Pitääkö pro gradu esittää yleisölle vai riittääkö palautus?

Totta helvetissä menet seminaariin. Ei siitä gradusta muuten tule mitään. Saat siellä jatkuvasti palautetta työn edetessä ja kehittämisehdotuksia ja lähdeaineistovinkkejä.

Vierailija kirjoitti:

Totta helvetissä menet seminaariin. Ei siitä gradusta muuten tule mitään. Saat siellä jatkuvasti palautetta työn edetessä ja kehittämisehdotuksia ja lähdeaineistovinkkejä.

Miksei muka tulisi? Eiköhän aikuinen ihminen itse osaa yhden gradun kirjoittaa. Minä en ainakaan tarvinnut ketään paapomaan.

Seminaari oli kyllä jokseenkin turha. Ei ketään kiinnosta muiden gradut, joten se opponointikin on sitten sitä sun tätä - mä en ainakaan paljoa antanut painoa kanssaopiskelijoiden siinä hetkessä keksimille toteamuksille. Että kyllä se gradu tehdään ihan itse ja yksin - ohjaajalta sitten niitä tarkempia neuvoja, ohjeita ja korjausehdotuksia, joita jo kannattaakin kuunnella.

Riittää palautus.

Meillä oli seminaari ainoastaan siinä vaiheessa, kun gradu oli puolivalmis ja siitä tehtiin 20 sivun tiivistelmä ja vain se opponoitiin. Oli turha siinä mielessä, että ei kiinnostanut muiden gradut ja tein omaani tilaajalle ja hänen palautteensa painoi vaakakupissa eniten, koska hän siitä myös maksoi.

Graduja ei meillä esitetty eikä opponoitu. En tiedä miten teillä, kysy opettajalta...

Olisipa helpotus jos graduseminaari olisi vapaaehtoinen eikä pakollisia seminaariesityksiä olisi! Ei opponointivenvollisuuksiakaan!

Harmi että ainakin meillä kauppiksessa semmaesitykset & seminaari on aina pakollisia. Turhauttavia tunteja, kiusallisia hetkiä, pakkopullaa.

Seminaari on pakollinen ja aivan perustellusta syystä. Itse koin saaneeni paljon hyötyä tapaamisista, oman työn esittelystä eri vaiheissa ja muiden työn arvioinnista. Olisin saanut gradun hitaammin aikaan ellei alkuvaiheissa olisi ollut pakko miettiä työtä ja kirjoittaa tekstiä ylös.

Seminaari ei ole turha, mutta se voi kyllä viedä aikaa omalta gradutyöskentelyltä, koska pitää lukea aina muiden työt ja valmistautua kommentoimaan niitä. Siitä on tarkoitus oppia omaakin gradua varten, mutta toki jotkut ovat älykkäämpiä kuin toiset ja pärjäisivät ilman, että pitää väkisin yrittää oppia toisten virheistä. Seminaarin tarkoitus ei ole kuitenkaan vain saada oppia omaa tutkielmaa varten vaan harjoitella tieteellistä keskustelua ylipäänsä.

En ole aiemmin kuullut, ettei graduseminaari olisi pakollinen, mutta kai niinkin sitten voi olla.

Kuten tästäkin keskustelusta näkee, käytännöt vaihtelee tosi paljon riipuen yliopistosta/oppiaineesta. Meillä ei edes ole mahdollisuutta graduseminaariin, vaan pelkästään kaksi ohjaajaa joilta saa tosi tiivistä yksilöohjausta.

Kyllä meillä on aina olleet seminaarit pakollisia, ovat omana pakollisena kurssisuorituksenaan osana tutkintoa itse gradun, aineisto/kirjallisuuskuulustelun jne. lisäksi. Opiskelin soveltavia kaupallisia aineita yliopistossa, jos näin voi kuvailla.

Helsingin yliopistossa semma oli pakollinen. Mut mä ainakin kävin sen niin ajoissa, että gradusta oli vasta aihe valmiina :D muillakin oli kesken paljonkin. Eli ei siinä sillee gradua esitellä, vaan enemmän se aihe. Ja millä aijot tutkia. Eli ei hirveitä paineita! Vaikka ainahan esitys stressaa.

Gradun voit vaan palauttaa, se seminaari on erikseen opinnoissa, jos on.

Meillä seminaari oli pakollinen. Ihan turha noin oppimisen kannalta, mutta jotenkin oli kiva nähdä muita gradun tekijöitä kun siinä vaiheessa ei muita läsnäoloa vaativaa enää ollut.

Suosittelen, että tutustut opinto-oppaaseen. Siellä kyllä kerrotaan, mitkä ovat pakollisia kursseja ja mitkä eivät. Ilman tietoja opiskelupaikasta, me emme pysty vastaamaan kysymykseesi.

Yleensä gradun valmistumisen jälkeen ei tarvitse enää seminaariin osallistua. Eli ne, jotka eivät seminaarityöskentelystä välitä, ajoittavat gradun valmistumisen niin, että osallistuvat sen verran seminaariin että ehtivät oman työnsä esitellä ennen esitarkastukseen jättämistä. Kun työ on hyväksytty, on enää turhaa seminaariin osallistua ja sieltä voi saada armahduksen. Näin yliopistossa, jossa semma on periaatteessa pakollinen, mutta käytännössä vain jotta se työ pääsisi edes alkuun.

Meillä  gradua aloitettiin seminaarissa, teimme tutkimussuunnitelman ja kirjoitimme ensimmäisiä teoriaosuuksia. Lisäksi jokaisella oli nimetty opponointipari, jonka työtä opponoitiin sen etenemiseen mukaan. Valmista gradua ei meillä esitelty, mutta semmaa oli mahdotonta välttää.  Näin yliopistossa, tiedekunnassa ja oppiaineessa, jossa semma on pakollinen.  Joku jo sanoikin, katso omasta opinto-oppaasta. Me emme tiedä, mitä sinun opinnoissasi edellytetään!