3v menee rupistamaan vauvaa poskesta niin että naarmuja tulee
heti kun silmä välttää, vaikka kuinka yritettäisiin vahtia. On kokeiltua huomiotta jättämiset, komentamiset ja jäähyt. Nyt uhkasin että seuraavan kerran kun hän rupistaa vauvaa taas niin minä rupistan takaisin jotta näkee miten kipeää se tekee.
Kommentit (7)
On kokeiltua huomiotta jättämiset, komentamiset ja jäähyt. Nyt uhkasin että seuraavan kerran kun hän rupistaa vauvaa taas niin minä rupistan takaisin jotta näkee miten kipeää se tekee.
[/quote]
mutta ei suostunut, ei kai nyt kun tietää että kipeää se tekee.
Ja huomiota esikoinen saa kyllä vähintään yhtä paljon kuin vauvakin.
Kertokaa te viisaammat sitten miten saisitte tuollaisen käytöksen loppumaan?
Rohkaisevia, kannustavia, empaattisia...
Vaikea uskoa monien näistä olevan jonkun lapsiparan äiti.
Jos toinen ei erityisesti mainitse kokeilleensa myönteisiä keinoja, hänelle aletaan v*ttuilemaan niiden puutteesta...
Ja ap: tiedän, että tuo on todella ärsyttävää ja kuluttavaa... koettaisin sekä huomioida lasta erityisesti että tehdä kerta toisensa jälkeen selväksi, ettei satuttaminen ole oikein VAIKKA HARMITTAISIKIN.
3
sen, että vaikka harmittaa, tiettyjä juttuja ei saa tehdä. Ei sillä, että hän aina tätä periaatetta noudattaisi, mutta tietää sen kuitenkin. Olemme ihan opetelleet ilmaisemaan pahaa mieltä sanallisesti, ja joskus tyttö ihan yllättää minut kyvyllään kertoa tunteistaan. Samaa on oppinut jo 3-v kuopuskin. Hän saattaa esim. itkettyään sanoa, että minulla oli paha mieli, koska... ... ...
Eli lapsen kannustaminen kertomaan sanallisesti mustasukkaisuudestaan voisi auttaa myös. Kannattaa ainakin kokeilla!
3
parempiakaan neuvoja ei osata antaa...
Kiitos 3 sinulle
ap
Oletko kokeillut sellasta, että antaisit aikaa sille esikoiselle myös? Vois se mustasukkaisuus vähentyä.