Vertaistukea, nuoren aikuisen yksinäisyys. Sydäntä raastaa,

Vertaistukea sulle vai sille yksinäiselle? En oikein osaa auttaa, itselläkään ei ole kavereita.

Käykö tämä nuori aikuinen töissä? opiskelee? Jos kuitenkin on tekemisissä muiden kanssa? Nykynuoret ei enää kauheasti puuhaile yhdessä, aikaa vietetään enemmän somessa.

Sosiaalisuus on tänä päivänä ja tulevaisuudessakin tärkeä. Koska meillä on yksi lapsi, jolla ei ole edes serkkuja, niin olen pitänyt tärkeänä, että on sosiaalinen ja tulee toimeen ihmisten kanssa ja löytää ystäviä.

Minullakaan ei ole koskaan ollut paljon kavereita mutta en niitä oikein kaipaakaan. Viihdyn yksin ja jos tekee mieli vaihtaa ajatuksia, se onnistuu helposti netissä. Ikävintä oli juuri nuoruudessa kun vanhempien mielestä olisi pitänyt olla kavereita ja roikkua kaupungilla. Yritinkin sitten pakonomaisesti viihtyä muiden seurassa mutta se oli todella raskasta. Nyt olen hyväksynyt asian. Aikuisiällä olen lähes aina ollut parisuhteessa mutta kavereita minulla ei ole.

Lukio loppuu nyt tänä keväänä, ei vielä hae jatko-opiskeluihin. Koulun loputtua ei niitäkään vähiä kontakteja. On muuttunut ilottomaksi, nuorempana oli paljon kavereita ja harrastuksia. Kiltti ja empaattinen, surettaa kuitenkin, kun aina yksin. Olen joskus kysynyt näistä kaveriasioista, mutta ei oikein halua jutella tuosta asiasta. ap