Olen täysin epäonnistunut ihmisenä
Tyhmä, ruma ja niin hävettävää seuraa kokonaisuudessaan, että olen ollut vuosikausia yksinäinen. Ei kukaan jaksa edes puhua kanssani tai jos puhuu, kertomiani asioita ei muisteta vaikka kyseessä olisi joku vanha tuttavuus. Tuntuu pahalta kun en tiedä enää miten voisin yrittää muuttua.
Kommentit (33)
Ymmärrän sen, että tietysti seurani on huonoa, tylsää ja mitäänsanomatonta. Vuosien torjuntojen jälkeen en enää kykene päättämään, että olisin rento tai itsevarma, koska se itsevarmuus ei voi perustua mihinkään oikeaan, kuten siihen että olisin miellyttävä ihmisenä - kokemuksenihan kertovat täysin päinvastaista.
Opiskeluissa ja harrastuksissa olen aina onnistunut, siitä tässä ei ole kyse.
Mutta miten muuttaa persoonallisuutta?
AP
Vierailija kirjoitti:
Parempi itsetunto auttaisi paljon! Ja vaikka uusi harrastus, tapaisit uusia ihmisiä.
Miten voi parantaa itsetuntoa kun ei ole mitään mihin pohjata sitä?
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen olet?
Alle 30-vuotias.
AP, unohtui viestistä 4.
Kokemuksesta sanon, että itsetunto ja ihminen muuttuu koko elämänsä aikana. Lue vaikka raamattua tai tutkiskele erilaisia hengellisiä kirjallisuuksia.Elämän oppaita. Tutkiskele itseäsi. Älä hätiköi.Meditoi. Anna aikaa itsellesi. Ole vaan. Aikasi tulee. Ole nyt itsesi kanssa. Mene kirjastoon.
Aapee on onnistunut koulunkäynnissä ja harrastuksissaan. Hänellä siis olisi vaikka mitä, mille rakentaa itsetuntonsa, mutta hän ei halua nähdä sitä, koska on kivempi velloa itsesäälissä. Hänellä on juttukavereita, mutta ne eivät kelpaa, koska eivät muist akaikkea mitä hän on joskus sanonut (newsflash, ei kukaan muista kenenkään kohdalla ja pitkän päälle se on hyvä asia, koska samoihin asioihin tulee uusia näkökulmia ajan kanssa, eikä vanhoja lapsellisuuksia ole hyväkään loputtomiin muistella). Hän ajattelee, että hänen vaadittaisiin jotenkin muuttuvan, vaikka todennäköisesti riittäisi ihan se kun ei vaatisi muilta ihan niin paljon.
kokemusta kirjoitti:
Kokemuksesta sanon, että itsetunto ja ihminen muuttuu koko elämänsä aikana. Lue vaikka raamattua tai tutkiskele erilaisia hengellisiä kirjallisuuksia.Elämän oppaita. Tutkiskele itseäsi. Älä hätiköi.Meditoi. Anna aikaa itsellesi. Ole vaan. Aikasi tulee. Ole nyt itsesi kanssa. Mene kirjastoon.
Olen tehnyt liki kaikkea tuota. Lukenut kirjoja itsetunnosta, tehnyt testejä, miettinyt millainen olen. Aina ajatukset palaavat siihen, että kaikesta huolimatta en ole riittävä omana itsenäni.
Itsetunnon kohdalla toistuu oletus, että jos on huono itsetunto ei uskalla edes yrittää tai mennä epämukavuusalueelle. Mutta: olen aloittanut harrastuksia, yrittänyt saada kavereita, tapaillut miehiä - ja epäonnistunut näissä kerta toisensa jälkeen. En nyt oikein tiedä kuinka kauan pitäisi yrittää kun lopputulos on kielteinen.
AP
Onko testit kertonut että surkuttelet aika paljon? Eipä kauheasti tee mieli alkaa juttelee! Tsemii...
