Lue keskustelun säännöt.
Elämä on niin raskasta masentuneen puolisona
24.03.2016 |
Olen miettinyt, onko muilla tällaista. Aamulla tiuskintaa, illalla pitää olla hiljaa, kun toinen ei kestä ääntä. Masentunut ei jaksa tehdä kotitöitä eikä käydä kaupassa kovin usein. Jos joku nauraa ääneen, hän tiuskaisee, että mitähän hauskaa noillakin muka on. Jos minä nauran puhelimeen, hän kysyy epäileväisenä, hänestäkö puhutaan. Yleensä hän pystyy käymään töissä, mutta ei juuri muualla. Nyt on ollut saikkua töistäkin. Uusiutuva keskivaikeaa masennus on diagnoosi. Kyllähän minä häntä rakastan ja yritän ymmärtää, mutta raskasta on. Hän ei edes ymmärrä, että minullekin tämä on rankkaa. En voi olla omassa kodissani vapaasti. Lääkäri sanoi, että masentunut henkilö saattaa muuttua erittäin itsekeskeiseksi, eikä ota ulkomaailman viestejä neutraalisti. Minusta tuntuu, että juuri se on tapahtunut. Kun hän kuvittelee, että kaikki vaikeudet kasaantuvat juuri hänelle, hän on maailmassa yksin ja paskat välittää muista.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-ap
Psykoterapiaa. Keskivaikeaa masennusta kannattaa hoitaa psykoterapialla, ei muutamalla psykologin käynnillä. Lääkkeet ovat vain hyvin väliaikainen ratkaisu. Ei missään nimessä saa jäädä tuleen makaamaan.
Kuntoutuspäätöksen jälkeen maksaa jotain reilut 25 e per kerta ja Kela loput.
Kauanko ap arvelet, että menee siihen että myös sinä alat masentua? Eihän se voi olla ratkaisu että teillä on siellä kohta kaksi pahoinvoivaa, muusta maailmasta eristäytyvää ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-apPsykoterapiaa. Keskivaikeaa masennusta kannattaa hoitaa psykoterapialla, ei muutamalla psykologin käynnillä. Lääkkeet ovat vain hyvin väliaikainen ratkaisu. Ei missään nimessä saa jäädä tuleen makaamaan.
Masennukseen ikävuosina 11-14 sairastuneena ihmettelen tätä ihmisten luottamusta "terapian parantavaan voimaan". Jokainen teistä tajuaa, että masennukseen ei ole ihmelääkettä. Eikä ihmeterapiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-apPsykoterapiaa. Keskivaikeaa masennusta kannattaa hoitaa psykoterapialla, ei muutamalla psykologin käynnillä. Lääkkeet ovat vain hyvin väliaikainen ratkaisu. Ei missään nimessä saa jäädä tuleen makaamaan.
Tavallisen suomalaisen miehen kanssa psykoterapia voi olla hiukka utopistinen ajatus. Suurin osa psykoterapian asiakkaista on nimittäin keski-ikäisiä naisia. Miehen ennakkoluulot voivat estää kyseisen hoitomuodon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-apPsykoterapiaa. Keskivaikeaa masennusta kannattaa hoitaa psykoterapialla, ei muutamalla psykologin käynnillä. Lääkkeet ovat vain hyvin väliaikainen ratkaisu. Ei missään nimessä saa jäädä tuleen makaamaan.
Masennukseen ikävuosina 11-14 sairastuneena ihmettelen tätä ihmisten luottamusta "terapian parantavaan voimaan". Jokainen teistä tajuaa, että masennukseen ei ole ihmelääkettä. Eikä ihmeterapiaa.
Eihän noin aiempi vastaaja väittänytkään, että se olisi joku ihmelääke. Hän puhui siitä miten masennusta kannattaisi hoitaa ja tutkimuksissa on todettu, että terapian ja lääkkeiden yhdistelmä on tehokkain masennuksen hoitamisessa.
On parempi yrittää edes terapiaa ja saada välineitä ajattelun työstämiseen kuin jäädä kotiin lääkkeiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoterapeuttin hoitoa minäkin suosittelen. Jos paikkakunnallasi tai lähimatkan päässä on psykyatrian poliklinikka niin siellä vastaanottavalla psykoterapeutilla käynti on käsittääkseni ilmaista ja hoito ja kaikki muukin minun kokemukseni on parempaa kuin missään muualla. Lisäksi kannattaakysellä onko mahdollista saada rentoutumis, hengitysharjoituksia, korva-akupunktiohoitoa ja mangeettikuulahoitoa, jossakuuulat laitetaan korvan taakse. Nämä ovat ns. ihmisläheisimpiä hoitotapoja muttaoman kokemukseni mukaan toimivat loistavasti. Toivotan hyvää kevään jatkoa ja hoitoon hakeutumista ja parempaa vointia kummallekin puolisolle!
