Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä miksi luokanope tarvii niin pitkän koulutuksen
29.02.2016 |
Ku kuka tahansa osaa opettaa ykkös-kakkosluokkalaisia:)
Kommentit (38)
Käys kokeilee;) pätevistä pulaa niin pääset varmasti sijaiseksi. Kokenukseni mukaan esim korso-koivukylä-martinlaakso akselilla selviää pisn, kun saat pari kiinnipitoa ja selvittelyitä vanhempien kanssa. Good luck:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No näin on, jokainen tervejärkinen kykenee opettamaan eka-tokaluokkalaisia ja myös luokkia 3-6. Yläkoulu on jo vähän vaativampi juttu, mutta kyllä siitäkin pienellä valmstautumisella selviää. Luokanopettajaksi riittäisi hyvinkin 3 vuoden koulutus, aineethan ovat helppoja ja jokainen osaa kaikki alakoulun asiat, jos jotain ei tiedä, sen voi etukäteen tarkistaa netistä. Tärkeintä olisi löytää opettajiksi ihmisiä, joilla on kiinnostusta ja innostusta, joka uskaltaisi uudistaa opetusta radikaalisti, eikä mennä aina siitä missä aita on matalin ja jolla olisi luovuutta ja kykyä löytää luovuus oppilaistakin ja pitää yllä lasten luontaista innostusta oppia uusia asioita. Se on ensimmäinen asia, jonka koulu lapsista tuhoaa. Kuuluukohan se opettajien koulutukseen, niin voisi luulla?
Joo, ei se pelkkä synpaattisuus taida piisata.
Apua, alimmat luokat ne vasta tarviikin oikean ammattilaisen! Joka ymmärtää, että opetetaan lapsia lapsina, mutta ei kuitenkaan olla kerhotätejä vaan ihan asiaa opettamassa.
Ja kuinka erilaisista lähtökohdista ekaluokkalaiset tulee. Esikoulu ei ole pakollinen. Joku lapsi on ollut päiväkodissa pikkuvauvasta ja joku toinen kotona.
Lapset on haavoittuvaisia ja en haluaisi että joku alkaa inhota koulua jo ala-asteella sen takia että opettajalla ei ollut harmainta hajua psykologiasta tai varhaiskasvatuksesta (ps. Se että on lapsia ei tee kenestäkään ammattilaista)
Toki itse koulutusta voisi uudistaa. Mutta omasta mielestäni ennemmin ummikkosijainen yläasteelle kuin alaluokille - lapsia ajatellen siis, ei niin että mikä on sijaiselle helpompi!
Jos nyt ajatellaan ihan oikeasti rehellisesti ja järjellä, niin lähes jokaisesta koulutuksesta voisi leikata puolet pois. Sen tarpeellisen pystyy hyvin opiskella 1-3 vuodessa, alasta riippuen. Loput oppii töissä.
Lisäksi voidaan palata siihen, että bussikuski, siivooja, kaupan kassa ym. EI tarvitse mitään koulua, ne oppii kyllä tekemällä, kun saa perehdytystä. Kaikki hygienia yms. passit voidaan hävittää. Ne vain hankaloittaa kaikkea, lisää byrokratiaa ja kuluja.
Tällä Suomi nousuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olikohan joku päivä sitten "kympin kevennyksessä" juttu käsityöopettajaopiskelijoista. Haastateltiin 5. vuoden käsityöopettajaopiskelijaa. Mitä **tua! Opiskella 5 vuotta käsityön opettajaksi???
Tuo, jos mikä, on verovarojen tuhlausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olikohan joku päivä sitten "kympin kevennyksessä" juttu käsityöopettajaopiskelijoista. Haastateltiin 5. vuoden käsityöopettajaopiskelijaa. Mitä **tua! Opiskella 5 vuotta käsityön opettajaksi???
Tuo, jos mikä, on verovarojen tuhlausta.
No katos, täytyy osaa neuloa sukkaa ja oikeeta ja nurjaa. Ommella koneella (hirmu vaikeaa) jajaja vaikka mitä. Ja sitten vielä osata opettaa näitä älyttömän vaikeita asioita lapsukaisille.
Ammattikoulut 1-1,5 v, opistot 2 v, opettajat 3-4 v aineesta riippuen jne. Ja tosiaan monille aloille ei tarvi mitään koulutusta tai joku muutaman viikon kurssi riittäisi.