Vierailija kirjoitti:
Aapee on onnistunut koulunkäynnissä ja harrastuksissaan. Hänellä siis olisi vaikka mitä, mille rakentaa itsetuntonsa, mutta hän ei halua nähdä sitä, koska on kivempi velloa itsesäälissä. Hänellä on juttukavereita, mutta ne eivät kelpaa, koska eivät muist akaikkea mitä hän on joskus sanonut (newsflash, ei kukaan muista kenenkään kohdalla ja pitkän päälle se on hyvä asia, koska samoihin asioihin tulee uusia näkökulmia ajan kanssa, eikä vanhoja lapsellisuuksia ole hyväkään loputtomiin muistella). Hän ajattelee, että hänen vaadittaisiin jotenkin muuttuvan, vaikka todennäköisesti riittäisi ihan se kun ei vaatisi muilta ihan niin paljon.
Ei opinnoissa menestyminen tarkoita, että olisi älykäs. Etenkään kun vertaisryhmän palautteissa useimmiten saa kuulla olevansa tyhmä ja hidas.
Onko sinun mielestäsi harrastuksissa pärjääminen sellaista, jota voisi kanavoida sosiaaliseen itsevarmuuteen? Miten?
AP
No mitä se 'elämässä onnistuminen' sinun mielestäsi oikein pitäisi sisällään ja miten se ihmisestä ilmenee?
Aloitapa asiasi pohtiminen ja se oman tilanteesikin selvittäminen vaikka ihan tästä kysymyksestä,(...jos siis jotain ohjetta tässä nyt kaipaat)
Eli siis selvitä itsellesi ensin mitä elämässäsi oikein haluat,siitähän sen on, kaiken järjen mukaan,saatavava alkunsa ja muutosprosessin lähdettävä näin liikkeelle.
Nämä ohjeet ovat,myönnetään,tietystikin tässä tällaisia yleisiä ja ylimalkaisia,mutta itsehän sinä nyt se oman todellisen tämänhetkisen tilanteesi paras asiantuntija olet
Vierailija kirjoitti:
kokemusta kirjoitti:
Kokemuksesta sanon, että itsetunto ja ihminen muuttuu koko elämänsä aikana. Lue vaikka raamattua tai tutkiskele erilaisia hengellisiä kirjallisuuksia.Elämän oppaita. Tutkiskele itseäsi. Älä hätiköi.Meditoi. Anna aikaa itsellesi. Ole vaan. Aikasi tulee. Ole nyt itsesi kanssa. Mene kirjastoon.
Olen tehnyt liki kaikkea tuota. Lukenut kirjoja itsetunnosta, tehnyt testejä, miettinyt millainen olen. Aina ajatukset palaavat siihen, että kaikesta huolimatta en ole riittävä omana itsenäni.
Itsetunnon kohdalla toistuu oletus, että jos on huono itsetunto ei uskalla edes yrittää tai mennä epämukavuusalueelle. Mutta: olen aloittanut harrastuksia, yrittänyt saada kavereita, tapaillut miehiä - ja epäonnistunut näissä kerta toisensa jälkeen. En nyt oikein tiedä kuinka kauan pitäisi yrittää kun lopputulos on kielteinen.
AP
Oletko ajetellut jotain hyväntekeväisyyttä? Anna toisille hyvää? Ei se välttämättä tarkoita rahaa, ehkä aikaasi? Ehkä sinulla on sukulainen tai tuttava joka tarvitsee apuasi/aikaasi. Seurakuntien sivuilta ja punasenristin sivuilta löytyy tietoa vaapaaehtoistöistä.
Sinun täytyy nyt unohtaa itsesi ympärillä pyöriskely! Koita jakaa hyvää muille vaikka jäisitkin itse ilman. Ainakin tiedät tehneesi silloin parhaasi. Sinulla on ehkä samalainen aika elämässä kuin minullakin on ollut. Sellainen negatiivinen, kun mikään ei kiinnosta. Se tarvitsee vain sinulta sen liikkeelle lähdön. Jos edes kirjoittaisit kirjeen tai kortin tuttavallesi. Ehkä olet hiukan masentunut? Tsemppiä! <3
N,38 kirjoitti:
No mitä se 'elämässä onnistuminen' sinun mielestäsi oikein pitäisi sisällään ja miten se ihmisestä ilmenee?
