Neljä vuotta yhdessä ja mies satutti mua eilen ekaa kertaa. Lapsikin näki :(

ap

Käypä ap lukemassa lyömättömän linjan nettisivut. Sinun tehtäväsi aikuisena on suojella lastasi ja on syytä muistaa, että lapselle on yhtä vahingollista seurata väkivaltaa kuin olla väkivallan uhrina itse.

Ei kestä työpäivän päälle mitään " ylimääräistä" . Ehkä sitten voisi ehdottaa, kun on lomalla vähän rentoutuneempi.



ap

Kyllähän sitä on stressiä naisillakin, eikä ne miehiään tuolleen hakkaa.

Kyllä se minusta on niin, että jos parisuhde voi hyvin, ei toista hakata edes äärimmäisessä stressitilanteessa.

Täältä on saanut lukea muutaman viikon sisään useista hakkaamistapauksista, ja jokainen nainen näissä syyttää miehen stressiä, ei miestään. MIKSI?

OIkeasti kuten sanottu sun tehtäväsi on suojella lastasi, kun miehesi on siinä tilassa ettei itse siihen pysty, eikä hallitse itseään.



Jos työstressi on noin suuri, on aika vaihtaa työpaikkaa. JA nyt tietysti seuraa selittelyä, mutku on talolainat mutku sitä ja tätä...sinulla ja lapsellako ei ole väliä?



Tee miehelle selväksi, että homma on seuraavasta lyönnistä ohi. Silloin muutat lapsesi kanssa pois hänen luotaan. ´Jos et nyt käynyt lääkärillä ja tehnyt asiasta ilmoitusta, tee se ensi kerralla.



Vittu oikeasti, ÄLÄ SUOSTU YMMÄRTÄMÄÄN MIESTÄ TAI SÄ SAAT TÄSTÄ ETEENPÄIN TURPAAS HARVA SE KERTA!!! Älä anna painaa asiaa villasella, tai olet ihan yhtä typerä ja surkea idiootti kuin kaikki ne akat, joita päivästä toiseen tässä maassa hakataan. Mysö sulla on vastuu elämästäsi ja ennen kaikkea lapsesi elämästä. On myös omalla vastuullasi mitä lapsesi näkee, et voi heittäytyä vain uhriksi. Sinä määräät omasta elämästäsi ja siitä mitä siihen kuuluu.

Monella miehellä on stressiä, mutta eivät ne rupea vaimoaan sen takia hakkaamaan. Ja on aikaisemmin hajottanut tavaroitakin? Ja löi ap:tä lapsen nähden. Vaikuttaa huolestuttavalta.

Miehen pitää katsoa peiliin, soittaa itselleen apua ja vaihtaa vähästressisempään työhön. Ja sinun pitää auttaa häntä auttamaan itseään. Vaikka sillä, että lähdet vähäksi ajaksi omien vanhempiesi luokse, ja palaat vasta kun mies on keskustellut asiasta ulkopuolisen auttajan kanssa.



Ei tässä mitään lomaa kannata odotella, parempi on hoitaa asia heti kun on tuore ja ennen kuin tapahtuu uudestaan ja uudestaan ja uudestaan...

Vierailija:

Kyllähän sitä on stressiä naisillakin, eikä ne miehiään tuolleen hakkaa.

Kyllä hakkaa

heitteli tavaroilla mustelmille asti. Koskaan ei varsinaisesti lyönyt, mutta liekö tuolla mitään eroa. En ymmärrä miksi kestin moista. Viimeisen kerran kun teki suutuin tajuttomasti. Siis aivan hillittömästi. Tapahtuman olleessa päällä, lähdin paikalta ja päätin että koskaan, ikinä minua ei enää näin kohdella. Myöhemmin sanoin täysin rauhallisesti, että jos enää ikinä kosket minuun, et voi ikinä nukkua yötäsi rauhassa. Kaadan vaikka kuumaa vettä päällesi nukkuessasi jos en muuta keksi, mutta ellet kokonaan tapa, tulet saamaan samalla mitalla takaisin.



Enpä tiedä miten järkevää tämä on, mutta siihen loppui fyysinen väkivalta meidän perheessä.

niin ota juttu silti HETI käsittelyyn. Kerro omat tuntemuksesi asiasta silloin ja nyt tapahtuman jälkeen, kerro myös miehellesi että olet huolissasi myös lapsesta joka näki kyseisen tapahtuman. Jos miehesi ei osaa keskustella asiasta, eikä ole aidosti pahoillaan, vaan syyttää " stressiä" , niin voit ruveta miettimään itse oliko tuo tapahtuma tosiaan siitä " työstressistä" johtuvaa, vai onko taustalla jotain muutakin!!

Itse jos olisin kyseisessä tilanteessa, hälytyskelloni soisivat ja kovaa!! Alkaisin ihan tosissani miettimään muuttoa erilleen lapsen kanssa. Olisin varmaan jo pakannut pienet reput molemmille valmiiksi, jos toistuisi ja olisi päästävä pois. Koska kerran kun on lyönyt, lyö toistekin! Ja tämä on totta, sanoi miehesi mitä tahansa ettei lyö ikinä uudelleen. Niin montaa hakkaus ja pahoinpitely parisuhdetta olen joutunut sivusta katsomaan, ja joka kerralla on mies sanonut naiselle että ei ikinä enää lyö eikä satuta... Onneksi ei ole sattunut omalle kohdalle!!

Voimia sinulle, älä enää ikinä anna kenenkään satuttaa sinua! Jos näin käy, niin se ei ole sinun arvoisesi! Älä jää silloin seurailemaan tilannetta enää pitempää, vaan lähde pois...

Joten sinuna ep. en tosiaan lähtisi sille linjalle, että miestä pitää pelätä ja varoa suututtamasta, jos ihan oikeasti pitää, niin silloin suhde on jo lähtöjään perseestä, etkä voi koskaan olla kotonasi rauhassa. Samoin lapsesi vaistoaa sen varmasti, ja hänellä ei ole koskaan kotona kivaa. Vaikka mies olisi lasta kohtaan mukava, lapseen vaikuttaa suunnattomasti isän ja äidin välinen suhde!



Pidä ap. puolesi. Sinua tässä on väärin kohdeltu, mutta älä heittäydy uhriksi tai marttyyriksi. VAADI miestä ottamaan vastuu teoistaan, ja tee selväksi, että tilanne ei saa koskaan toistua.



Tässä ei ole kyse vain suinusta, vaan myös lapsestasi. Tässä on kyse sinun valinnoistasi. JOs päätät olla tekemättä mitään ja annat väkivallan jatkua, olet surkea äiti lapsellesi. Koska kyse on todellakin sinun valinnastasi antaa tilanteen olla. Siitä kun pääsee poiskin. Silloin et vain rakasta lastasi. Meinasin kirjoittaa tarpeeksi, mutta totuus on että et rakasta ollenkaan.

niin älä hei oikeasti rupea miettimään mitääb, että se mies ei pärjää yksinään, vaan tarvitsee sinua! ja paskanlatvat, anna sen ukon olla yksinään ja miettikööt tekosiaan!! äläkä itsekkään sorru haikailemaan miehesi perään. ole vahva vaikka ihan vaan lapsesi takia!!

Mä oon pari kertaa saanut " turpaa" . Tein miehelle selväks missä kulkee raja. Mikä on mielestäni oikei jne. Ja tein sen myös selväksi että mä lähden jos homma ei lopu ja niin tuun myös tekemään jos vielä toistuu.



Ja on väkivallatonta elämää takana jo useampi vuosi.