Kalju nainen – huomiohakuisuutta vai rohkeutta?

Riippuu kasvonpiirteistä ja muusta habituksesta. Jollekin taiteelliselle tai punkrock-henkiselle siropiirteiselle  naiselle voi olla hyvinkin viehättävää että on ajellut päänsä kaljuksi. Isopäinen lähiömutsi kaljuna sen sijaan vaikuttaa syöpäpotilaalta.

Riippuu ihan ihmisestä, tunnen niitä joille kaljun ajelu on kauhea huomiotemppu ("kattokaa mua, enks ollu rohkee, kehukaa mun valintaa, oon niin hurja, et ite uskaltais!!") ja niitä, joille se on vaan hiustyyli muiden joukossa ja he ovat hankkineet kaljun, koska vaan pitävät siitä.

En epäile sairautta, varmaan harva sairauden vuoksi menettänyt kuitenkaan pää paljaana kulkee?

En minä tiedä mitä minun pitäisi toisten hiuksista ajatella. Olen ollut vähällä vetäistä joskus nuorempana itsekin kaljuksi, sänkitukkaa on ollut, ja nykyisin ihosairauden vuoksi välillä tulee mieleen että mitäs jos vetäisisi ja saisi vähän hoidettua paremmin, julkisilla paikoilla voinee aina vetää lakin päähän tai jonkun peruukin hommaisi.

Nyt kyllä näyttää että tukkaa lähtee siihen malliin että kohta voi olla hyvinkin ihan sama.

Ja voihan olla kemoterapian ansioitakin kaikki ei halua käyttää peruukkia.

Kalju on naiselle yllättävän vaativa. Tai siis ainakin minulle.

Ajoin kaljun päästäkseni eroon hiusväristäni (värinpoisto ja muut operaatiot eivät käyneet), mutta yllätyksekseni huomasin sen sopivan minulle. Koskaan aiemmin en ole saanut näin paljoa kehuja. Sittemmin vain hetken tyyliksi tarkoitettu kalju on ollut minulla jo pari vuotta.

Vaativan tekee minulle se, että muu habitus vaikuttaa olemukseeni tosi paljon. Parhaimmillani olen todella näyttävä nainen. Laittautumattomana näytän syöpäpotilaalta. Meikkaankin usein vähintään kulmat ja ripset. Ne nostavat ilmettä todella paljon.

Kalju on myös tunnetasolla ollut vaikuttavin tyylini. Se on huikean vapauttava. Suosittelen kokeilemaan rohkeasti.

Joskus vanhemmat ihmiset ovat mulkoilleet paheksuvasti, mutta pääasiassa palaute on ollut todella positiivista. Saan myös enemmän nykyisin iskuyrityksiä naisilta :D Mukavaa vaihtelua ;)

Persoonallinen ja itsetietoinen, ei välitä muiden katseista ja mielipiteistä. Oli syy sitten sairaus tai mikä tahansa muu, kertoo kaljuna kulkeminen hyvästä itsetunnosta. Positiivinen piirre ihmisessä.

Kalju on kyllä ruma tyyli naisella. Ei hyvä, ellei tosiaan johdu syöpähoidoista tai jostain muusta sairaudesta.

Ei kumpaakaan. Se on vain hiustyyli muiden joukossa.

Seksikästä.

Vierailija kirjoitti:

Kalju on kyllä ruma tyyli naisella. Ei hyvä, ellei tosiaan johdu syöpähoidoista tai jostain muusta sairaudesta.

Eikös se vain helpottaisi sairauden vuoksi kaljujen oloa kun se olisi yleisempi ja hyväksytty tyyli muiden joukossa?

Mä olen myös miettinyt, miltä kalju näyttää vanhemmalla naisella. En ole nähnyt.

Lesbiaani.

Vierailija kirjoitti:

Lesbiaani.

Koetahan päivittää itsesi 2010-luvulle. Reippaasti nyt vaan!

Kuuma.

Minulla oli nuorena monta vuotta miltei kalju, 2 mm terällä kävin ajamassa. Inhosin niin paljon luonnonkiharoitani ja kalju sopi minulle erittäin hyvin. Muistan että yhden kerran joku tuntematon haukkui liikennevaloissa lesboksi, muuta ikävää kommenttia en koskaan saanut. 

Syöpä on ollut tuntemillani kaljuilla naisilla, joten jos näkisin tuntemattoman kaljun naisen, tulisi varmasti sama ajatus mieleen.

Ajattelen ensimmäiseksi syöpää, eli sytostaattihoitoja, tai pälvikaljuutta. Naisen tai miehen muu tyyli voi sitten viedä ajatukset johonkin tiettyyn osakulttuuriin. Keskitysleirit (joissa vangit ajettiin kaljuiksi) saattaa myös tulla mieleen.

Pidän huomionhakuisuutta negatiivisena ilmaisuna, enkä yleensä ajattele mitään negatiivista ihmisestä kun hänet ensimmäiseksi tapaan. Jos näen tyypin ohimennen, vaikka ratikassa, en vaivaa päätäni asialla. Minä näytän siltä miltä näytän, muut saavat näyttää miltä näyttävät. 

Tosin blondatut hiuspidennykset, luonnottomat rinnat, botoxoidut kasvot ja tekokynnet herättävät minussa epäilyksiä. 

Olen harkinnut kaljuutta, koska tukkaongelmiin menee hermo.