Lapsivapaa olis aika kiva juttu, mutta samalla pelottava.
Edellisestä lapsivapaasta on nyt joku 10+ vuotta, en osaa tarkasti edes sanoa. Ja sekin oli yksittäinen vapaa ilta, jota edeltävä lapsivapaa oli 90-luvulla. Vajaan parinkymmenen yhteisen vuoden aikana ollaan siis oltu kahdestaan ehkä yhteensä pari vuorokautta.
Olisi siis tosi kiva juttu, jos olisi lapsivapaata. Tai sitten ei. Syy, miksi en sitä aktiivisesti järjestä on se, että ei meillä miehen kanssa olisi mitään tekemistä. Ei osattaisi olla kahdestaan kun ei olla koskaan oltu (minulla oli taapero kun rupesimme seurustelemaan). Mistä me edes puhuttaisiin? Minä voisin harrastaa äänekästä seksiä jos ei olisi lapsia talossa, mutta mies on aina ollut haluton. Ei voitaisi juoda viiniä, koska mies ei käytä alkoholia. Baarissa ei käydä kumpikaan. Ystäviäkään ei enää ole, kun ollaan aina oltu "jumissa" lasten kanssa eikä olla erityisen sosiaalisia.
Onko muita pareja, jotka ei enää osaisikaan olla kahden?
Kommentit (7)
Ei tuo ole parisuhde, jos ei olla koskaan kahden. Jonkinlaisesta kasvatuskumppanuudesta voi olla kyse, mutta parisuhde edellyttää säännöllistä kahdenkeskeistä kivaa yhdessäoloa. Itse en suostuisi tuollaiseen koskaan, mieluummin olen yksin.
Tuossa näkee millaiseen katastroofiin johtaa se, ettei lapsivapaata ole.
Tiedän tunteen ainakin osaksi. Ihan noin paha tilanne meillä ei sentään ole, vaikka lapsivapaata ei juurikaan ole.
Minusta on kiva "lapsivapaan" aikana oikeasti tehdä jotain. Siis käydä seinäkiipeilemässä, shoppailemassa, uimassa tms. Silloin ei tule koko ajan oloa että nyt pitäisi keskustella jostain tosi henkevästä, muusta kuin lapsista tai eilisestä elokuvasta. Ravintolassa kaksin istuminen tuntuu jotenkin työläältä.
Jos haluamme keskustella kunnolla niin tuohon meillä on paras paikka sauna. Siellä on kiva istuskella sylikkäin ja jutella. Eivätkä ne nukkumassa olevat lapsetkaan häiritse, ei tarvita lapsivapaata.
Minä haluan vapaata idiootti-ihmisistä
Up.