Lue keskustelun säännöt.
Ahdistutko asioista vain siksi, että ne ovat nykykäsityksen mukaan vahingoittavia?
27.04.2016 |
Minua on miespuolinen opettaja aina pitänyt sylissä tunnin jälkeen ja hyväillyt nätisti..
Vasta myöhemmin olen tajunnut, että kyseessä oli ns. hyväksikäyttö. Aina milloin milläkin verukkeella jätti minut tunnin jälkeen "keskustelmaan" ja olin aivan iloinen tästä huomiosta.
Nyt olisi poliisit ovella, jos lapsi kertoisi vastaavaa. Olen kuitenkin ihan normaali ihminen ja jopa voimaannuttavaa tämän ihailemani miehen huomio. Tapahtui 70-luvulla ala-asteen koulussa.
Kommentit (8)
En ahdistu. Mulla samanlainen kokemus ala-asteelta. Miesopettaja halusi usein että jäin juttelemaan, tarjosi rusinoita ja karkkia, otti syliin ja silitteli hiuksia. Mitään riisumista saati sukuelinten koskettelua ei kyllä ollut, mutta kyllä nykyään moni kauhistuisi semmoista että 60 v mies "käpälöi" 7-vuotiasta tyttöä. Itse en nähnyt siinä mitään pahaa. Ajattelin aina että hän on varmaan tosi yksinäinen ja siksi haluaa jutella mulle, kun on huomannut että minäkin olen yksinäinen ;)
En myöskään ahdistu tavallisten ruoka-aineiden epäterveellisyydestä sen mukaan, mitä muotidieetit ja dieettigurut toitottaa milloinkin vaaralliseksi ja epäterveelliseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ahdistuin jo tarhaikäisenä sukulaismiehen koskettelusta, enää ei juurikaan ahdista.
Kaffepulla kirjoitti:
No sehän on kiva, että koit pedofiilin uhriksi joutumisen voimaannuttavana ja kivana kokemuksena. Veikkaan, että aika moni vastaavaa kokenut ei olisi samaa mieltä, mutta jos tapahtunut ei ole aiheuttanut sinussa mitään ahdistavia reaktioita, niin miksi sen pitäisi aiheuttaa niitä ulkopuolisissakaan.
Ei pidäkään! Sitä juuri hain.
Eli kokeeko ihan kokemukset ahdistavina jälkikäteen, koska näin sanotaan. Pedofilian käsitteeseen törmäsin vasta akuisiällä. Ja tuli mieleen tämä kokmukset.
-ap
Jos ei tosiaan "mitään tapahtunut" eikä silloin tullut mieleenkään, eli tukkaa vain siliteltiin, niin jos asiaa havahtuu vaikka nelikymppisenä vasta ajattelemaan, on varmaan eväitä sitä käsitelläkin toisin kuin lapsella. Toisilla on myös kotoa saatu hyvä perusturvallisuudentunne voimakkaampi, joten kaikki seksuaaliset vihjaukset eivät pääse niin helposti ihon alle, vaan ne kuitataan ja unohdetaan helpommin. Eri asia, jos jotain todella "tapahtuisi". Toivottavasti aloitus ei ollut taas näitä palstapervon yritelmiä.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei tosiaan "mitään tapahtunut" eikä silloin tullut mieleenkään, eli tukkaa vain siliteltiin, niin jos asiaa havahtuu vaikka nelikymppisenä vasta ajattelemaan, on varmaan eväitä sitä käsitelläkin toisin kuin lapsella. Toisilla on myös kotoa saatu hyvä perusturvallisuudentunne voimakkaampi, joten kaikki seksuaaliset vihjaukset eivät pääse niin helposti ihon alle, vaan ne kuitataan ja unohdetaan helpommin. Eri asia, jos jotain todella "tapahtuisi". Toivottavasti aloitus ei ollut taas näitä palstapervon yritelmiä.
Ei ole palstapervon yritelmiä.
Olen viisikymppinen nainen ja tuli mieleen tämä juttu naapurin kanssa jutellessa. Ei muuta!
Eli yritin viedä aiheen liki metatasolle. Olisiko koko "pahaa oloa" ja "terapian tarvetta", jos ei koskaan edes olisi kuullut mistään seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuudesta?
Nimittäin itse koen että ei. Vähän sama nämä kiusaamiseen myöhäisheränneet. Se, mikä oli aikoinaan normaalia naljailua, on nyt rikosoikeudellinen asia. Ja terapiaan totta kai....
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syönyt viime aikoina aika usein vaaleaa leipää. Ärsyttää, kun aina mieleen tulee "ei kyllä pitäisi..." vaikka mitään kauheaa minulle ei ole tapahtunut leivästä.
Tää ketju varmaan poistetaan kohta, mutta kerron omani. Mun kanssa harrastettiin seksiä/mulle tehtiin seksuaalisia tekoja ilman lupaa kun olin aivan puolustautumiskyvytön tolkuttomassa kännissä, juuri ja juuri heräsin aktiin. Tämä on väärin tehty toiselle, minulle tehtiin väärin, mutta en pelkää miehiä, en näe painajaisia asiasta tai mitään. Harrastan seksiä normaalisti ja nautin siitä.
7 lisää, en olisi vapaaehtoisesti ollut yhdynnässä kyseisen miehen kanssa. Mutta ajattelin lähinnä, että onpa sillä huono itsehillintä ja ymmärrys, kun väkisinmakaamiseen syyllistyy. En ole missään vaiheessa syyttänyt itseäni tapahtuneesta. Mies kuulemma syytti (itseään) ja se sai valitettavasti riittää rangaistukseksi, kun en pystynyt antamaan näyttöä tarpeeksi.
Vielä lisään itsestäänselvyyden, että kenellekään en suosittele tällaista toimintaa, vaikka mulle ei siitä mitään ihan kauheaa traumaa seurannutkaan.
No sehän on kiva, että koit pedofiilin uhriksi joutumisen voimaannuttavana ja kivana kokemuksena. Veikkaan, että aika moni vastaavaa kokenut ei olisi samaa mieltä, mutta jos tapahtunut ei ole aiheuttanut sinussa mitään ahdistavia reaktioita, niin miksi sen pitäisi aiheuttaa niitä ulkopuolisissakaan.
🇺🇦🇮🇱