Mies sanoi todella pahasti raskauden jälkeisestä vartalosta

Sanoi myöskin, että elämä mun ja vauvan kanssa on kohtuuttoman raskasta välillä. Ettei elämä tunnu siltä, mitä suunnitteli. Ei kuulemma ole lainkaan masentunut, vaan kokee joutuvansa tekemään kompromissin oman onnensa ja meidän välillä.

Ero ja viikko-viikko systeemi.

Jos se nyt edes rakastaisi eikä "rakastaisi" niin ainakin olisi jättänyt tuon ihastuksen tunnustamatta.

Muuten kuulostaa ihan omalta entiseltä parisuhteeltani. Loppujen lopuksi siinä oli kaksi ihmistä puutteessa, molemmat hoitivat tarpeitaan omin käsin, sen verran kuitenkin toisiamme kunnioitettiin ettei ulkopuolisia tahoja tuotu mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vauvamme on nyt vuoden ikäinen. Löysin eilen taas sivuhistorian täydeltä teinipornoa. Miehellä on aikaa vetää käteen esim. keskellä yötä klo 3 tai silla sekunnilla kun suljetaan ovi vauvan kanssa, mutta seksiä mun kanssani ei halua lähellekään samalla tavallla. Meille tuli siitä riita. Lopulta rauhotuttiin ja istuttiin keskustelemaan avoimesti.

Noh, mies sanoi suoraan, etten äitinä enää kiihota. Että rinnat ovat rupsahtaneet ja painoa liikaa, ettei seksi tunnu enää samalta. Kuitenkin kuulemma "rakastaa" minua. On hyvä isä. Osallistuu kotitöihin. Korosti sitä, että minun pitäisi olla kiitollinen hänen tekemisistään ja epävarmuuteni pilaa suhteemme. Piti siis ihan luonnollisena sitä, että äitiyden jälkeen ei vaimo enää haluta. Sanoi myös, että töissä on joku nainen, kuka muistuttaa mua "ennen kuin muutuin äidiksi". Kertoi avoimesti, että pientä ihastusta ilmassa muttei mitään olla tehty.

En oikein tiedä miten tästä eteenpäin. Eilinen meni hervottomaksi itkuksi. Tänään on ontto olo.

Pitääkö minun olla vain kiitollinen miehestäni ja niellä totuus?

Käske hänen kasvaa aikuiseksi.

Fakta on faktaa. Miehet syttyy ja rakastelee silmillään ja jos toinen on läskinen sellumonsteri niin kyllä siinä saa aika paljon käyttää mielikuvitusta, että hommiin pystyy. Etkö meinaa tehdä asialle mitään?

Mistä näitä mulkkuja sikiää!!! Suututtaa! En katselis yhtään tollasta ukkoo, mut onneks mulla on mua haluava mies edelleen kahden synnytyksen(kin) jälkeen. Mieti nyt haluatko tollasta kohtelua???

Voi mikä sontasepeli miehesi onkaan.  Tai eihän tuo ole mies vaan pikkupoika.

En ymmärrä tuollaisia miehiä, joille on jotenkin vaikeaa ettei elämä ollutkaan ihanaa unelmaa vauvan saamisen jälkeen.

Mitä ne ajattelee sen naisen ajattelevan, se nainen on paskan löysän miehen kanssa, sillä on pieni vauva, ja vartalo yleensä ihan romuna, joillakin jopa alapää lopullisesti niin tuhotunut ettei pysty pidättämään.

Ja sitten se mies ajattelee vain itseään, miten hänellä on vaikeaa, uli, uli. En voi ymmärtää tuota muuta kautta kuin persoonallisuushäiriön kautta, ja tutkitusti miehillä on yliedustus personaallisuushäiriöissä.

Sinun pitäisi olla kiitollinen siitä, että mies puhuu avoimesti. Muusta ei niinkään. Kannattaa ilmaista kantasi sivusuhteisiin selkeästi. Eihän mies koko loppu suhteen voi pitää sinua pelkkänä äitinä ja olla harrastamatta seksiä. Sen takia sanonkin, että provo.

Vierailija kirjoitti:

Sanoi myöskin, että elämä mun ja vauvan kanssa on kohtuuttoman raskasta välillä. Ettei elämä tunnu siltä, mitä suunnitteli. Ei kuulemma ole lainkaan masentunut, vaan kokee joutuvansa tekemään kompromissin oman onnensa ja meidän välillä.

