|||||||| Hehee, voi näitä nykyajan varusmiehiä, kun yksi tykin kranaatti vie mielenterveyden |||||||||||
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rovajarven-harhautuneista-kranaate…
"viisi varusmiestä hakee korvauksia kuulon alenemisen, tinnituksen tai ERILAISTEN PELKO- ja MASENNUSTILOJEN johdosta".
Sodassa isoisämme kokivat tuhansia kranaatteja eikä hengissä selvinneet mitään korvauksia itkeneet, vaan olivat mukana jälleen rakentamassa tätä maata uuteen nousuun. Toivottavasti nuo pullamössävarusmiehet jäävät ilman korvauksia ja saavat vain lakimiespalkkiot maksettavakseen.
Ottaisivat vain itseään niskasta kiinni ja menisivät elämässä eteenpäin.
Kommentit (24)
Mites AP-mamman asepalvelus sujui?
Jos kyseessä olisikin ollut aito sotatilanne, niin tuskin kukaan valittaisi. Nyt oli kuitenkin kyseessä harjoitus, jossa ei tarvitse pelätä kranaatin silpomiseksi joutumista, niin ymmärrän nuoria hyvin. Itsekin saisin mielenterveysongelmia moisesta.
Katsohan Shell shock victim youtubesta ja ole hiljaa.
Niin, mitäs noista kun kohdistui miehiin.
Pakollinen asepalvelus, jossa menettää kuulonsa tai saa traumoja, ei hätää?
Jos vastaavaa tapahtuisi naisille, nousisi asiasta suunnaton paskamyrsky feministien toimesta.
Minäkin olen ollut tuolla leirillä. Kranaatti lensi läheiseen suohon. Näimme sen.
Minä itse sain traumoja ja lopun ikääni koen paniikkikohtauksia ja masennuin. Myös psykoosin poikasta alkoi pukkaamaan sillä en nukkunut pitkään aikaan hyvin.
Henkilökunta myös ryyppäsi leirin aikana ja ajeli telttojen läheisyydessä monttukoneilla kännissä...
En oikein tuntenut oloani turvalliseksi seuraavana päivänä kun piti ammuskella krapulaisten ammattilaisten kanssa.
Sivari on se juttu. Sinne minunkin olisi pitänyt jo heti mennä.
Tiedätkö kuinka hiton kovaa ne kranaatit pamahtavat? Meillä harjoituksessa kun heitettiin käsikranaatteja kaikilla tuli olla kuulo suojattuna huolellisesti kuulosuojaimin (+ alunperinkin huonompikuuloisille suositeltiin korvatulppia ja suojaimia) usean sadan metrin päässä - ja silti se pamahdus kuului erittäin selvästi. Puhumattakaan, kun itse heitti kranaatin muutaman kymmenen metrin päähän, kuulo yhä suojattuna, se oli TODELLA kova rysäys.
hähähä noloja! sivareiksi suoraan.
Voi hellanlettas kirjoitti:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rovajarven-harhautuneista-kranaate…
"viisi varusmiestä hakee korvauksia kuulon alenemisen, tinnituksen tai ERILAISTEN PELKO- ja MASENNUSTILOJEN johdosta".
Sodassa isoisämme kokivat tuhansia kranaatteja eikä hengissä selvinneet mitään korvauksia itkeneet, vaan olivat mukana jälleen rakentamassa tätä maata uuteen nousuun. Toivottavasti nuo pullamössävarusmiehet jäävät ilman korvauksia ja saavat vain lakimiespalkkiot maksettavakseen.
Ottaisivat vain itseään niskasta kiinni ja menisivät elämässä eteenpäin.
Ryömi rölli koloosi. 155mm tykistökranaatti räjähtää 20 metrin päässä, siinä on välittömässä hengenvaarassa. Tuo kranaatti tappaa pariin sataan metriin ihan helposti.
