Lue keskustelun säännöt.
Eroamisen vaikeus
16.03.2016 |
Elän onnettomassa, väkivaltaisessa avioliitossa, jossa mua nimitellään päivittäin sekä lyödään/potkitaan/heitellään tavaroita keskimäärin pari kertaa viikossa. Kuitenkin mies on välillä normaali tai jopa mukava ja ostaa hampurilaisaterioita ym. Taannoin hän tunnusti, että on vain sisulla avioliitossa ja on toivonut jo tapaamisestamme alkaen, että kuolisin(!). Hän myös pelkää, että eron myötä vaatisinkin hänen rahojaan. Jos siis vaatisin rahoja, hän uhkasi harkita vakavaa pahoinpitelyä tai autolla päälleni ajamista kostoksi. Hän rähjää ja nöyryyttää mua päivittäin. Nukun lattialla yöni.
Käyn kuitenkin töissä ja muuten elän normaalia elämää. Olen hankkinut ihan kohtalaisen asunnon ja se asunto on ollut mulla jo kuukauden päivät, mutta en _uskalla_ muuttaa pois, sillä pelkään mieheni raivaria. Hän saa mielivaltaisia raivokohtauksia päivottäin ja sotkee ja rikkoo tavaroita sekä on lähes jatkuvasti todella aggressiivinen. Kun nukun, hän tulee joskus potkimaan mua, jos en ole muistanut täyttää astianpesukonetta ym.
Kommentit (34)
Tuohan on ihan mielisairas ukko. Lähde nyt muija vielä kävelemään ku voit. Pyydä läheisiltä apua ja tukea. Tarvittaessa nyös virkavaltaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ostaa välillä hampurilaisaterioita. Aikamoinen saalis tämä mies. Eli juu, lähde vaikka turvakodin kautta.
Just joo luepa oma tekstisi huolellisesti ajatuksella ja kuvittele että se olisi ystäväsi kirjoittama. Odotatko mieheltäsi viimeistä iskua tai uhkausten toteuttamista? Uhkaukset nauhalle ja poliisilaitokselta hakemaan lähestymiskieltoa. Vaadi vähintään puolet miehen omaisuudesta niin voit hoitaa itsesi kuntoon.
Etsi itsetuntosi uudestaan tekstin perusteella olet päästänyt itsesi tilaan jossa sinua kohdellaan kuin puolustuskyvytöntä elukkaa. Järki käteen ja muuta jo tänään lopullisesti pois. Toivon sinulle voimia riuhtaista itsesi irti tuollaisesta sairaasta orjan roolista. Onko sinulla ystäviä joille voisit kertoa tilanteesi?
Mies myös kerran löi mua nyrkillä päähän, kun olin nukkumassa, kun en herännyt tarpeeksi nopeasti hänen rähjäämiseensä; lääkärille en olisi saanut mennä päänsäryn vuoksi (jatkui todella voimakkaana sen jälkeen monta päivää). Hän on rikkonut huonekalujani ja uhkaa kaataa kirjahyllyn päälleni tai heittää tavaroilla, jos puolustan itseäni. Pari luuta on mennyt poikki, mutta ne olivat aika lieviä juttuja ja paranivat itsekseen. Mulla on erittäin huono itsetunto, joten olin aikoinani tosi onnellinen, kun viimeksi löysin miehen ja ajattelin, että mun on rumana naisena pakko sietää kaikkea kamalaa tai joutuisin palaamaan taas ikisinkuksi. :S
En tiedä kumpi on sairaampaa, se että tekee toiselle noin vai se että sallii itseään kohdeltavan noin!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus aiemmin mies teki sellaistakin, että kaatoi vettä päälleni. Hän on myös heittänyt roskat nukkumapaikkani päälle ja muutenkin sotkenut patjani/vuoteeni (=patja, peitto ja tyyny). Kävin siellä asunnollani tänään töiden jälkeen, niin oli kova selitteleminen, kun mies alkoi tivata, miksi mun pitäisi mennä juuri tänään kauppaan. Kun tulin kotiin, niin mies ei katsonut edes muhun päin, mutta oli laittanut roskapussit mun nukkumapaikan viereen.
