Pystyisitkö luopumaan älypuhelimesta?
Oon nyt muutaman päivän tietoisesti seurannut ihmisten älypuhelimen käyttöä.. tarkemmin ajateltuna aika järkyttävää. Luuri on todella juurtunut kouraan kiinni. Lähes jokainen tuijottaa puhelinta herkeämättä bussissa, leikkipuitossa 4 kuudesta paikalla olleesta lapsiaan vahtivasta aikuisesta naplasi puhelinta. Myös baarissa moni tuijotti laitettaan vaikka kaverit oli vieressä.. eipä sillä, olen itse ihan samanlainen. Lataan uutissivut varmasn kymmeniä kertoja päivässä. Olen koukuttunut useaan fb-ryhmään, lähinnä kirppareihin. Lähetän whatsapp-viestejä. Tätäkun palstaa availen, muutamia blogeja. Kaivan puhelunen esiin varmaan sata kertaa vaikka oikea tarve ois varmaan vaan muutaman kerran. Olenkin miettinyt voisikohan tuosta luopua ja ottaa käuttöön ihan tavallisen puhelimen? Soittaisi tai tekstaisi kun on asiaa. Lukisi nettiä koneelra kotona. Näkisi ja kokusi tätä maailmaa enemmän? Muutakin kuin sen luurinsa. Onko kellään kokemusta älypuhelimen lemppaamisesta usean vuoden jälkeen?
Kommentit (51)
En ole hankkinut ensimmäistäkään älypuhelinta, eikä kiinnostakaan liittyä luurien tuijottajiin. Lähinnä vaan ärsyttävä vempain jonka käyttäjiä joutuu lastenrattaiden kanssa väisteleen kaupungilla.
Helposti, ei ongelmaa. Mulla on kyllä viimeisin iPhone, mutta edelleenkin käytän sitä lähinnä vain tarpeeseen. Onhan siinä tosiaan hyvätkin erityispuolensa. Silti esimerkiksi bussimatkat istun mieluummin havainnoiden elämänmenoa ikkunasta enkä tosiaankaan kyhjötä kumarassa ja naama puhelimen ruutua kohden. Ihan hyvin ehdin surffaamaan siltikin jopa liikaa. Minua ei hallitse puhelin, eikä koskaan tule hallitsemaankaan. Puhelin ei näyttele mitään osaa ruokapöydässäni, keskustellessani toisen ihmisen kanssa kasvotusten jne.
En voisi, koska en omista älypuhelinta. Yritän välttyä sellaisen hankkimiselta mahdollisimman pitkään.
En omista. En edes kosketusnäytöllistä.
Jos joskus saa kaupasta vain älypuhelimia tai vanhanmalliset lakkaavat toimimasta, niin sitten ollaan ilman.
Vierailija kirjoitti:
En voisi, koska en omista älypuhelinta. Yritän välttyä sellaisen hankkimiselta mahdollisimman pitkään.
Samoin :). Mulla on varapuhelinkin jo, siis näppäin-nokia-halvin, koska viimeksi puhelimeni rikkoutuessa oli vaikea löytää :D.
Minullakaan ei ole älypuhelinta. Kotona ja töissä on tabletteja ja tietokoneita joka puolella, joten se riittää. Mä istun tietsikan ääressä koko työpäivän, joten saan ihan tarpeeksi. Ja nyt illalla näpsyttelen tätä tablettia.
Helposti, toivoisin että niitä ei olisi keksitty. Eikä tätä internettiä, eikä edes tietokoneita.
En keksi ainuttakaan hyvää syytä luopumiselle.
Uskomatonta, miten paljon on meitä, joilla ei ole ollenkaan älypuhelinta. Aion myös käyttää vanhaa simpukkamallista Samsungiani niin kauan kuin se kestää. Maksoi 39,- muutama vuosi sitten, ei ole ollut mitään vikaa. Saan yhteyden ystäviini soittamalla ja tekstaamalla. Työssä istun koneella koko päivän, illalla olen liiaksikin täällä palstoilla kotikoneellani.
Ärsyttää ja pelottaa, kun katson, kuinka aikuiset lapseni ovat unohtaneet käytöstavat tämän laitteen kanssa. Keskustelu on katkonaista, keskittyminen nollaluokkaa. Laite vie, ihminen vikisee.
Minä olen surullinen tästä teknologian vyörystä ihmisten elämään, siis juuri siihen kuinka ne muuttaa käyttäytymistä. Laitteiden lisäksi tuo tuo helvetin sosiaalinen media on sellainen asia josta haluaisin eroon. Minulla on älypuhelin ja käytän siihen välillä ihan liikaa aikaa. Onhan se käteväkin, mutta kun siinä tulee ne lieveilmiöt mukana. Kaipaan aikaa ilman niitä, luulen että ne vain lisäävät ahdistusta ihmisissä, myös niissä jotka eivät sitä osaa myöntää.
Helposti. En käytä tuota älypuhelinta muuhun kuin soittamiseen, tekstaamiseen ja musiikin kuunteluun.
Köyhyttäisi elämää tosi paljon, joten en luopuisi.
No en. Milläs mä sitten palstailisin. Mutta käytän nettiä vain kotona.
Juu jos omistaisin sellaisen, niin vaihtaisin sen samantien kelpo läppäriin. Kännykkä on mukana kulkeva puhelin. Aivan naurettavaa käyttää niitä muuhun. Ne ovat turha kapitalistinen välivaihe ennen kybernettiä.
En omista. Käytössäni on 8 v vanha Nokian halpis, ja kun siitä aika jättää, otan käyttöön seuraavan älyttömän? En myöskään ole koskaan liittynyt sosiaaliseen mediaan, en kaipaa moisia aikavarkaita enkä pidä ajatuksesta asettaa elämääni näytille verkkoon. Ystävät tapaan vanhanaikaisesti kasvokkain tai puhelimessa.
Mies on samanlainen mörkö. Kiva huomata, että on muitakin dinosauruksia.
Tämä on ainoa tietokoneeni, joten en mielellään luovu. En kuitenkaan käytä jatkuvasti, bussissakin yleensä vain tuijotan ulos. Someakaan en käytä olenkaan.
Nyt on pakko tunnustaa, etten älypuhlinta ole omistanut tähän päivään asti.
Teiniltä jäämässä joku LG jotain uuden tieltä ja antaisi sen mulle, ja minä mietin tässä, että haluunko ottaa sitä vanhan iskunkestävän nokian tilalle.
Tuolla nokialla kun onnistuu niin puhelut kuin tekstiviestitkin.
Ilman muuta, olisin suorastaan riemuissani. Pääsisin eroon tuosta työsähköpostistakin mikä on puhelimessa.
Onko ihmisillä nykyään yhtään aikaa itselleen? Julkisissa istutaan ja näprätään vaan sitä lelua? Ruokapöydässäkin räplätään. Paskalla räplätään. Yöllä herätään taas räpläämään. Räpläisitte joskus edes itteänne saatana. Mä lähren paskalle.
Helposti. Kaipaan sitä aikaa, kun puhelimet eivät hallinneet elämää.