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeuttin hoitoa minäkin suosittelen. Jos paikkakunnallasi tai lähimatkan päässä on psykyatrian poliklinikka niin siellä vastaanottavalla psykoterapeutilla käynti on käsittääkseni ilmaista ja hoito ja kaikki muukin minun kokemukseni on parempaa kuin missään muualla. Lisäksi kannattaakysellä onko mahdollista saada rentoutumis, hengitysharjoituksia, korva-akupunktiohoitoa ja mangeettikuulahoitoa, jossakuuulat laitetaan korvan taakse. Nämä ovat ns. ihmisläheisimpiä hoitotapoja muttaoman kokemukseni mukaan toimivat loistavasti. Toivotan hyvää kevään jatkoa ja hoitoon hakeutumista ja parempaa vointia kummallekin puolisolle!
Kiitos! Siis minä en ole sairastunut masennukseen. Toki ottaisin itse vastaan kaikki mahdolliset hoidot, mutta puolisoni on jästipää ja masentunut, minkä vuoksi hän ei usko tiettyihin hoitoihin. Ketään ei voi pakottaa.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.
Hän kävi 5 kertaa psykologilla vuonna 2009. Maksoi siihen aikaan 88€/kerta. Mitä tarkoitat terapialla?
-apPsykoterapiaa. Keskivaikeaa masennusta kannattaa hoitaa psykoterapialla, ei muutamalla psykologin käynnillä. Lääkkeet ovat vain hyvin väliaikainen ratkaisu. Ei missään nimessä saa jäädä tuleen makaamaan.
Tavallisen suomalaisen miehen kanssa psykoterapia voi olla hiukka utopistinen ajatus. Suurin osa psykoterapian asiakkaista on nimittäin keski-ikäisiä naisia. Miehen ennakkoluulot voivat estää kyseisen hoitomuodon...
Tuttu juttu... -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeuttin hoitoa minäkin suosittelen. Jos paikkakunnallasi tai lähimatkan päässä on psykyatrian poliklinikka niin siellä vastaanottavalla psykoterapeutilla käynti on käsittääkseni ilmaista ja hoito ja kaikki muukin minun kokemukseni on parempaa kuin missään muualla. Lisäksi kannattaakysellä onko mahdollista saada rentoutumis, hengitysharjoituksia, korva-akupunktiohoitoa ja mangeettikuulahoitoa, jossakuuulat laitetaan korvan taakse. Nämä ovat ns. ihmisläheisimpiä hoitotapoja muttaoman kokemukseni mukaan toimivat loistavasti. Toivotan hyvää kevään jatkoa ja hoitoon hakeutumista ja parempaa vointia kummallekin puolisolle!
Kiitos! Siis minä en ole sairastunut masennukseen. Toki ottaisin itse vastaan kaikki mahdolliset hoidot, mutta puolisoni on jästipää ja masentunut, minkä vuoksi hän ei usko tiettyihin hoitoihin. Ketään ei voi pakottaa.
-ap
Tiedän, mitä on olla masentunut, mutta tiedän myös, että se on valinta, meneekö hoitoon ja hoitaa itsensä parempaan kuntoon ja tietää mitä tehdä vastaisuudessa, vai makaako sängyssä ja valittaa. Ehkä oikea hetki ei ole juuri nyt, mutta sekin ettei tee mitään, on valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne vaikuttaa hankalalta. Toin vaan tuossa omatkokemukseni esiin psykoterapeutin antamasta hoidosta, anteeksi vaan ajattelemattomuuteni.
Puolisolla sama vaiva. Välillä parempia kausia sitten taas joku pieni asia ja kaikki on helvettiä. Nykyään hyvinäkin kausina stressaan seuraavaa romahdusta. Koen kaiken olevan minun varassani. Kerran turhautuneena ärähdin, että mitäs sitten jos MÄ en enää jaksa. Olin tietenkin itsekeskeinen enkä ymmärtänyt miten pahasti toinen kärsii. Näin mulle sanottiin. Elän päivästä päivään kuin sotilas rintamalla. Lapsen takia on pakko jaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on aika samanlaista, ymmärrän täysin mistä puhut. Auta armias kun yritin sanoa että hänen masennus on myös mulle vaikea ja raskas asia. Sain kuulla olevani kauhea ihminen ja enkö ymmärrä että nyt tässä on kyse hänestä, hän ei voi ololleen mitään. Nojoo, totta, mutta hän ei tunnu ymmärtävän että me hipsitään kokoajan hänen pillin mukaan. Väsyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykoterapeuttin hoitoa minäkin suosittelen. Jos paikkakunnallasi tai lähimatkan päässä on psykyatrian poliklinikka niin siellä vastaanottavalla psykoterapeutilla käynti on käsittääkseni ilmaista ja hoito ja kaikki muukin minun kokemukseni on parempaa kuin missään muualla. Lisäksi kannattaakysellä onko mahdollista saada rentoutumis, hengitysharjoituksia, korva-akupunktiohoitoa ja mangeettikuulahoitoa, jossakuuulat laitetaan korvan taakse. Nämä ovat ns. ihmisläheisimpiä hoitotapoja muttaoman kokemukseni mukaan toimivat loistavasti. Toivotan hyvää kevään jatkoa ja hoitoon hakeutumista ja parempaa vointia kummallekin puolisolle!