Kauheaa lukea tällaista, tulee todella surulliseksi.
Hakeudu välittömästi turvakotiin. Ja erossa otat ilman muuta oman laillisen osuutesi. Turvakodissa varmasti autetaan sinua erilaisissa eroon liittyvissä jutuissa. Olethan myös nauhoittanut esim. kännykällä miehen puheita ja muutenkin säästänyt todistusaineistoa, siltä varalta että sinun täytyy esittää todisteita miehen väkivaltaisuudesta? Jos luunmurtumia on, ne näkyvät lopun elämääsi röntgenkuvissa. Miehesi kuuluisi telkien taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies vain sanoo, että olen niin surkea luuseri, että en kykene muuttamaan pois. Hän haukkuu ikääni ja ominaisuuksiani. Kun joskus kauan sitten sanoin, että haluaisin silmäleikkaukseen tai oikoa oaan hampaistani, niin mies sanoi, ettei mun kannata tehdä sellaista "enää", kun olin jo päälle kolmekymppinen. Mun ei samasta syystä pitäisi käydä kampaajalla tai ostaa vaatteitakaan, kun se on kaltaiselleni varatulle vanhalle (30+) naiselle turhaa. Lisäopiskelut ja uusien haastavampien töidenkin hakeminen olisi kaltaiselleni vanhalle luuserille turhaa. Aluksi pidin hänen juttujaan toai loukkaavina ja outoina, mutta vähitellen olen alkanut pitää niitä ikävinä totuuksina, jotka mun on vain hyväksyttävä.
Mä toivon sellaista, että jos mies tapaa jonkun muun naisen mun jälkeeni, niin sillä seuraavalla olisi voimia pitää puolia ja selittää, että sellainen ei käy. Miehen äidin mukaan mun miehelläni ei tosin ennen mua ollut koskaan ollut ainoatakaan tyttöystävää/naisystävää, josta miehen vanhemmat olisivat olleet tietoisia ja mies oli siis tavatessamme yli kolmekymppinen. Minulle mies on kertonut, että hänellä on ollut satoja lyhyitä suhteita. Hän käyttäytyi aluksi ihan asiallisesti ja mukavasti, tosin vaikutti hieman oudolta/negatiivisella tavalla erikoiselta/sosiaalisesti töksähtelevältä, mutta ajattelin, että en nyt itsekään ole niin täydellinen, joten en voi vaatia mitään täydellisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauheaa lukea tällaista, tulee todella surulliseksi.
Hakeudu välittömästi turvakotiin. Ja erossa otat ilman muuta oman laillisen osuutesi. Turvakodissa varmasti autetaan sinua erilaisissa eroon liittyvissä jutuissa. Olethan myös nauhoittanut esim. kännykällä miehen puheita ja muutenkin säästänyt todistusaineistoa, siltä varalta että sinun täytyy esittää todisteita miehen väkivaltaisuudesta? Jos luunmurtumia on, ne näkyvät lopun elämääsi röntgenkuvissa. Miehesi kuuluisi telkien taakse.
Oon joskus ottanut talteen muutamia uhkailuja ja sairaita juttuja, mutta se on ollut aika satunnaista. Ne murtumat olivat varpaissani ja kädessäni/ranteessa ja paranivat tosiaan itsekseen. Pari aivotärähdystä olen myös varmaankin saanut, joista kävin lääkärillä, mutta en uskaltanut sanoa niihin oikeaa syytä, vaan mun oli *pakko* sanoa, että olisin kaatunut.
Tilanteesi kuulostaa todella pelottavalta ja tiedostat itsekin, että parisuhteenne ei ole terve. Suosittelisin sinua ehdottomasti menemään lähimpään turvakotiin, jossa pääset käsittelemään väkivaltaista parisuhdettasi. Siellä ymmärretään tilanteesi varmasti ja turvakoti pystyy tarjoamaan sinulle ammattiapua. Ymmärrän, että miehesi on saanut poljettua itsetuntosi nollaan, mutta toivon, että jossain vaiheessa ymmärrät olevasi arvokas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai niin! Ja siis mula on se asunto, johon voisin lähteä vaikka heti, mutta mun pitäisi muuttaa. Mieheni ei tietenkään voisi auttaa muutossa, vaan on sanonut lähtevänsä siksi aikaa jonnekin toiselle paikkakunnalle, kun ei "kestä" muuttamisen näkemistä ja ylimääräistä meteliä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tää voi olla totta. Lue ap tekstisi oikeasti läpi.
