Lue keskustelun säännöt.
kannattaako vauva hommata jo opiskelujen aikana?
23.03.2016 |
Ennen valmistumista. Sitten valmistumisen jälkeen voisi olla helpompi saada vakituinen paikka, kun olisi jo päiväkoti-ikäinen lapsi ja tekisi selväks ettei toista ole tulossa. Mitä mieltä olette?
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Onko taloudellinen selusta turvattu?
On.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen hommannut, mutta en suosittele kaikille. Vaatii mieheltä pitkää pinnaa. Itse jatkoin opiskeluita mahdollisimman pian, en tosiaan ollut äitiyslomalla opiskeluista muutamaa kuukautta enempää.
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Kannattaa hankkia, jos itse halut ja talous on jotakuinkin ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä!
Juurikin sama taktiikka kuin sinulla, tavoitteena ehjä ura valmistumisen jälkeen. Ei haittaa vaikka opiskelut vähän venähtää kun ei tässä mitään lainoja olla saamassa anteeksi muutenkaan (olen vaihtanut toiselle linjalle eli "aloittanut" kauan sitten). Olen tenttinyt niin paljon kuin pystyy, ja muuten ehtii hyvin lukea päiväuniaikaan ja iltaisin. Vähän kun lapsi tosta kasvaa niin hoitoon ja täydet päivät taas koulussa. Opiskelijan tuloilla päivähoito ym. huokeaa. Itse yliopistolla, jossa voi jättää lapsiparkkiin luentojen ajaksi.
Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Paljon riippuu siitä, mitä olette ajatelleet muuta tehdä. Joskus olen kuullut pääsäännöstä, että jos lapsen hankkimista täytyy kovasti miettiä, niin ei ole vielä lapsen saamisen aika. Toisin sanoen lapsia saadaan, jos saadaan. Aina jonkun muun mielestä ajankohta on väärä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Vauvathan nukkuu suurimman osan vuorokaudesta!
Hyvin monen tilanne on se, että määräaikaista työsuhdetta pukkaa peräjälkeen. Ei pidä luottaa siihen, että jossain vaiheessa tulee täydellinen hetki hankkia lapsia. Sitä ei välttämättä tule ikinä. Nopeasti huomaa, että lähentelee jo neljääkymppiä ja kello tikittää.
En näe miten tuo toimisi, kun ei se päiväkoti-ikäinen lapsi todista ettei vauvoja ole tulossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Ja kuka tällaisen järjestyksen on määrännyt? Sano vielä, että ennen lapsia on mentävä naimisiin ja matkusteltava, niin kliseinen kokonaisuus onkin sitten valmis :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Vauvathan nukkuu suurimman osan vuorokaudesta!
Niin jossain romanttisissa elokuvissa :D Vauvat ei varmaan koskaan sairastakaan? Eikä äidit esim. masennu tai isä ulkoista itseään perheestä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Siihenkin on syynsä, miksi moni jää nykyään tahattomasti ilman lapsia. Kun venyttää ja venyttäö odottarn sitä "oikeaa" aikaa, ensin odottaen parisuhdetta, sitten valmistumista, sitten avioliittoa, sitten uraa, ja sitten onkon jo plus nelikymppinen eikä lasta enää tahdokaan kuulua...
Kannattaa ja ei kannata. Tässä plussat ja miinukset omasta näkökulmasta:
+ opinnoista on helpompi jäädä pois kuin työelämästä (ei tarvita sijaisia)
- toisaalta joillain aloilla poissa saa olla vain vuoden verran, jolloin haave esim. pidemmästä perhevapaasta saa jäädä
- koulun penkille palatessa voi olla vähän tyhmä olo perhevapaan jälkeen
- lapsen sairastelu lisää poissaoloja myöhemmin, jos siis sairastelua on
+ toisaalta äitinä on todennäköisesti tehokkaampi opiskelija myöhemmin (näin sanovat melkein kaikki perheellisistä opiskelijoista - ilmeisesti perheelliset osaavat paremmin organisoida ja kantaa vastuuta tekemisistään tms.)
