Lue keskustelun säännöt.
Odotan kaksosisia ja olen kauhuissani!
24.01.2016 |
Kuvittelin odottavani esikoistani, mutta ultrassa perjantaina selvisi, että sikiöitä onkin kaksi! Pääsin vihdoin pahimmasta alkujärkytyksestä yli ja päätin kirjoitella tänne.
Itse raskauskin kauhistuttaa minua. Ei nimenomaan monikkoraskaus, vaan raskaus ylipäätään. Olen mieheni kanssa monta vuotta puhunut lapsesta, mutta en ole tätä aiemmin kyennyt raskaaksi tulemista yrittämään. Pelkään raskaana olemista edelleen. Monikkoraskautta tuplasti enemmän. Pidämme kuitenkin lapset, jos kaikki menee hyvin ja he pääsevät syntymään.
Mutta sitten tulee kaksosten hoitaminen. Miten minä jaksan! Yhden lapsen kanssa pärjääminenkin tuntuu todella haastavalta kuuleman mukaan, miten ihmeessä selviydyin kahden kanssa!
Meille mieheni kanssa annettiin paljon esitteitä kaksisuuntainen liittyen ja ensimmäistä lukiessani alkoi jo itkettää, kun saatesanoissa luki "Tuplavauvat, tuplavastuu". Olen vastuullinen, olen aina ollut, mutta jotenkin tuo kauhistutti hirveästi. Varmaan tämäkin tunteenpurkaus liittyy hormooneihin.
Mieheni on ollut todella kannustava ja aivan uskomattoman hyvä tuki minulle, kun olen nämä pari päivää vain itkenyt jännitystäni.
Kertokaa miten jaksoitte kaksostenne, tai mahdollisesti jopa kolmostennekin kanssa! Ihan mitä vaan saa kertoa, jos vaikka alkaisin hieman rauhoittua.
Kommentit (9)
Monikkovalmennusvastaava Turusta kirjoitti:
Onnea! Kaksoset ovat hieno asia, vaikka alkuunsa uutinen järkyttääkin. Omat kaksoseni täyttivät juuri kuuden, mutta muistan kyllä tuon fiiliksen. Suosittelen sulle nyt paria juttua heti alkuun: Ensinnäkin selvitä oman alueesi monikkoyhdistys ja osallistu miehesi kanssa monikkoperhevalmennukseen. Jos et itse löydä, niin laita asuinpaikkasi viestiin, niin selvitän sulle yhteyshenkilön. Toiseksi liity fb:n Monikkomeininki-ryhmään. Se on taatusti Suomen paras monikkovanhempien keskustelupalsta.
Tervetuloa mukaan monikkomenoon!
Hienoa kuulla, etten ole ainoa joka tälläistä "pakokauhua" tuntee! Taidan alkaa heti googlettamaan täältä lähistöltä monikkovalmennusta yms. En edes ajatellut mitään tuollaista!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele jos ne tulee tuutista YHTÄ AIKAA!
Ymmärrän sinua. Itsekin olisin varmaan ihan paniikissa. Mutta keskity hyviin puoliin: nyt saat sisarukset kerralla maailmaan, ei tarvii kuunnella vihjailuja millon sisaruksia hankit :) saat koko perheen kasaan kerralla. Lisäksi miten hienoa on että saavat toisistaan seuraa. Oppivat myös jakamaan asioita jo pienestä pitäen, eivät kuvittele olevansa itsekkäitä maailman napoja vaan osaavat luultavasti ottaa toiset huomioon. Onnea! :) toivottavasti saatte jostain hyviä vinkkejä, ja muutakin tukea. Kyllä te selviätte aivan varmasti :) kunhan järkytyksestä toipuu. Ja pyytäkää rohkeasti lapsenhoitoapua ja järjestäkää myös kahden keskistä aikuisten omaa aikaa välillä. Tsemppiä sinne! :) varmasti löytyis lisääkin positiivisia puolia mutta tuossa nuo mitä tuli heittämällä mieleen :)
Lisäksi tietty kannattaa jo ennen syntymää sopia miehen kanssa perus kasvatusperiaatteet ettei tarvii sit enää lasten edessä riidellä miten toimitaan missäkin tilanteessa. Ja selkeintä Muutenkin jos vanhemmat vetää yhtä köyttä. :) olette sitten tiiminä valmiina ku muksut tulee :)
Paljon riippuu lapsista, miten rankkaa alku on. Omien kaksosten kanssa oli raskasta, kun syntyivät, niin pienillä viikoilla. Vinkkejä esim. Ota apua vastaan, pyydä apua, mene siltä mistä aita on matalin (siivoaminen, valmisruoatkin pitävät sinut hengissä). Myöhemmin kun lapset oppivat leikkimään keskenään, niin voit päästä jopa helpommalla kuin yhden lapsen äidit. Lapsista on aina seuraa toisilleen. Lisäksi esim. ekaluokkalaisten ei tarvinnut koskaan olla yksin. Kaksosuus on suuri rikkaus, vaikka omat haasteet tietysti tuo tullessaan.