Tervetuloa elämään!

Miksei mies pysty näkemään perhe-elämässä muuta kuin kompromissin? Oma lapsi on kuitenkin jotain niin ainutlaatuista! Varsinkin, kun sellainen on maailmaan saatettu.

Minua jurppii sun puolestasi tuo. Varsinkin, kun itse muistan äitiyden alkumetrit, miten joutui luopumaan asioista ja nöyrtymään siihen äitiyteen. Se vaati oikeasti kasvamista. Miten se ei siis koskisi kumpaakin vanhempaa?

Ehdotus: ota äkkilähtö jonnekin viikoksi. Se vaatii sinulta paljon, tiedän, mutta anna miehelle mahdollisuus saada nauttia isyydestään. Se käy vastuun kautta.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on faktaa. Miehet syttyy ja rakastelee silmillään ja jos toinen on läskinen sellumonsteri niin kyllä siinä saa aika paljon käyttää mielikuvitusta, että hommiin pystyy. Etkö meinaa tehdä asialle mitään?

Ylilauta on auki pikkujonneille, mene runkkaamaan vaikka ruumiskuville.

Tämä on aikuisten keskustelu, ja tarkoitettu ihmisille, jotka on oikeasti olleet parisuhteessa elävän hengittävän ihmisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Fakta on faktaa. Miehet syttyy ja rakastelee silmillään ja jos toinen on läskinen sellumonsteri niin kyllä siinä saa aika paljon käyttää mielikuvitusta, että hommiin pystyy. Etkö meinaa tehdä asialle mitään?

Purskahdin itkuun kun näin tän. 

Olen yrittänyt tehdä. Aika rankkaa huomata, ettei naisilla oikeasti ole yhteiskunnassa mitään arvoa, jos ei ole kaunis ja timmi. Se sitten näkyy omankin miehen mielipiteissä. 

Se miten mä kuulin kaiken tuon miehen sanoman oli näin: "Olet juuri se läski sellumonsteri, oot rupsahtanut akka, jätän sut pian, elämä ruman naisen kanssa ei ole elämisen arvoista, vaikka annoit lapsen minulle niin rankaisen sua muuttumisesta." Ja arvatkaa mitä? MIES oli se joka halusi lasta enemmämn!!!!

Vierailija kirjoitti:

 Varsinkin, kun sellainen on maailmaan saatettu.

Niin, yhdessä saatettu maailmaan.

Se mies on tehnyt puoliksi sen lapsen ja sitten kiukuttelee niin kuin hänellä olisi vaikeaa, kun ykkösprioreetti lapsen saamisen jälkeen on normaaliälyiselle hyvän elämän takaaminen sille lapselle.

Sanot vaan miehelle, että onpa harmi että on niin heikkoviettinen mies.Lisäät vielä, että olisi pitänyt tsekata testosteronitasot ennen lasta, kun ei mulkku enää nouse.

Vierailija kirjoitti:

Sinun pitäisi olla kiitollinen siitä, että mies puhuu avoimesti. Muusta ei niinkään. Kannattaa ilmaista kantasi sivusuhteisiin selkeästi. Eihän mies koko loppu suhteen voi pitää sinua pelkkänä äitinä ja olla harrastamatta seksiä. Sen takia sanonkin, että provo.

Ahaa, kiva nähdä, että mun kokemus on niin ainutlaatuinen että on pakko olla provo. Kivaa olla näin ainutlaatuisen vastenmielinen! Myöskin tuo "loppu suhteen" oli aika kiva.

Mä en jaksaisi olla yh. En vaan jaksaisi.

Niin harva mies pitää isoa tynnyrimäistä vaimoaan / tyttöystävää ihan seksikkäänä super hottina veikkaisin, mitä itse arvelet?

Venähtänyt roikkuva vatsanahka ei ole cool vaan se on FÄTI:Ä

Pröhistynyt mikä pröhistynyt :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Fakta on faktaa. Miehet syttyy ja rakastelee silmillään ja jos toinen on läskinen sellumonsteri niin kyllä siinä saa aika paljon käyttää mielikuvitusta, että hommiin pystyy. Etkö meinaa tehdä asialle mitään?

Purskahdin itkuun kun näin tän. 

Olen yrittänyt tehdä. Aika rankkaa huomata, ettei naisilla oikeasti ole yhteiskunnassa mitään arvoa, jos ei ole kaunis ja timmi. Se sitten näkyy omankin miehen mielipiteissä. 