Ei se haittaa, jos et ihan ymmärrä. Jotkut asiat ovat aika monimutkaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yleensä kannattaa vilkaista yliopiston opinto-oppaaseen jos tälläisen asiat alkaa miettityttää. Turussa ainakin koulutukseen näyttää sisältyvän paljon käytännön harjoittelija, oikeuden mukaisen arvioinnin opetusta, lasten kehitykseen liittyviä seikkoja sekä tottakai omat kokonaisuutensa jokaisella oppiaineelle. Mun omaan silmään tossa ei nappaa juurikaan mitään turhaa. Toki lakisääteisiä ruotsin & suomenkielen opintoja on (näitä on myös ammattikorkeakoulussa) ja tämän lisäksi gradut ynnä muut tutkimusmenetelmäopinnot, mutta mielestäni näitäkin on ihan hyvä opettaa: opettajan tulisi kehittää ammattitaitoaan ja opettamisstrategioitaan tieteelliseen tietoon pohjaten myös valmistumisen jälkeen. Tutkimusten luotettavuutta on kuitenkin haastavaa arvioida ihan mutupohjalta, vaan on hyvä, että siihen on saanut opetusta. Sitten tehtävä ap:lle. Kerroppas mitä näistä voisi mielestäsi surutta jättää pois, niin että tutkinnon saisi "tiivistettyä":
https://nettiopsu.utu.fi/opas/tutkintoOhjelma.htm?rid=22396&uiLang=fi&l…
https://nettiopsu.utu.fi/opas/tutkintoOhjelma.htm?rid=22397&uiLang=fi&l…
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on 3 lasta ja nuorin ekaluokalla. Erittäin suuret erot on siinä, miten hän oppi eskarissa ja miten nyt koulussa. Siis nyt opitaan ja huikeaa vauhtia. En ainakaan vaihtaisi, tosi upea opettaja ja ehdottaman ammattimainen!
Niin. Kyllähän tietysti lapsia nykyään opettaa vähän kuka sattuu. Esim. yhdessä PK-seudun kunnassa eräs oppisopimuksella koulunkäyntiavustajaksi kouluttautunut rööki huulessa painava mamma, joka ei osaa aakkosia opettaa, tituleeraa itseään opettajaksi ja kuulemma on saanut omia tunteja opetettavakseen ala-asteella. Facebook täynnä oppilaiden haukkumista, kirosanoja ja huomioh*******a.
Kyllä toivoisin lapsilleni parempiluokkaista opetusta. Sinne opettajankoulutukseen on kuitenkin hiukan tiukemmat kriteerit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin sanoa että myös se aineenopettajan koulutus menee usein harakoille - esim. muuten varsin pätevä lukion pitkän fysiikan opettajani ei pysynyt kärryillä, kun rupesin myöhemmin kyselemään paperille miten laskettaisiin yliopiston fysiikan peruskurssien tasoisesti yhtä mekaniikan ongelmaa. Olin silloin opiskellut fysiikkaa yliopistossa puolitoista vuotta. Nämä aineenopettajat ovat kuitenkin lukeneet aineopintojen tasolle yliopistossa, eli vanha cumlaude oppimäärä. Mutta eivät tiedä siitä paljoakaan. Elektroniikka kuului ainakin ennenvanhaan fysiikan cumlaude oppimäärään, ja voin sanoa, ettei sama mainittu pitkän fysiikan opettaja tiennyt elektroniikasta paskaakaan. Siis transistoreista ja operaatiovahvistimista. Nämä Ohmin lait sun muut on vähän lapsellisia, jos elektroniikkaan haluaa paneutua syvällisemmin.
Koulu paha. Kolutus paha. Eikoulu hyvä. Ei vie Uglukin verorahoia. Ugluk änestää 3 ässää.
Vierailija kirjoitti:
Uskokaa tai älkää, mutta maailmalla pidetään juuri maisteritason opettajaopintoja suomalaisen koulutuksen korkean tason selittäjänä.
Tätä olin tulossa itsekin sanomaan.
Kannattaa katsoa Netflixistä dokumentti "Waiting for a superman" jenkkien valtion koulutusjärjestelmästä niin saa vähän perspektiiviä.
Ap:n kanssa samaa mieltä. Yläasteen ja lukion opet sit kyllä eri asia.
Moniko teistä nyt tältä istumalta pystyisi opettamaan musiikin alkeet,laulamaan ja soittamaan pianoa, sitten opettamaan villasukan kantapään teon, ruotsintunnin ja englannin, uskontoa, biologiaa, matematiikkaa, äidinkielen kielioppia, jääkiekon säännöt ja mitä vielä?
En itse ainakaan kykenisi noihin.
Vierailija kirjoitti:
Moniko teistä nyt tältä istumalta pystyisi opettamaan musiikin alkeet,laulamaan ja soittamaan pianoa, sitten opettamaan villasukan kantapään teon, ruotsintunnin ja englannin, uskontoa, biologiaa, matematiikkaa, äidinkielen kielioppia, jääkiekon säännöt ja mitä vielä?
En itse ainakaan kykenisi noihin.
Jääkiekon säännöt pitäis jostakin luntata, mutta muu onnistuis vaikka heti. Olettaen että musasta olis opettajan opas käytössä.
Yhtenä vuonna meidän kouluun piti valita yllättäen ekaluokan ope kaksi päivä ennen koulun alkua elokuussa. Piti ottaa melkein se" kuka tahansa" kun päteviä ei ollut saatavilla enää tuolloin. Koko vuosi oli aivan katastrofi. Enemmän se eläintarhaa muistuuti mitä koululuokkaa. Työkaverit yrittivät paikkailla minkä ehtivät ja koulua uhkailttin oikeustoimilla vanhempien taholta. Seurauksia korjailtiin vuosia. Itse opettaja oli ihan järkevä ja synpaattinen ihminen mutta kaupanalalta..