Onko AP ollut monenkin räjähdyksen välittömässä läheisyydessä? Vai ihanko televisiosta olet nähnyt? Monet tuhannet sotiemme veteraanit palasivat kotiin mieleltään järkkyneinä, osa juurikin tuon tykistötulen järkyttäminä. Osaatko kuvitella itsesi tilanteeseen, jossa kranaatit räjähtelevät lähelläsi? Siinä on hengenvaarallista olla. Lue Ville Kivimäen kirja "Murtuneet mielet", siinä kerrotaan noista veteraaneista ja niistä järkyttävistä tapauksista jotka ovat johtaneet mielten järkkymiseen.
6 jatkaa vielä.
Niillä leireillä kuulemma aina kranaatti osuu porotokkaan. Eli porojen omistajat ovat ajaneet laumoja ammunta-alueelle. Se on helvetillinen näky täynnä verisiä päitä ja raajoja. Minulta pääsi oksennus sillä kertaa. Jatkuvassa pelossa kun ympäristössä on räjähtämättömiä kranuja ja sirpaleita joka puolella. Puunsilppua. Koko luonto raiskattu. En pitänyt siitä yhtään.
Nämä muistelmat ovat ennen 2000-lukua. Minulla soi korvissa kaksi päivää kun nukahdin läheiselle teltalle ilman tuplasuojaimia. Maa vavahteli allani. Kun heräsin niin koko kroppa vavahteli edelleen hypnoottisesti ja kaikkialla haisi palanut ruuti. Olin silloin yhtenä osana kuoleman koneistoa. Sellaista joka jauhaa ap:sta lihaa. Sellaista lihaa jota ei kukaan tunnista koskaan. Muistan miten ylpeä olin kun osasin syöttää tykkiin oikeat lukemat ja miten koko patteristo toimi täydellisesti. Jos joku kuolisi niin hänet olisi helppo korvata sillä tykärin hommat on helppoa. Sitä voi tehdä kovassakin humalassa tai vaikka vahvoissa rauhoittavissa. Niin hyvin on aseet suunniteltu että niitä osaa käyttää vammaisetkin ja lapset.
Muistan kun takana oli toinen patteristo joka ampui kovilla. Näimme miten kranaatit lenteli ylitsemme. Mustia esineitä eteni hitaasti ylitsemme. Sitten yksi putosi vierssä olevaan suohon. Taisi olla noin 500 m päässä. Se oli selvä moka ja selvisimme vähällä. Aina joku mokaa ja aina poroja kuolee.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ollut tuolla leirillä. Kranaatti lensi läheiseen suohon. Näimme sen.
Minä itse sain traumoja ja lopun ikääni koen paniikkikohtauksia ja masennuin. Myös psykoosin poikasta alkoi pukkaamaan sillä en nukkunut pitkään aikaan hyvin.
Henkilökunta myös ryyppäsi leirin aikana ja ajeli telttojen läheisyydessä monttukoneilla kännissä...
En oikein tuntenut oloani turvalliseksi seuraavana päivänä kun piti ammuskella krapulaisten ammattilaisten kanssa.
Sivari on se juttu. Sinne minunkin olisi pitänyt jo heti mennä.
"Monttukone" :D
AP:han itse on vain istunut kotona vilttien alla juoden lämmintä maitoa koko ikänsä. Helppo huudella sieltä käsin.
Minä en ota kantaa masennustiloihin yms.
Mut sen voin sanoa, että tollanen tinnutus ja alentunut kuulovamma ei ole mikään kiva juttu. Kokemuksesta voin sanoa, itse olen tinnituksen hankkinut kun olin vuosia töissä ravintolassa jossa oli paljon bändejä keikalla. -joo, tiedän, oma vika!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ollut tuolla leirillä. Kranaatti lensi läheiseen suohon. Näimme sen.
Minä itse sain traumoja ja lopun ikääni koen paniikkikohtauksia ja masennuin. Myös psykoosin poikasta alkoi pukkaamaan sillä en nukkunut pitkään aikaan hyvin.
Henkilökunta myös ryyppäsi leirin aikana ja ajeli telttojen läheisyydessä monttukoneilla kännissä...
