Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Seuratkaapa ihmisiä, jotka keskustelevat, että miten he käyttäytyvät silloin, kun toinen ei enää näe :D
18.04.2016 |
Tänään kosmetiikkaa myyvä nainen vastasi ystävälliseltä kuullostaen ja hymyillen asiakkaalle. Asiakas lähti ja myyjä käänsi jo selkänsä, koska meni toisen myyjän luokse, mutta asiakas sanoikin vielä jotain, johon myyjä vastasi mennessään. Myyjä kuullosti tavalliselta, mutta elekieli kertoi muuta. Kun hän vastasi, hän painoi silmäluomensa kiinni rasittuneena omasta roolistaan myyjänä. Seuraava juttu olikin purkaa myyntitapahtumaa toisen myyjän kanssa keskustellen, vaikka asiakas oli ollut mielestäni aivan tavallinen. Selväksi tuli, että ei se myyjän työrooli ihan sydämestä asti tule.
Bussissa tuttavat kiittivät toisiaaan matkaseurasta. Kun toinen käänsi selkänsä poistuessaan kyydistä, niin ilmeestä näkyi, että hyvä vaan kun oli perillä ja ei tarvinnut enää pitää kasvojaan toisen edessä sosiallisesti hyväksyttävässä ilmeessä ja luetella jotain ystävällistä.
Jos ihminen saisi/voisi itse valita, niin kuinkahan monta keskustelua päivään mahtuisikaan, mistä aiheista ja keiden kanssa?
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama kun kaksi ihmistä keskustelee ja yksi heittää hauskan vitsin jolle toinen pakottautuu nauramaan ja heti kun katse kääntyy muualle niin se väkinäinen hymy muuttuu tympääntyneksi ilmeeksi -_-
Kumpi on kivempi (eli enemmän kivi?), a) semmoinen joka sanoo suoraan että "voi kiesus mitä sontaa" vai b) joka hymyilee ja on ystävällinen ja kun silmä välttää niin on vasta sitten "voi kiesus mitä sontaa"?
Kumman haluatte kaveriksi?
Mulla ainakin perusilme on surullinen/vihainen ja kyllästynyt niin jos oon seurassa pidään kyllä ilmettä iloisempana :D Ja jos kattelen omiin suuntiin ettei kukaan näe, ilme valahtaa varmaan vähän surulliseksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kumpi on kivempi (eli enemmän kivi?), a) semmoinen joka sanoo suoraan että "voi kiesus mitä sontaa" vai b) joka hymyilee ja on ystävällinen ja kun silmä välttää niin on vasta sitten "voi kiesus mitä sontaa"?
Kumman haluatte kaveriksi?
Sen teeskentelyn monesti huomaa. "hymyilee ja on ystävällinen", jep jep.
Itse huomaan teeskentelyn niin helposti, että en itse vaivaudu teeskentelemään koska luulen että muutkin huomaisivat teeskentelyni, vaikka eivät välttämättä huomaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olen bussissa kaverin kanssa ja juttelen, kasvoni ovat osa kahdenkeskistä viestintää. Kun kaveri nousee pois kyydistä, lopetan tämän viestinnän. Miksi minun pitäisi hymyillä bussin ikkunoille? Normaali ilmeeni (= ei ilmettä) näyttää tympeältä, vaikka olisin iloinen. Kiitos geenit.
Alue: Aihe vapaa
Tosi sekava otsikko. Mut joo noinhan tuo menee.