Aloitapa asiasi pohtiminen ja se oman tilanteesikin selvittäminen vaikka ihan tästä kysymyksestä,(...jos siis jotain ohjetta tässä nyt kaipaat)
Eli siis selvitä itsellesi ensin mitä elämässäsi oikein haluat,siitähän sen on, kaiken järjen mukaan,saatavava alkunsa ja muutosprosessin lähdettävä näin liikkeelle.
Nämä ohjeet ovat,myönnetään,tietystikin tässä tällaisia yleisiä ja ylimalkaisia,mutta itsehän sinä nyt se oman todellisen tämänhetkisen tilanteesi paras asiantuntija olet
Että olisi tuttavia ja kavereita, joiden kanssa olisi hauskaa ja viettäisi aikaa yhdessä. Parisuhde, jossa voisi rakastaa toista ja elää elämää yhdessä. Samat inhimilliset tarpeet minullakin on, mitä muilla ihmisillä.
AP
kokemusta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
kokemusta kirjoitti:
Kokemuksesta sanon, että itsetunto ja ihminen muuttuu koko elämänsä aikana. Lue vaikka raamattua tai tutkiskele erilaisia hengellisiä kirjallisuuksia.Elämän oppaita. Tutkiskele itseäsi. Älä hätiköi.Meditoi. Anna aikaa itsellesi. Ole vaan. Aikasi tulee. Ole nyt itsesi kanssa. Mene kirjastoon.
Olen tehnyt liki kaikkea tuota. Lukenut kirjoja itsetunnosta, tehnyt testejä, miettinyt millainen olen. Aina ajatukset palaavat siihen, että kaikesta huolimatta en ole riittävä omana itsenäni.
Itsetunnon kohdalla toistuu oletus, että jos on huono itsetunto ei uskalla edes yrittää tai mennä epämukavuusalueelle. Mutta: olen aloittanut harrastuksia, yrittänyt saada kavereita, tapaillut miehiä - ja epäonnistunut näissä kerta toisensa jälkeen. En nyt oikein tiedä kuinka kauan pitäisi yrittää kun lopputulos on kielteinen.
AP
Oletko ajetellut jotain hyväntekeväisyyttä? Anna toisille hyvää? Ei se välttämättä tarkoita rahaa, ehkä aikaasi? Ehkä sinulla on sukulainen tai tuttava joka tarvitsee apuasi/aikaasi. Seurakuntien sivuilta ja punasenristin sivuilta löytyy tietoa vaapaaehtoistöistä.
Sinun täytyy nyt unohtaa itsesi ympärillä pyöriskely! Koita jakaa hyvää muille vaikka jäisitkin itse ilman. Ainakin tiedät tehneesi silloin parhaasi. Sinulla on ehkä samalainen aika elämässä kuin minullakin on ollut. Sellainen negatiivinen, kun mikään ei kiinnosta. Se tarvitsee vain sinulta sen liikkeelle lähdön. Jos edes kirjoittaisit kirjeen tai kortin tuttavallesi. Ehkä olet hiukan masentunut? Tsemppiä! <3
Olen tehnyt vapaaehtoistyötä ajoittain.
Sepä tässä onkin, että ihmissuhteissa olen antanut kaikkeni ja sen jälkeen on tehty selväksi, että minä ja tekoni eivät riitä ja ole riittäviä. Pitäisi olla enemmän X, enemmän Y-henkilön kaltainen, älä naura noin paljon tai vastaavasti miksi et ole iloinen, tee sitä, tee tätä.
AP
Eikö täällä ole ketään samassa tilanteessa? Olisi kiva lukea jos joku olisi kokenut omakohtaisesti tämän tilanteen.
AP
Vierailija kirjoitti:
N,38 kirjoitti:
No mitä se 'elämässä onnistuminen' sinun mielestäsi oikein pitäisi sisällään ja miten se ihmisestä ilmenee?
Aloitapa asiasi pohtiminen ja se oman tilanteesikin selvittäminen vaikka ihan tästä kysymyksestä,(...jos siis jotain ohjetta tässä nyt kaipaat)
Eli siis selvitä itsellesi ensin mitä elämässäsi oikein haluat,siitähän sen on, kaiken järjen mukaan,saatavava alkunsa ja muutosprosessin lähdettävä näin liikkeelle.