Mun piti myös käydä yhdessä leikkauksessa taannoin ja pelkään, että mies satuttaa sitä leikattua kohtaa. Tietysti hän myös pakotti mut nostelemaan painavia tavaroita heti leikkauksen jälkeen, vaika se oli kielletty. Miehen mielestä olin "laiska lehmä", kun yritin varjella sitä leikattua kohtaa.
Ai niin! Ja sieltä leikkauksesta tullessa olisi pitänyt olla saattaja. Mieheni, jolla siis on käytössään yhteisesti omistamamme henkilöauto ei tietenkään voinut tulla hakemaan sairaalasta, kun sieltä pääsee taksillakin. Tulin sitten taksilla, kun en jaksanut vängätä liikaa. Mun mies on niin kamala ja ihan uskomattoman jääräpäinen, että hänen tahtoonsa on lopulta vain pakko alistua, sillä se on nyrkki tai alistuminen. Aluksi olin sisukas ja pidin puoliani, mutta en enää en kykene siihen. Aluksi yroton harrastaa, mutta mies naureskeli harrastuksillekin. Joka kerta hän irvaili niistä ja lopulta luovuin niistä kerta toisensa jälkeen. Jos olisin halunnut tehdä jotain mukavaa omilla rahoillani, niin mun piti puolustella niitä juttuja ja vääntää kaikesta. Lopuksi hän kiusasi ja naureskeli, että "tosi huono tulos" (esim. juoksussa) tai "eihän susta sellaiseen ole" (viikoittaisesta liikuntaharrastuksesta). Tai "älä nyt _tänään_ sinne mene -saat mennä sitten ensi viikolla; tuolahan on tiskitkin laittamatta koneeseen ja sääkin on tuolla huono". Mulla oli digipiano, niin se piti viedä kellariin pölyttymään jne. Mitään mukavaa en miehen kanssa asuessa saa tehdä. Lukemisestakin hän huomauttaa, että mitä mä "makailen": mun pitäisi koko ajan tehdä kotitöitä ja muu on turhaa. Meikatakaan ei saisi tai edes pestä hiuksia kuin silloin, kun se miehelle sopii. Jne.
Oon ihan kamalan katkera tästä ja en kehtaa livenä avautua tilanteestani tutuille. Sukulaiseni luulevat miestäni "unelmavävyksi" suurin piirtein, eivätkä tiedä arjen h*lvetistäni mitään. :/
Opiskellakaan en saa, sillä kuulemma yli kolmekymppisen ei enää kannata opiskella jne. Mun kirjat on pitänyt viedä pääosin kellariin, kun häntä ärsyttää useimmat tavarani jne. Mun piti viedä jopa tärkeimmät paperitkin kellariin, kun mulla ei kuulemma saisi juurikaan olla edes omia tavaroita jne. T. Todella katkera ap
Muuta hyvä jumala nyt hyvä ihminen jo pois. Ei tätä muuten kestä. Ei se mies siitä mihinkään muutu. Itku tulee sun puolesta.
Tämä on ihan kamalaa, kun siis mulla olisi asunto, mutta pelkään eroa ja joka päivä toivoni herää uudelleen, jos mies käyttäytyykin asiallisesti tai normaalisti. Noin joka toinen päivä hän on osan päivästä normaali, jolloin tunnen muuttoaikeistani huonoa omaatuntoa. Mutta en mä voi elää hänen kanssaan jatkuvan väkivallan uhan ja nöyryyttämisen sekä kontrollin alla. Mun pitää anteeksipyydellen pyytää lupa, jos edes käyn kaupassa matkalla töistä kotiin. Kun menen auton kyytiin, mies monesti painaa kaasua, kun olen nousemassa autoon, jolloin meinaan jäädä oven väliin. Mies vain sanoo, että tulehan v*tun nahjus/ämmä/lehmä jne.