Siskollani on kaksoset ja on sanonut, että hyvin niiden kanssa pärjää, kun ei ole täysin kädetön ja on tottunut tekemään. Miehestä on myös suuri apu. Ja kätilö käski heti hakea äidinmaidonkorviketta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätähän ei saa ääneen sanoa, mutta "kaksi kärpästä yhdellä iskulla". Riittää kun käytte yhdessä muskarissa, yhden vuoden vauvauinnissa, pääsette vaipoista eroon samaan aikaan, samalla neuvomisella kahden lapsen läksyt, juhlat samaan aikaan (synttäri-, kevät-, rippi-. yo-juhla...), työelämästä voi olla poissa lyhyemmän aikaa vaikka hoitais kummankin lapsen kotona kolmevuotiaaksi...
Kaksosten saamisessa on ihan oikeesti paljon aivan loistavia puolia!
T: 20-vuotiaiden kaksosten äiti
Jos on tottunut tekemään ja osaamaan, ei kaksoset ole katastrofi. Muistan, miten puoli sukua surkutteli raskausaikanani, miten kamalaa se sitten on, kun lapset on syntyneet. Toisin kävi.
Tuplat syntyivät lähes täysiaikaisina ja painoivat kumpikin melkein 3 kiloa, joten alusta asti olivat vieressä. Sairaalassa piti imettää, mutta mies toi korviketta ja saatiin sillä lapset pysymään tyytyväisinä (ihan oikeasti, 2 kpl alle 3 kg vauvoja yrittämässä imeä rintoja, joihin maito ei ole vielä noussut, eihän se ollut kuin itkua). Kotona jatkettiin samalla korvikelinjalla, jolloin mieskin saattoi syöttää.
Tein listan siitä, koska on syöty ja paljonko. Siitä näki heti, missä mennään. Mies saattoi aamulla katsoa, että aha, on syöty viimeksi klo 4.00, klo 7 aikaan on jo nälkä ja hän syötteli lapsia aamupalansa aikana.
Meillä oli alusta asti rutiinit ja se systeemi, että kun toinen heräsi syömään, niin herätettiin toinenkin perään. Jos joku tuli kylään lykättiin sille lapsi syliin ja sanottiin, että viihdytä. Kyllä ne syöttäessä oli sylissä, mutta kahta ei ehdi sylittelemään yhtä paljon kuin yhtä.Muuten lapset oli paljon lattialla katsomassa, miten tein ruokaa tai ripustin pyykkiä jne.
Ulkoilussa mentiin siitä,missä aita matalin eli lapset nukkuivat kylmällä kuistilla eikä ulkona. Ei tarvinnut miettiä, tuuleeko tai hyökkääkö orava. Ja tärkeintä: minun ei tarvinnut sählätä kaksien vaunujen kanssa ulkona.
Tärkeintä on, että teet omalla tavallasi. Ohjeita ja neuvoja on kamalasti, mutta se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle.
Ja unohda tuo neuvo "järjestä yhteistä parisuhdeaikaa". Edes kaksosten äideillä ei ole yksinään vastuuta siitä, että parisuhde toimii eli sopikaa jo etukäteen miehen kanssa, mistä saatte lapsille hoitajan, kun haluatte olla kahden. Ja sopikaa, että se on mies, joka sen ajan mahdollistaa, äidillä on ihan tarpeeksi päivittäisissä töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi hyvä tyttö älä siitä vielä murehdi, vaan nauti raskaudestasi. Kyllä kaikki hoituu aikanaan ja niitä voimia saa matkan varrella sen minkä tarvii. Otat alusta asti miehesi mukaan vauvojen hoitoon, ettei sinun yksin tarvitse pärjätä. Meidän kaksosvauvat syntyivät 30-viikkoisina ja siksi heitä piti syöttää parin tunnin välein. Isä syötti yöllä aina toisen ja siitä oli paljon apua. Kieltämättä se ensi alkuun oli niin väsyttävää, vanhemmat lapset kun olivat jo teini-iässä, että aamupalalla istuessamme nauraa kräkätimme vaan väsymyksestä johtuen. Siihen kahden hoitoon oppii kukin itse ne parhaat tyylit, ihan miten itsestä parhaalta tuntuu. Loppujen lopuksi se vauva-aika, vaikka raskasta onkin, menee nopeasti ja ikää kun lapsilla karttuu, niin kyllä ihmeesti helpottuu. Jos ei ole teillä läheisiä, jotka voisivat joskus olla apuna, niin ottakaa selvää oisko kunnan puolesta apua saatavana. Tuplaonnittelut teille tulevan iloisen perhetapahtuman johdosta.
Onnea! Kaksoset ovat hieno asia, vaikka alkuunsa uutinen järkyttääkin. Omat kaksoseni täyttivät juuri kuuden, mutta muistan kyllä tuon fiiliksen. Suosittelen sulle nyt paria juttua heti alkuun: Ensinnäkin selvitä oman alueesi monikkoyhdistys ja osallistu miehesi kanssa monikkoperhevalmennukseen. Jos et itse löydä, niin laita asuinpaikkasi viestiin, niin selvitän sulle yhteyshenkilön. Toiseksi liity fb:n Monikkomeininki-ryhmään. Se on taatusti Suomen paras monikkovanhempien keskustelupalsta.
Tervetuloa mukaan monikkomenoon!