Lue keskustelun säännöt.
Oletko antanut vanhemmallesi anteeksi jos oli uskoton?
14.04.2016 |
Tuntuu etten koskaan kunnioita enää vanhempiani kun valehtelivat minullekin menoistaan ja kävivät vieraissa, lopulta erosivat riitaisina.
Miten te jotka ette syytä vanhempianne tuollaisista, ovatko osanneet jotenkin puhua niin että katkeruus ei jää?
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
En ole, enkä ole tekemisissä sen vanhemman kanssa, joka oli se pettäjä vanhempieni avioliitossa.
Samoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se mulle kuuluu, jos vanhempani pettävät toisiaan? Ei heidän tarvitse sitä multa anteeksi pyydellä, eikä mun tarvitse sitä mitenkään erikseen anteeksi antaa. Ihan saavat keskenään pohtia sitä. Hehän ovat parisuhteessa, eikä minä ja vanhempani. Tottakai se tuntuisi ikävältä, että vanhemmillani olisi parisuhdeongelmia, mutta ne eivät kuulu minulle, kuten eivät kuulu minunkaan parisuhteeni heille.
Haluaisitko itse, että vanhempasi hylkäisivät sinut, jos olisit uskoton? Ihmeen kylmäsydämistä ja pitkävihaista sakkia täällä. Eivät vanhemmat ole täydellisiä ihmisiä.
Mun vanhemmat eivät onneksi koskaan puhuneet parisuhdekriisiensä syitä meille lapsille joten en tiedä onko tälläisiä kuvioita ollut. Miksi ihmeessä näitä puhutaan lapsille?
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhemmat eivät onneksi koskaan puhuneet parisuhdekriisiensä syitä meille lapsille joten en tiedä onko tälläisiä kuvioita ollut. Miksi ihmeessä näitä puhutaan lapsille?
Juuri näin. Ja pysyköön yhdessä siihen asti että lapset saadaan maailmalle. Jos nyt ei nyrkit heilu kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kai se uskottomuus oikein ole,mutta mitä se lapsille kuuluu.Tai kuuluu tietysti,mutta ei sillätavalla,että pitäisi alkaa vihaamaan vanhempaansa.Isä tai äiti voi olla hyvävanhempi vaikka pettäisikin.
Paljastan tässä,että petin miestäni ennen eroamme,miehestä en ole varma,mutta minä ainakin.Kyllä tyttäreni riesi sen jo murrosiässä,mutta ei tähän päivään ole välejämme särkenyt.Ollaan eronneet isovanhemmat lapsenlapsillemme,kummallakin oma elämä,mutta jälkikasvu yhdistää kuitenkin.
En anna, ikinä. Sellanen rikkoo parisuhteen ja kunnioituksen. Myös lapsiin. En ikinä enää luota, kunnioita aikuista ihmistä, joka tekee tollasta. Ensi erotaan, aina!
En ole, enkä ole tekemisissä sen vanhemman kanssa, joka oli se pettäjä vanhempieni avioliitossa.