksi viikonlopuksi Roomaan ja syksyllä viikoksi Lappiin, niin että lapsi lähtee heidän mukaansa. Aloite näihin tapaamisiin ja reissuihin tulee aina vanhemmiltani. Ja he kyllä oikeasti käyttävät vapaa-aikansa puhuen ainoasta lapsenlapsestaan ja odotellen näkevänsä tämän taas.
Luulen kuitenkin, että tämmöiset isovanhemmat ovat harvassa. En osaisi itsekään kuvitella olevani noin innoissani lapsenlapsista. Ainakaan monikossa. Yksi on varmaan ihan kiva, ihan kuin omien lastenkin määrässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle anoppi sanoi aikoinaan kun ensimmäistä odotin, että hän on sitten lapsensa hoitanut. Kun miehen pikkuveljen perheeseen alkoi tulla lapsia, mummu pantiin duuniin. Minä kunnioitin anopin mielipidettä, he eivät. Itse en ole vielä päättänyt mikä tulee olemaan oma suhtautuminen lapsenlapsiin. Riippuu varmaan pitkälti koko kuvion perhedynamiikasta.
Minä hoidan usein lasteni lapsia ja teen sen mielelläni. Ajattelen tämän hoitoavun auttavan lasteni perheitä, välillä haemme päiväkodista ja otamme koululaista hoitoon.
Pidän sitä investointina tulevaisuuteen. Keneltä muulta perheet voisivat pyytää apua niin mutkattomasti kuin meiltä. Eivät he pyydä hoitoapua esim viikonloppuisin, että pääsisivät itse viihteelle vaan siksi, että joskus työjutut sattuvat päällekkäin lasten hakemisen kanssa. Silloin sovitusti tulemme apuun.
Välillä otamme yhtä kerrallaan yökylään, siksi että lapset tottuvat olemaan hieman erossa vanhemmistaankin. Mutta lapsen ehdoilla, jos lapsi haluaa yökylään.
Kyllä meille jää eläkeläisinä riittävästi aikaa omille menoille, lasten perheet tarvitsevat nyt apua, eivät enää kymmenen vuoden päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mites sitten, kun meitä vapaaehtoisesti lapsettomia maanitellaan sanomalla, että jos et hanki lapsia, et tule saamaan lapsenlapsiaaan. Miksi joku, joka ei halua lapsia, haluaisi kuitenkin lapsenlapsia, kun kaikki vanhemmatkaan eivät ole näköjään lapsenlapsistaaan kiinnostuneita?
Onko niin että nämä ihanat mummot jotka oma aloitteisesti aina haluaa lapsenlapsiaan hoitaa on niitä vanhempia jotka kasvattivat itse lapsensa eikä vienyt jatkuvasti hoidosta hoitoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän hyvin, että raskas työ vaatii myös lepoa/vapaata.
Meillä on ollut ihanteellista, kun teemme työtä kotona ja voimme tehdä sitä ihan oman aikataulun mukaan.
Lapsenlapset ovat olleet paljon kanssamme niin kotona kuin matkoillakin, parempaa seuraa saa hakea.
Mä tiedän jo valmiiksi, että jos lapsia saamme niin omia vanhempiani ei tule kiinnostamaan ja hoitoapua on turha odottaa. Miehen vanhemmat ovatkin sitten ihan eri planeetalta lapsirakkautensa ja auttamis halunsa suhteen, joten luultavasti hoitavat oikein mielellään, sitten kun aika koittaa.
Jokaisella on vain yksi elämä ja oikeus päättää itse kuinka sen käyttää. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko niin että nämä ihanat mummot jotka oma aloitteisesti aina haluaa lapsenlapsiaan hoitaa on niitä vanhempia jotka kasvattivat itse lapsensa eikä vienyt jatkuvasti hoidosta hoitoon?
Ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat jotka on itse pienenä ollut omassa mummolassa hoidossa vie lapsensa nyt näille mummoille hoitoon jotka on laittanut nämä vanhemmat mummolaan hoitoon pienenä.. hmm..
Ei se aina noin mene :( . Omat lapseni eivät olleet koskaan mummolassa hoidossa pitkän matkan takia ( 500 km ). Toiset isovanhemmat olivat jo kuolleet ja hoidimme aina lapsemme itse ilman sukulaisten apua. Nyt kun asun lähellä lapsiani, autan mielelläni lastenlasten hoidossa ihan siksi että muistan miten kurjaa oli, kun ei ollut ketään keneltä pyytää apua. Lasteni suhde näihin ainoisiin isovanhempiin jäi myös etäiseksi, kun tapasivat heitä vain pari kertaa vuodessa. Nyt nautin siitä, että suhteet lastenlapsiin ovat läheiset :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole harhakäsityksiä. Omat vanhempani eivät halua lasteni kanssa olla. Äitini ei oikein jaksa edes puhelimessa kuunnella heidän kuulumisiaan. Nähnyt on viimeksi pari vuotta sitten. Tässä kun soiteltiin, niin melkein luulin, et pyytää kesällä käymään, mut ei sentään. Pyysi valokuvaa.
Anoppi taas hoitaa, jos pyydetään, mut harvoin tarjoutuu itse. Käytännössä ollaan pari kertaa vuodessa pyydetty hoitoa, mut toki kyläillään muuten useammin.
Kyllä minä ainakin odotan kuin kuuta nousevaa lapsenlapsiani. Mikään ei ole niin ihanaa kuin touhuta noiden naperoiden kanssa. <3
Jokainen tekee omaa elämäänsä koskevat päätökset. Ei se, että jonkun oma äiti on mielellään ottanut lapset hoitoon, tarkoita, että tämän ihmisen itsensä täytyisi ottaa omat lapsenlapsensa hoitoon. Ihan niin kuin se, että minun äitini on hankkinut lapsia, ei velvoita minua "laittamaan hyvää eteenpäin ja perintöä kiertoon" ja hankkimaan omia lapsia.
Luulen että tiedän koska mieheni vanhemmat pyytävät lapsia kylään joka toinen viikonloppu, pe-la. Oma äitini kysyy välillä saako ottaa luokseen. Isäni luona eivät ole ikinä olleet ilman minua, käydään ehkä kerran parissa kuukaudessa.
Siis hyk yäk lapsia, eihän niistä emää kukaan nykyään edes tykkää, joten miks sunkaan tarttis.
Vierailija kirjoitti:
Onko niin että nämä ihanat mummot jotka oma aloitteisesti aina haluaa lapsenlapsiaan hoitaa on niitä vanhempia jotka kasvattivat itse lapsensa eikä vienyt jatkuvasti hoidosta hoitoon?
Varmaan meissä "ihanissa mummoissa" on joka lähtöön. Joku on kovin kotikeskeinen toinen haluaa harrastaa. Toinen tykkää leikkiä ja askarrella, toinen tykkää lueskella omassa rauhassa tai surffailla netissä. Kai se miten läheiset suhteet on perheessä merkitsee myös, voiko aikuisetkin lapset vielä pyytää apua ja tietysti myös päin vastoin, voiko nämä isovanhemmat pyytää apua aikuisilta lapsiltaan. Itse olen perhekeskeinen mummi ja lasteni ja lastenlasteni hyvinvointi kiinnostaa paljon. Ja kyllä omat lapseni ovat olleet normaalisti päivähoidossa, kun kävin töissä, mutta isovanhempien hoidossa eivät olleet koskaan pitkän matkan takia.
Ollaankaan=omienkaan.