Se miten mä kuulin kaiken tuon miehen sanoman oli näin: "Olet juuri se läski sellumonsteri, oot rupsahtanut akka, jätän sut pian, elämä ruman naisen kanssa ei ole elämisen arvoista, vaikka annoit lapsen minulle niin rankaisen sua muuttumisesta." Ja arvatkaa mitä? MIES oli se joka halusi lasta enemmämn!!!!

Pliis älä ota tosissaan palstalassukoiden provoja, ihan oikeasti.

Kaikki miehet ei ole lassukoita, red pill miehiä.

Jos haluat ymmärtää tuon kommentin ajatusmaailmaa, niin voin kertoa, että tuon kommentin takana on aate, jonka mukaan naiset ja pikkutytöt saa raiskata, tappaa, pahoinpidellä, ja jotka yrittää ihan aikuisten oikeasti laillistaa raiskauksia.

Jostain syystä aloituspostus kuulosti teinisovinistijonnen fantasia- aloitukselta, kun on taas liian tylsää :D

Jos ap on oikea nainen niin, harmi että lapsen isäksi osui kypsymätön itsekeskeinen nulikka (persoonallisuudeltaan joka ei koskaan kasva ns isoksi). Lähtisin sinuna menemään lapsen kanssa, koska mies nyt vain alistaa sinua narsistisella kommenteillaan ja käsityksillään naisista, koska tietää, että et lähde menemään kun olet nyt riippuvainen hänen avustaan. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanoi myöskin, että elämä mun ja vauvan kanssa on kohtuuttoman raskasta välillä. Ettei elämä tunnu siltä, mitä suunnitteli. Ei kuulemma ole lainkaan masentunut, vaan kokee joutuvansa tekemään kompromissin oman onnensa ja meidän välillä.

Tervetuloa elämään!

Miksei mies pysty näkemään perhe-elämässä muuta kuin kompromissin? Oma lapsi on kuitenkin jotain niin ainutlaatuista! Varsinkin, kun sellainen on maailmaan saatettu.

Minua jurppii sun puolestasi tuo. Varsinkin, kun itse muistan äitiyden alkumetrit, miten joutui luopumaan asioista ja nöyrtymään siihen äitiyteen. Se vaati oikeasti kasvamista. Miten se ei siis koskisi kumpaakin vanhempaa?

Ehdotus: ota äkkilähtö jonnekin viikoksi. Se vaatii sinulta paljon, tiedän, mutta anna miehelle mahdollisuus saada nauttia isyydestään. Se käy vastuun kautta.

Kiitos viestistäsi. Vauvaa en halua vielä jättää eikä loma kiinnosta muutenkaan.

Koko äitiys on ollut sairainta vuoristorataa, missä olen koskaan ollut. Yhtäkkiä minun tarpeillani ei olekaan mitään väliä- ja olen jopa ok sen suhteen, koska olen niin rakastanut vauvaan.

Kuitenkin oma identiteetti, oma kroppa, oma identiteetti IHMISENÄ ja NAISENA on vaihtunut siihen, että olen geneerisesti "äiti". Olen aina tästä eteenpäin ensisijaisesti äiti. En tule koskaan saamaan samaa vatsaa tai rintoja kuin ennen äitiyttä. Tästä ei saa edes surra tai puhua, koska jos suree tai murehtii tätä on huono äiti ja lapsellinen, pinnallinen ihminen jolla on arvot vinksahtaneet. 

Elämä näytti ensimmäiset 4 kk lapsen saannin jälkeen mustemmalta kuin koskaan, mutta siitäkin on reilusti olo helpottunut ja olen saanut apua. Kuitenkin nyt kun parisuhdekin tuntuu menevän viemäriin vauvan takia (tai ei vauvan, vaan vauva sai miehen näyttämään todellisen karvansa 6,5 vuoden jälkeen).

Välillä vaan toivon,että voisin kadota. 

Tuohan nyt on ihan täyttä marttyyrin viitan vetämistä päälle. En voi ikinä saada samaa vastaa, yhyyy.... Ei se elämä siihen lapsen saamiseen lopu vaikka ihan ensimmäinen vuosi voikin olla vaikea. Jos se oma pullantuoksuinen ja vähän pehmeä äitimäinen olemus ärsyttää sua itseäsikin, niin tee asialle jotain?