Kiitos! Siis minä en ole sairastunut masennukseen. Toki ottaisin itse vastaan kaikki mahdolliset hoidot, mutta puolisoni on jästipää ja masentunut, minkä vuoksi hän ei usko tiettyihin hoitoihin. Ketään ei voi pakottaa.
-ap
Tiedän, mitä on olla masentunut, mutta tiedän myös, että se on valinta, meneekö hoitoon ja hoitaa itsensä parempaan kuntoon ja tietää mitä tehdä vastaisuudessa, vai makaako sängyssä ja valittaa. Ehkä oikea hetki ei ole juuri nyt, mutta sekin ettei tee mitään, on valinta.
Näin. Ja jos valitsee olla yrittämättä edes saada itseään taas normaaliin kuntoon niin toki masennus voi itsekseenkin mennä ohi mutta aika persettä on se odottelu eikä ehkä tapahdu ikinä. Tarpeeksi kun omissa liemissään lilluu niin helposti katkeroituu kaikelle elämälle ja pysyy katkerana vaikka se masennus helpottaisikin.
Masentuneena yksi vaikeimmista asioista on ollut havaita se, että ihmiset jotka eivät itse ole sairastaneet, eivät kykene ymmärtämään ja tukemaan.
Esim. esimiehellä voi olla faktatietoa tilanteesta ja masennuksesta, mutta sairastuneen odotetaan toimivan terveen tavoin. Ei jalkansa katkaisseen odoteta juoksevan ennen parantumista.
Usko ja luottamus ihmisiin on mennyt. Osin se johtuu varmasti masennuksesta, osin kokemuksesta.
Onnellisia ovat ne, joilla on lähellä tukevia ja luotettavia ihmisiä. Itse olen tehnyt päätöksen elää tällä hetkellä yksin. Menetettyäni luottamuksen ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Masentuneena yksi vaikeimmista asioista on ollut havaita se, että ihmiset jotka eivät itse ole sairastaneet, eivät kykene ymmärtämään ja tukemaan.
Esim. esimiehellä voi olla faktatietoa tilanteesta ja masennuksesta, mutta sairastuneen odotetaan toimivan terveen tavoin. Ei jalkansa katkaisseen odoteta juoksevan ennen parantumista.
Usko ja luottamus ihmisiin on mennyt. Osin se johtuu varmasti masennuksesta, osin kokemuksesta.
Onnellisia ovat ne, joilla on lähellä tukevia ja luotettavia ihmisiä. Itse olen tehnyt päätöksen elää tällä hetkellä yksin. Menetettyäni luottamuksen ihmisiin.
Ihan totta varmasti tuokin! Puolisoni myös sanoo usein, ettei terve voi ymmärtää, millaisen vitutuksen masennus aiheuttaa. Ei varmasti voikaan ymmärtää, mutta jos yhdessä eletään, se vitutus vaikuttaa molempien elämään.
-ap
Muistahan pitää huolta itsestäsikin. Kumppanis ei kykene huomioimaan sua, joten se on sun itses tehtävä. Se ei oo itsekästä, vaikka kuka sanois mitä, se on itsesuojelua.
Ja kyllä, ymmärrän masentunutta, oon itse sairastanut vaikeen masennuksen pitkän kaavan mukaan. Oon nähnyt mitä se tekee läheisille. Läheisten tuki voi pelastaa, mutta ei oo tarkoitus vetää muita mukanaan suohon. Siitä ei oo kellekään hyötyä.
Suosittelisin, että hankitte oikeesti apua. Tukea on saatavilla myös läheisille. Voit hakea sitä, vaikka kumppanis ei suostuis lähtee hoitoihin.
Yritin kerran seurustella tuollaisen kanssa. Onneksi tulin järkiini.
Äijä terapiaan, maksoi mitä maksoi. Siihen saakka lääkkeitä, että pysyy turpa kiinni, vaikka niin että nukkuu kellon ympäri.