Lue keskustelun säännöt.
Työssäkäyvä, oletko ahkerampi ja muutenkin parempi ihminen kuin työttömät?
24.02.2016 |
Monet ajattelevat työttömyyden olevan ihmisen oma syy, oli työttömyys kestänyt viikon tai kaksi vuotta. Onko näin? Vai onko se että sinä olet töissä ja joku toinen ei, vaan sitä että sulla kävi parempi tuuri? Jos itse jäisit nyt työttömäksi, kuinka kauan menisi aikaa että muuttuisin nykyisestä ahkerasta ihmisestä laiskaksi sosiaalipummiksi?
Entä onko työpaikallasi ketään joka on laiska työntekijä? Onko joku joka notkuu kahvihuoneessa ja tupakalla ja sälyttää omia töitään muille jollain verukkeella? Onko joku joka pitää sairaslomaa vaikka ei oikeasti ole sairas?
Kommentit (18)
Olen ahkerampi kuin sellainen työtön, joka makaa sohvalla, juo olutta ja katsoo tv:tä eikä hae töitä eikä edes halua töihin. Mutta tuntemani työttömät taas eivät ole edellämainittuja, opiskelevat, harrastavat, ovat aktiivisia jollain tavalla. Eivät vaan työllisty oman alansa töihin ja ovat hakeneet töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuo ovat nyt niin liioiteltuja yleistyksiä, että ei niihin voi ottaa kantaa.
Jos mä jäisin työttömäksi, niin saisin puolessa vuodessa varmasti uuden työpaikan omalta alalta jos olisin valmis muuttamaan.
Mä tunnen työttömiä ja töissä olevia, jotka ovat laiskoja. Ja mä tunnen työttömiä ja töissä olevia, jotka ovat todella ahkeria. Työttömissä on todennäköisesti enemmän passiivisia ja "laiskoja", mutta ei heitäkään voi mitenkään yleistää yhdeksi joukoksi, sillä sekaan mahtuu ihan kaikkia tapauksia.
Muihin ihmisiin en osaa verrata, mutta minä ainakin olin työttömänä ja nyt osa-aikaisena työntekijänä laiskempi kuin silloin kun olin töissä täysipäiväisesti. Menee siis niin, että jos on liikaa vapaa-aikaa, en saa tehtyä mitään. Pienessä kiireessä (myös nyt töissä ollessani) saan tehtyä vaikka kuinka paljon.
Oon töissä ahkera ja tympii jos ei ole riittävästi töitä. En notku kahvihuoneessa enkä kansliassa, vaan annan paljon aikaa potilaille (teen duunia syöpäosastolla).
Mutta kotona oon ihan luokaton syrjäytyjä. Tänään on vapaapäivä ja tarttis pyykätäsiivotakokatalenkkeillämennäkauppaanjne. Ainoo aikaansaannos tähän mennessä on lehdenluku ja aamupala. No kun asun yksin niin tästä ei kärsi kukaan muu. Toisaalta jos olis joku toinen niin ehkä sitä toisella tapaa aktivoituiskin.
Suurin osa ihmisistä on tänä päivänä vuorotellen töissä ja työttömänä. Harvemmassa enää ovat nuo työn sankarit, jotka ylpeilevät sillä että eivät ole olleet päivääkään työttömänä, ja jotka halveksivat työttömiä. Olen tiennyt tasan yhden tällaisen ihmisen, ja hän on muuten tällä hetkellä työttömänä. :)
Kuten joku jo aiemmin sanoi, monet työttömät ovat tavattoman aktiivisia. Se on hyvä, jos se tukee omaa jaksamista. Huono, jos ihminen on kusetettu kaikenlaisille temppukursseille ja opiskelemaan lisää alaa, joka ei työllistä. Jos työpaikkoja ei ole, ei niitä tule lisää sille alalle vaikka työtön ois itse Jeesus.
Oma työttömyysaikani ovat olleet monella lailla stressaavia, mutta toisaalta sain sen ajan olla kotona lasten kanssa, kun nämä olivat pieniä. Ihan oman elämän kannalta ajateltuna se oli hyvin onnellista aikaa. Oli aikaa hoitaa sekä lapsia, että huolehtia muistakin ihmissuhteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muihin ihmisiin en osaa verrata, mutta minä ainakin olin työttömänä ja nyt osa-aikaisena työntekijänä laiskempi kuin silloin kun olin töissä täysipäiväisesti. Menee siis niin, että jos on liikaa vapaa-aikaa, en saa tehtyä mitään. Pienessä kiireessä (myös nyt töissä ollessani) saan tehtyä vaikka kuinka paljon.
Minä kyllä huomaan joka paikassa sen, että joskus tulee inspiraatio ja tulee tehtyä paljon, ja joskus ei vaan nappaa mikään, ei töissä eikä kotona, se on vaan sitten paha juttu kun töissä onkin ihan helvetillinen kiire ja kotona on pakko tehdä ruokaa ja pyykätä.
