Miksi mun terapeutti tuntuu vihaavan mua vai kuvittelenko vain?
Alussa terapeutti vaikutti tosi mukavalta. Sitten tuossa 3viikkoa takaperin peruutin mun ajan, koska en päässy tulemaan. Terapeutilla oli pian alkamassa palaveri kun soitin sille ja sanoi että ottaa yhteyttä pian ja sovitaan uusi aika.
Viikko kului ja koitin sille soittaa, mutta en saanu yhteyttä. Toinen viikko meni, eikä terapeutista kuulunut mitään. Laitoin sitten viestiä ja viikon kuluttua soitti ja oli tosi tympeän oloinen... Ei kysellyt yhtään mitä mulle kuuluu ja miten oon voinut... Kuvittelin, että se vähän niinku kuuluis terapeutin työhön pitkän tauon jälkeen edes kysyä jotain tuollasta?
Oli tosi tympääntyneen oloinen puhelimessa. Nyt ei tee mieli itelläkään mennä sinne enään :( Ja viime tapaamisella oli myös oudon oloinen mua kohtaan, sellanen nyrpeä, ei hymyillyt kuten aina ennen.
Tuntuu, että se jostain syystä inhoaa mua eikä haluais edes olla mun terapeutti. Mulla on keskivaikea masennus ja paniikkihäiriö ja noiden asioiden vuoksi siellä olen käynyt. Ja noita asioitahan siellä sitten käydään läpi.
En ymmärrä.. En ole mielestäni tehnyt mitään väärin terapeuttia kohtaan :/
Tämä terapeutin tympääntynyt asenne mua kohtaan alkoi sen jälkeen, kun olin viime tapaamisella hänelle maininnut, että mulla ei edellisen terapeutin kanssa synkannyt ja en tykänny siitä naisesta ollenkaan loppua kohden.
Miten se voisi tuollasesta vetää herneen nenään? Jos siis tuosta tosiaan suuttunut jotenkin.
Kommentit (10)
Ainahan se vika on terapeutissa tai lääkärissä..
Ota asia esille ja kysy, kiikastaako nyt jostakin. On terapeutin asia ammatin puolestakin pureskella mielessään, millaisia tuntemuksia sinun tapaamisesi on hänessä herättänyt ja mistä se johtuu. Ei ole asiallista olla sinua kohtaan pasiivisaggressiivinen. Voi olla, että jokin sinuun liittymätön asia on vienyt paljon aikaa, ei välttämättä ole henkilökohtaista. Minunkin terapeutilla paneutuminen rajautuu tarkasti istuntoihin. Tai sitten hän tosiaan on vetänyt herneen nenään tuosta edeltäneestä mönkään menneestä terapiasuhteesta, kuten arvelet, ja pitää sinua jotenkin nyt hankalana. Mutta ihan miten asia nyt onkaan, tuo on sellainen asia, mikä pitäisi pystyä selvittämään.
Varmaan aattelee et oot sen tyylinen ihminen et sulle ei kelpaa kukaan. Ja oot kohta valittamas hänestäki.
samantyyppinen kokemus mullakin. sain vaihdettua terapeuttia ja nyt on ollu tosi mukava terapeutti ja tullaan hyvin juttuun.
aina vaan ne kemiat ei kohtaa. toi mitä kerroit niin kuulostaa tosi oudolle eikä vaikuta yhtään ammattimaiselta.
Ne on kavereita sen toisen terapeutin kanssa?
Mä päätin kerran yhteistyön erään terapeutin kanssa, pääsyynä kylläkin se, etten muutaman kerran jälkeen tuntenut siellä puhuttavan mitään uutta (olin jo yhden pitkähkön terapian käynyt) mutta siis terapeutti vaikutti jotenkin oudolta ja vähän ärsyttävältä. Ennen ensimmäistäkään käyntiä hän painotti, ettei aikoja voi perua (siirto kai ok) edes lääkärin todistuksella tai menee joka tapauksessa maksu ja kun sitten sormet ristissä odotin aikaa etten vain sairastu edellisenä iltana vaikkapa kuumeeseen niin kun olin ekalla istunnolla hän mainitsi asiasta uudelleen. Kyllä vitutti. Hän ei tuntunut luottavan minuun asiakkaana yhtään ja lisäksi minusta tuollaisesta säännöstä tervamaisesti kiinnipitäminen ei ole edes kohteliasta. Hän vaikutti minusta aika epäkohteliaalta koska jos minä en pääse ja sairastun niin sille on aina hyvä syy, eikä tulisi mieleenkään olla "huvin vuoksi" pois terapiasta. Mutta tuollainen sääntö olisi hankaloittanut elämää aika lailla puhumattakaan siitä, että olisi täytynyt aina pelätä ja jännittää, että olenhan terve?!
Mutta kaiken huippu oli se, kun hän siis vaikutti oikealta pilkunn**sijalta ja tarkalta ihmiseltä, niin sitten hän sanoi, että hänelle on tulossa eräs operaatio, jonka johdosta hän tulisi olemaan terapian alkamisesta noin parin kuukauden kuluttua sairaslomalla. No, mulle se ei tietenkään terapeuttia valitsevana asiakkaana ole kauhean houkutteleva vaihtoehto. Kela ei kuulemma hyväksy että hän tekee töitä sairaslomalla, joten meillä ei voisi olla tunteja. Ellei, hän sitten lisäsi, tehdä niin, että pidetään tunteja, mutta siirretään ne laskuihin edellis- ja jälkimmäiselle kuulle, niin ssitten hän voi kyllä ottaa vastaan.
Mulla kyllä hiukan kiehahti. Minua kohtaan oli kovat säännöt ja ukaasit siitä, miten tänne tullaan ja mikä on sanktio, ellet tule, mutta kun itselle olikin kelan sääntöjen viisveisaamisesta hyötyä, niin niillähän voitiin pyyhkiä persettä! Onneksi ei tullut jäätyä tuonne, katuisin varmasti tänäkin päivänä.
Koska sitten löysin nykyisen terapeuttini jota ilman en varmasti olisi kyennyt käsittelemään asioitani kuten nyt olen kyennyt.
Ihmisiä on kaikenlaisia... On oikeasti terapeutteja, jotka eivät todellakaan sovellu työhönsä... En ymmärrä miksi joku ihmisvihaaja haluaa opiskella tuollaseen työhön. Tuohon ammattiin pitää olla tietynlainen luonne.
AP, kannattaa todellakin puhua noista tuntemuksista ja suosittelen terapeutin vaihtamista. Ei ole mukavaa käydä juttelemassa ihmisen kanssa, jonka kanssa kokee olonsa vain huonoksi.
Mitäpä jos otat asian puheeksi terapeuttisi kanssa?