Nämä ohjeet ovat,myönnetään,tietystikin tässä tällaisia yleisiä ja ylimalkaisia,mutta itsehän sinä nyt se oman todellisen tämänhetkisen tilanteesi paras asiantuntija olet
Että olisi tuttavia ja kavereita, joiden kanssa olisi hauskaa ja viettäisi aikaa yhdessä. Parisuhde, jossa voisi rakastaa toista ja elää elämää yhdessä. Samat inhimilliset tarpeet minullakin on, mitä muilla ihmisillä.
AP
Toivon toki ,että saisit niitä,mutta...onko todellisuudessa jotain esteitä mistä juttu nyt tällä hetkellä pahimmin kiikastaa ?
Mikä siis estää mielestäsi sinua saamasta noita kaipaamiasi ystäviä ?
Entä voisitko ehkä itsekin tehdä jotain niiden esteiden poistamiseksi?
N,38 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
N,38 kirjoitti:
No mitä se 'elämässä onnistuminen' sinun mielestäsi oikein pitäisi sisällään ja miten se ihmisestä ilmenee?
Aloitapa asiasi pohtiminen ja se oman tilanteesikin selvittäminen vaikka ihan tästä kysymyksestä,(...jos siis jotain ohjetta tässä nyt kaipaat)
Eli siis selvitä itsellesi ensin mitä elämässäsi oikein haluat,siitähän sen on, kaiken järjen mukaan,saatavava alkunsa ja muutosprosessin lähdettävä näin liikkeelle.
Nämä ohjeet ovat,myönnetään,tietystikin tässä tällaisia yleisiä ja ylimalkaisia,mutta itsehän sinä nyt se oman todellisen tämänhetkisen tilanteesi paras asiantuntija olet
Että olisi tuttavia ja kavereita, joiden kanssa olisi hauskaa ja viettäisi aikaa yhdessä. Parisuhde, jossa voisi rakastaa toista ja elää elämää yhdessä. Samat inhimilliset tarpeet minullakin on, mitä muilla ihmisillä.
AP
Toivon toki ,että saisit niitä,mutta...onko todellisuudessa jotain esteitä mistä juttu nyt tällä hetkellä pahimmin kiikastaa ?
Mikä siis estää mielestäsi sinua saamasta noita kaipaamiasi ystäviä ?
Entä voisitko ehkä itsekin tehdä jotain niiden esteiden poistamiseksi?
Etkö lukenut tätä ketjua ja sen kaikkia kommentteja? Juuri yritän selvittää miten voisin muuttua - vika ei ole muissa, vaan minussa.
Mutta en tiedä miten kykenisin muuttamaan persoonallisuuttani enää enempää. Kun en ole riittävä, tein mitä tahansa.
AP
Se on omituista, että kun avautuu lopulta täysin rehellisesti itsestään JA tilanteestaan kys. henkilön sanotaan piehtaroivan itsesäälissä.
Eli pitäisikö minun uskoa olevani nätti, mukava, hyvää seuraa ja parisuhdeainestakin, vaikka kaikki kokemani osoittavat, että reaalitodellisuus on täysin päinvastainen?!
AP
Ihmisenä voi epäonnistua jokainen päivä jos niin haluaa. Koeta keveämpää lähestymistapaa. Ei ole tarkoituskaan muistaa kaikkea kaikista ihmisistä. Koeta itse huomata hyvä, ennen pahaa. Joku muistaa alkuun nimesi... aviosäätysi... koulusi... työsi... yms. Puhu siitä ja sitten vähän jostain uudesta. Ole kiinnostunut, mutta älä tarraa tai takerru pikkuseikkoihin. Ihmiset muuttuvat, ihmiset kasvavat, ihmiset kehittyvät. Älä varsinkaan kysele, että muistatko kun 8 kk, 3 vkoa, 2 pvää, 16 h ja 47 min sitten kerroin sulle näin:...? Itselläsikin on voinut mielipide jo muuttua uuden tiedon myötä.
Parempi itsetunto auttaisi paljon! Ja vaikka uusi harrastus, tapaisit uusia ihmisiä.