En oikein tuntenut oloani turvalliseksi seuraavana päivänä kun piti ammuskella krapulaisten ammattilaisten kanssa.
Sivari on se juttu. Sinne minunkin olisi pitänyt jo heti mennä.
"Monttukone" :D
https://scontent.cdninstagram.com/hphotos-xpa1/t51.2885-15/e15/10661111…
Monttukone eli ammattilaiset sanoo monari.
Vierailija kirjoitti:
Onko AP ollut monenkin räjähdyksen välittömässä läheisyydessä? Vai ihanko televisiosta olet nähnyt? Monet tuhannet sotiemme veteraanit palasivat kotiin mieleltään järkkyneinä, osa juurikin tuon tykistötulen järkyttäminä. Osaatko kuvitella itsesi tilanteeseen, jossa kranaatit räjähtelevät lähelläsi? Siinä on hengenvaarallista olla. Lue Ville Kivimäen kirja "Murtuneet mielet", siinä kerrotaan noista veteraaneista ja niistä järkyttävistä tapauksista jotka ovat johtaneet mielten järkkymiseen.
Rovajärvi on ihan eri asia kuin ne tykistökeskitykset mistä Murtuneet mielet -kirjassa puhutaan. Ei voi samana päivänä edes mainita.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen ollut tuolla leirillä. Kranaatti lensi läheiseen suohon. Näimme sen.
Minä itse sain traumoja ja lopun ikääni koen paniikkikohtauksia ja masennuin. Myös psykoosin poikasta alkoi pukkaamaan sillä en nukkunut pitkään aikaan hyvin.
Henkilökunta myös ryyppäsi leirin aikana ja ajeli telttojen läheisyydessä monttukoneilla kännissä...
En oikein tuntenut oloani turvalliseksi seuraavana päivänä kun piti ammuskella krapulaisten ammattilaisten kanssa.
Sivari on se juttu. Sinne minunkin olisi pitänyt jo heti mennä.
Rovaleirillä selviytyy vain kovimmat. Sinä olet herkkä, mutta selviydyit. Minuun tuo leiri ei vaikuttanut mitenkään. Vitutti vain kun ei saanut nukuttua hyvin. Tuollaistahan se oli. En tiedä onko laillista ryypätä perjantaina jos lauantaina on ammunnat?
Eiköhän tässä ole kyse vaan korvausrahoista, kun niitä on mahdollista nuorten miesten hakea. Siihen viittaavat nuo melko raflaavat "jälkioireet". Taitavat olla pelimiehiä. Tuhansien eurojen korvausvaateet ovat absurdeja, mutta se ei ole tyhmä joka pyytää, vaan se joka maksaa.
Ei ole omakohtaista armeijakokemusta, enkä tiedä tykeistä ym mitään, mutta jos kerran asepalveluksen idea on kouluttaa sotilaita sotatilanteisiin, niin luulisi, että on ihan järkevää simuloida mahdollisimman realistinen sotatilanne. Eli ammutaan erilaisia ammuksia kovilla, muttei kuitenkaan hengenvaarallisesti, tai niin, että tulisi jotain elinikäistä riesaa (tinnitus). Ja jotain henkistä sparrausta pitäisi antaa, jottei porukka masentuisi tms, vaan oppisi kestämään. Koska sodassa pitää kestää, niin se vaan on.
Muinoin meidän leirillä skappari tuli aamulla aika juubaloisissa hihitellen antamaan viuhkaa. Tuloksena silmälläkin näki että 4 tykkiö sojottivat eri suuntiin. Laitoin yhden kaverin sanomaan kaikille tykeille että jos tämä menee ammuntaan asti niin kukaan ei sitten oikeasti ammu laukaustakaan.
No yksi vähän selvempi luutnantti näki myös että homma ei toimi, käski ekan kolleegansa telttaan ja antoi uuden viuhkan.
Eipä näistä siihen aikaan sen kummemmin huudeltu. Nykyiset sankarit varmaan vaatisivat korvauksia tällaisestakin traumaattisesta kokemuksesta : - DDD
Juokse seinään tai hyppää kaivoon.