Lue keskustelun säännöt.
Olen tympääntynyt. En jaksa enää yrittää sukulaislapsen takia.
04.02.2016 |
Siskoni ja minä olemme huonoissa väleissä. Hänellä on samanikäinen tytär kuin omani. Siskon kanssa emme ole missään tekemisssä, mutta hänen lapsensa isän kanssa olen yrittänyt pitää yhteyttä siksi, että lapsemme voisivat nähdä toisiaan. Sieltä suunnasta ei olla meihin missään yhteydessä eikä ole kertaakaan kutsuttu kylään. Lapset ovat jo 11-vuotiaita. En enää jaksa ostella tälle serkkutytölle lahjoja ja yrittää olla aktiivinen. Lopetan tähän lahjojen ostot ym. yhteydenotot. Sieltä oma tyttömme ei ole koskaan saanut yhtään lahjaa.
Mitä itse tekisitte?
Kommentit (5)
Olisin jo kauan sitten jättänyt rauhaan ihmiset, jotka selvästi eivät minun tai lapseni seuraa halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisin jo kauan sitten jättänyt rauhaan ihmiset, jotka selvästi eivät minun tai lapseni seuraa halua.
Niin, varmaan olisi pitänyt tehdä johtopäätökset jo aiemmin. Mutta lapset ovat todella nauttineet yhdessä olosta. Nyt, kun ovat noin vanhoja ja pystyvät itse halutessaan kommunikoimaan keskenään, on varmaan ainoa oikea päätös jättää itse kontaktit kokonaan. Aavistuksen surettaa lasten puolesta.
ap
Meillä mieheni sisko on laittanut meihin välit poikki, syystä, että ei pidä minusta. Tämä on ollut täysin siskon päätös. Alkuun yritimme sopia ja järjestää tapaamista, jotta voisimme puhua asioista, kuten aikuiset yleensä. Kutsuimme heidät mm lasten syntymäpäiville ja kesäjuhliin yms, eivät koskaan tulleet. Aina tuli joku meno, ettei hänelle sopinut ja lopulta ilmoitti, että niin kauan kuin olemme naimisissa, häneen ei tarvitse ottaa yhteyttä. Selvä. Myöhemmin on kuitenkin anopin puheitten mukaan ollut herne nenässä monta joulua, kun lopetimme heidän lapsien lahjomisen. Älytöntä.
Anna sinäkin ap olla.
Vierailija kirjoitti:
Meillä mieheni sisko on laittanut meihin välit poikki, syystä, että ei pidä minusta. Tämä on ollut täysin siskon päätös. Alkuun yritimme sopia ja järjestää tapaamista, jotta voisimme puhua asioista, kuten aikuiset yleensä. Kutsuimme heidät mm lasten syntymäpäiville ja kesäjuhliin yms, eivät koskaan tulleet. Aina tuli joku meno, ettei hänelle sopinut ja lopulta ilmoitti, että niin kauan kuin olemme naimisissa, häneen ei tarvitse ottaa yhteyttä. Selvä. Myöhemmin on kuitenkin anopin puheitten mukaan ollut herne nenässä monta joulua, kun lopetimme heidän lapsien lahjomisen. Älytöntä.
Anna sinäkin ap olla.
No tuolta minustakin tuntuu, että lahjat ovat kelvanneet ja hyötyä on haettu, mutta mitään vastavuoroisuutta ei ole koskaan ollut. Olen varmaan tyhmänä ollut liian sinisilmäinen. No, nyt annan olla.
ap
Tuon ikäiset voivat varmaan keskenään sopia mahdollisista yhteisistä jutuistaan.