Monet ihmiset sanoo että tekevät sitä ja tätä kun jäävät eläkkeelle, ja eläkeläiset tuntuu olevankin vielä työssäkäyviä kiireisempiä, ei millään meinaa ehtiä tehdä kaikkea mitä on suunnitellut.
Ahneempi ja itsekkäämpi. Ei muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin ahkerampi ja reippaampi työssä ollessani. Muutenkin koin ihmisarvoni korkeammaksi, nyt kun olen ollut vajaat 2 kuukautta työttömänä olen laiskistunut, alakulo vaivaa jatkuvasti enkä koe itseäni enää hyödylliseksi ihmiseksi. Tätä nyt ei kysytty, mutta omat tuntemukseni itseni suhteen ovat nämä, uskon, että monella voi olla samaa. Ketään en arvostele, koska työttömäksi voi jäädä kuka vain nykyään.
Suomessa oli vuonna 2015 laskutavasta riippuen työttömiä työnhakijoita 250 000-330 0000. Avoimia työpaikkoja Suomessa oli Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tutkimuksen mukaan vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä 21 900.
Do the math...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen tekopyhempi kuin sellainen työtön, joka makaa sohvalla, juo olutta ja katsoo tv:tä eikä hae töitä eikä edes halua töihin.
Olen vain onnekkaampi kuin työttömät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos työpaikkoja ei ole, ei niitä tule lisää sille alalle vaikka työtön ois itse Jeesus.
Jeesus on vähän huono esimerkki, jos siis ahkeraan työmieheen verrataan. Hän kuljeskeli kavereiden kanssa maita ja mantuja. Ja jos jotain sattui tekemään, niin se oli ihme.
En ole mitenkään parempi tai aktiivisempi nyt kun olen töissä kuin aiemmin ollessani työttömänä. Tein paljon kaikkea kun oli aikaa, opiskelin, harrastin ja mulla oli vilkas sosiaalinen elämä. Nyt rankka työ verottaa niin paljon että saatan vaan tehdä töitä, syödä ja nukkua. Jos jaksan valvoa, katselen televisiota sohvan nurkassa.
Meillä on pieni työpaikka, 3 vakituista ja yksi tarvittaessa kutsuttava. Tuntuu että olen ainoa joka töissä jotain tekee, saan tehdä ylimääräistä korjatessa toisten jälkiä eli vois sanoa että siellä on laiskoja työntekijöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä ja työtön. Työttömänä olin jatkuvasti haku päällä ja tein mm vapaaehtoistyötä, jonka ansiosta pääsin työllistymään. Minun on vaikea samaistua työttömiin, jotka lorvailevat kaikki päivät ja usein pidän silloin heidän tilannettaan itseaiheutettuna. Olen ollut 4 kertaa työtön ja aina työllistynyt vähintään puolessa vuodessa. Kaksi kertaa on pitänyt muuttaa toiseen kaupunkiin. Luulen, ettei sosiaaliturva pian kestä mukavuudenhaluisia ihmisiä, joten monien on pakko ottaa mallia siitä, miten minä tai isovanhempamme ovat toimineet.
Olen laiska paska joka nauraa matkalla pankiin, ei tälläisesta oleilusta pitäisi oikeasti maksaa penniäkään. Luutavasti suurinosa työttömistä olisi ahkerampia kuin meikäläinen.
En ole. Sain työpaikkani lukion loppuvaiheilla. Tais olla jokin 15.-20. hakemus, mikä tärppäsi, eli hyvin helposti tuli ottaen huomioon nykyisen työllisyystilanteen. Sitä kautta olen sitten aina saanut seuraavan duunin, koska teen työni hyvin ja välitän siitä mitä teen. Nyt mulla on vakiduuni tän yrityksen parhaassa yksikössä. Töissä olen ahkerampi kuin moni muu työssäkäyvä, mutta kokonaisuudessaan elämässä olen hyvin laiska. Ei ole energiaa kuin vain työssäkäyntiin. En jaksa opiskella enkä näillä näkymin ole lapsia vielä pitkään aikaan hankkimassa.
En todellakaan ole ahkerampi kuin mun tuntemat työttömät. Teen asiakaspalvelutyötä noin 9h päivässä, koko aika jalkojen päällä. En jaksa oikein mitään muuta, kotona vaan möllötän vapaani. Sosiaalinen elämäkään ei enää kiinnosta, nautin hiljaisuudesta kun joudun töissä puhumaan ja kuuntelemaan niin paljon.
Ei täällä ole enää laiskoja työntekijöitä, YT:t ovat olleet vuosittaisia vuodesta 2003 lähtien. Ja en ole parempi, minulla on ollut tuuria kuulua juuri siihen organisaatioon kulloinkin jota ei ole lopetettu.