+ todennäköisesti nuorempana on vähemmän ongelmia raskaudessa ja synnytyksessä, ja valvominen pitäisi jaksaa paremmin
- tämä on kuitenkin yksilöllistä, eikä sitä voi arvata ennakkoon
+ "kilpailuetu" työelämässä vastavalmistuneisiin lapsettomiin verrattuna :)
- toisaalta työtilanne on nyt muutenkin surkea, joten lasten saaminen valmistumisen jälkeen voisi olla hyvä "varasuunnitelma"
+ esim. yliopisto-opinnot joustavat niin, että opintoja voi jatkaa perhevapaallakin
- käytännössä tuohon sisältyy vaikka mitä ongelmia, kuten mahdollinen koliikki, vauvan rahtaaminen luennoille (onnistuu vain aivan pienen kanssa), tukiverkoston puuttuminen (ei hoitajaa luentojen ajaksi), runsas lukeminen ja kirjoittaminen..?
+ talous ei paljoa hetkahda suuntaan tai toiseen, jos on tottunut vähään - parhaimmillaan voi saada enemmän tukia kuin aiemmin, mm. lapsilisä ja yleinen asumistuki (jälkimmäinen riippuu puolison tuloista)
- toisaalta ei tarvitse haaveilla mistään tonnin yhdistelmävaunuista, jos sellaiset aivan välttämättä haluaisi
Mulla onnistui (useampi lapsi), mutta joustoa se vaati itseltä ja muilta. Joskus tehtäviä piti herätä tekemään viideltä aamulta. Ilman lähipiirin apua ei olisi onnistunut. Nyt ura hyvin käynnissä ja lapset isompia.
Kaikkihan me tunnemme niitä superäitejä, jotka opiskelevat kahta lasta hoitaen itselleen maisterinpaperit, järkkäävät joka sunnuntai brunssit kaveripiirille, harrastavat samalla kilpaurheilua ja toimivat miljoonassa eri yhdistyksessä. Se mitä nämä äidit ei kerro, on se, että lapset jäävät väistämättä hyvin vähälle näissä kuvioissa. Äidille ei voi kertoa asioistaan, koska äidillä on kiire kokoukseen/harrastukseen/tapaamiseen/lukea tenttiin.
Sitä vaan ihmettelen, että jos äidille on niin tärkeää elää sitä Omaa Elämäänsä, niin miksi on väkisin tehtävä lapset? Eikö voisi sitten juosta harrastuksissa, tapaamisissa yms. ilman että kotona on pieni joka kaipaisi äidin syliä?
Nimim. suorittajaäidin aikuinen tytär, joka en ole tehnyt lapsia.
Riippuu ihan omasta halusta ja tutkinnosta, jota opiskelet. Minä olen tehnyt lapsen opiskelujen aikana ja monet työnantajat ovat sitä kiitelleet. Lapsi on myös tosi helppo ja kiva hoitaa opintojen aikana, koska opinnot joustavat enemmän kuin työ. Aika yleistähän se on saada lapsia opiskeluaikana.😊 ja kyllä, akateeminen tutkinto kyseessä ja myös muut saivat lapsia opiskeluaikanamme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan. Millä luulet opiskelevasi, kun vauva itkee vieressä. Siihen, että ensiksi opiskellaan, tehdään töitä ja sitten vasta perhe, on syynsä.
Vauvathan nukkuu suurimman osan vuorokaudesta!
Niin jossain romanttisissa elokuvissa :D Vauvat ei varmaan koskaan sairastakaan? Eikä äidit esim. masennu tai isä ulkoista itseään perheestä?
Mutta lapset sairastelee myös silloin, kun äiti on uraputkessa ja olisi tärkeitä tapaamisia. Äidit masentuu myös silloin, kun opiskelut on jo takana. Isät ulkoistaa itsensä perheestä myös em. Tilanteissa... Että opiskelu ei liity/vaikuta tilanteeseen mitenkään. Minä ainakin koin, että gradun kirjoittaminen vauvan kanssa oli helppoa: kun lapsi sairastui, ei tarvinnut etsiä hoitajia ja peruutella menoja. Kun itse väsyin niin nukuttiin pitkään ja kirjoitin vasta illalla. Ei olisi onnistunut sama jos olisin ollut työssäkäyvä. Toisen lapsen sain ollessani jo työelämässä ja perhe elämän sovittaminen siihen oli paljon vaikeampaa ja stressaavampaa.
Onko taloudellinen selusta turvattu?