Miten kestät ilkeitä ihmisiä?

Yritän unohtaa ne enkä ole missään tekemisissä. Parempi niin.

Minä olen ilkeä ihminen. En kestä typeryksiä.

Välttelen sen minkä voin. Vaikka välillä pahoitan mielen, niin ajattelen myös että aika säälittävää jos ilkeily on tapa ylentää itseä tai osoitus kyvyttömyydestä ottaa muut huomioon. Ja jos joku on niin surkimus, niin ei hänen sanomisistaan kannata välittää jos eivät tee oikeaa tuhoa (esim. työpaikalla ongelmia).

ingnooraan täysin, mitä muutakaan ne ansaitsis

Yritän ajatella, että ilkeys paljastaa jotain ihmisestä itsestä. Seuraavan kerran kun sinulle ollaan ilkeitä, yritä nähdä ilkeyden taakse ja ymmärtää mitä vailla ilkeilijä itse on. Kun saat sen selville, niin on oikeastaan yksi hailee mitä sinulle jatkossa sanailee. Ilkeilijä on kuin pieni lapsi, joka on vailla jotain.

Jos ilkeys ei ilmene käytännön tekoina, se on jokaisen oma ongelma. Puolustan itseäni ja muita tarvittaessa, mutta päänaukomisilla ei ole hirveästi merkitystä.

On näitäkin tapauksia, joita itseäni on pidetty "ilkeänä", kun toinen on loukkaantunut jostain sanomisistani mutta ei ole kuitenkaan ikinä kertonut siitä sillä hetkellä ja lopulta pistäny välit poikki. Ja tällä henkilöllä siis on itsellään mennyt monia ihmissuhteita poikki oman loukkaantumisen takia. Mutta hän ei itse nää itsessään mitään vikaa. Siis asiat, joista hän on pitänyt toista ihmistä ilkeänä ovat sellaisia, joihin kukaan "normaali ihminen" ei edes noteeraisi.

Mutta jos joku olisi mua kohtaan ilkeä, niin sanoisin siitä suoraan, että mikäköhän tarkoitus oli. Jos ilkeily jatkuu, niin katkaisisin välit.

Pahastun, vaikka yritän olla välittämättä. Jään usein kelaamaan, miksi ja miten se ihminen oikein ajattelee. 

Yritän yleensäkin vältellä sellaisia ihmisiä, mutta aina ei voi.

Ei ole yhtään ilkeitä lähipiirissä. Yhden heitin juuri elämästä pois koska tajusin että hänen omat ongelmansa myrkyttivät minunkin elämääni. Paskaa ei tarvitse sietää. Joskus tietysti voi joutua ihmeellisten kommenttien kohteeksi väkisinkin, mutta en ala niitä miettimään. Tiedän jo että sellaisilla ihmisillä on se oma mädäntynyt lehmä ojassa. Yrittävät vain saada pahaa oloa muillekin.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen ilkeä ihminen. En kestä typeryksiä.

Aika ironista sillä ilkeät ihmiset ovat tyhmiä, ihmisen täytyy olla älykäs ollakseen empaattinen ja pystyäkseen ymmärtämään muita ihmisiä, ja ottamaan heidän tunteet ja tarpeet huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan ole minulle ilkeä, koska en ole tyhmä ruma läski kuten sinä AP.

No sä oletkin itse ilkeä!

Itse pysyn ilkeistä erossa ja työpaikalla on vain pakko sietää ilkeitä ihmisiä.

En anna ilkeyden vaikuttaa itseeni millään tavalla. Säälin ihmistä, jolla ei ole voimaa enempään kuin negatiivisuuteen. Ilkeily on inhimillisten voimavarojen hukkakäyttöä.

Vierailija kirjoitti:

Ei kukaan ole minulle ilkeä, koska en ole tyhmä ruma läski kuten sinä AP.

Kas satakielemme, kaikki eivät valitettavasti voi olla yhtä ihania ihmisiä kuin sinä.

Mulla on ilkeä luonnevikainen työkaveri. Yleensä annan mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta jos rääpii liikaa naamaansa niin en suostu tekemään yhteistyötä ja valitan esimiehelle.

Hyvin. Varsinkin livenä osaan sanoa aina takaisin, tai vaikkapa fyysisesti puolustaa itseäni. Usein ilkeät ihmiset vaan valitsee raukkoja uhreikseen ketkä ei osaa puolustautua ja minä harvoin joudun edes mihinkään tekemisiin heidän kanssaan.

Jos pystyt puolustamaan itseäsi ilkeää ihmistä vastaan, niin voisitko yhtä hyvin ruveta kaveeraamaan hänen kanssaan. Henkilö. koht.en tätä ilmiötä ymmärrä...

En kestäkään. Otan aina itseeni ja ajattelen että olen huono ja viallinen.

Mä tein nk. ihmissuhderemontin, ilkeilijät ja passiivisisagressiiviset vittuilijat lähti veks. Olo raikkaampi.

Kerro joku ilkeily? Ilkeileekö muut oikeesti vai oletko ns. Mielensäpahoittaja?

Hmm. Meillä on töissä yksi tyyppi joka toheloi kaikessa, ei opi yksinkertaisiakaan asioita vaikka on kädestäpitäen opetettu ja neuvottu monta kertaa. Joillakin on mennyt välillä hermo kun joutuu korjailemaan toisen virheitä ja tullut sanottua ilkeästikin, ymmärrän kyllä heidänki kantansa.