Illallisen tarjoaminen

Siis onko ihan tavallista?

Mun miehellä ei ole tapana, mutta sanoisin, että jos asia on kumppanille ihan ok niin mikäs siinä sitten. Olemme itse lukioaikaisen poikaystäväni kanssa edelleen todella hyviä ystäviä, nähdään harvoin mutta nähdessämme käydään usein illallisella ja/tai katsomassa joku kiva leffa, toisinaan mennään leffan jälkeen vielä ottamaan parit jossain. Miehelleni tämä on ihan ok, ja mitä ilmeisimmin myös eksäni nykyiselle tyttöystävälle.

Mun mielestä eksien kanssa kaveeraamisessa ei ole yhtään mitään vikaa, mutta siinä vaiheessa kun asiasta jätetään kertomatta kumppanille heräilee kyllä epäilykset. Ja tuota "nostalgisointia" en kyllä ymmärrä, jos jaat jo arkesi rakastamasi ihmisen kanssa niin miksi on tarve jotenkin "palata hyviin aikoihin" eksän kanssa..?

Nimenomaan illallista? Ei koskaan päivällistä?

Jaa, en minä osaa tuossa nähdä mitään outoa koska esim. kaikki exäni ovat minulle hyviä kavereita, viimeisin exä jopa paras kaveri. Kyllä me silloin tällöin käydään syömässä tai kaljalla yhdessä. En pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka vaatisi katkaisemaan suhteet entisiin ihmissuhteisiini, olipa ne exiä tai vanhoja koulututtuja.

No sellaista ateriaa tarkoitan jolle mennään yhdessä töiden jälkeen n. Klo 18.00 tai jos on työmatkalla samoilla seuduilla niin silloin kun yhdessä sopivat. Ratkaiseeko aika?

Cool story, sister.

Miehesi käy Porvoon tunnelmallisissa ravintoloissa naisten kanssa maksaen kaiken?

0/5.

Vierailija kirjoitti:

No sellaista ateriaa tarkoitan jolle mennään yhdessä töiden jälkeen n. Klo 18.00 tai jos on työmatkalla samoilla seuduilla niin silloin kun yhdessä sopivat. Ratkaiseeko aika?

Ei minusta, jos ei nyt öitä olla yhdessä. Työpäivän jälkeen minäkin yleensä kavereitani tapaan, myös niitä exä-kavereita. 

Mieheni käy joskus naispuolisen vanhan työkaverinsa kanssa korkeintaan bissellä. Kerran se nainen pyysi miestäni illalliselle, jolloin mieheni pyysi minut mukaansa. Kun he alkoivat "nostalgisoida" vanhoja, kuuntelin sujuvasti ja minuakin nauratti heidän vanhat kommelluksensa. Hauska ilta oli!  :)

Vanhojen tyttöystävien tai vastaavien tapailua kaksistaan en katsoisi hyvällä.

Kun olisikin provo. Haluaisin tietää ylireagoinko. Kerran yksi ex-avovaimo pettyi kun ruoan päälle ei ollutkaan muuta huvitusta ja nosti metakan. Tämän mies tunnusti jälkikäteen. Pelkäsikö sitten että nainen ottaa minuun yhteyttä. Kun on tehnyt "salassa" tätä niin olen jotenkin epäluuloinen koko ajan ja alkaa suututtaa vaikka puhuisi etukäteen aikeestaan.

Vierailija kirjoitti:

Jaa, en minä osaa tuossa nähdä mitään outoa koska esim. kaikki exäni ovat minulle hyviä kavereita, viimeisin exä jopa paras kaveri. Kyllä me silloin tällöin käydään syömässä tai kaljalla yhdessä. En pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka vaatisi katkaisemaan suhteet entisiin ihmissuhteisiini, olipa ne exiä tai vanhoja koulututtuja.

En haluaisi olla kumppanin kanssa, joka ei omaehtoisesti osaisi parisuhteessa ollessaan vähentää yhteydenpitoa ja pidättäytyä exiensä kanssa kaljoittelusta ja illallisista.

Nostalisoiko hän näiden exien kanssa sitten muutakin kuin illallisilla. Jotenkin kakaramaista ettei osata päästää irti edellisistä kun ollaan parisuhteessa.

Ja musta on eri asia mennä yhdessä syömään kuin kategorisesti olla aina se, joka on aloitteellinen eri naisten suhteen, kutsuu ja maksaa. Yhteistä kaikille naisille on, ettei heillä ole omaa miestä. Ei siis sellainen tilanne, että varattu nainen onnellisessa suhteessa ehdottaa ja mieheni vastas tähän pyyntöön. Aina joku, jota pitää auttaa tai lohduttaa tai tukea. Olenko pikkumainen?

Varmasti aika tapauskohtaista onko tuommoinen ok ja normaalia. Meidän parisuhteessa tuollaista ei tehdä, mutta jossain toisessa parisuhteessa saattaa ollakin ihan ok. Jokainen saa vetää itse rajansa mikä tuntuu hyvältä. Itse en alkaisi seurustella miehen kanssa joka kokee tarpeelliseksi "nostalgisoida" exien kanssa.

En voi tietää. Jotkut tapaamiset tulevat tietoon jälkikäteen. Joskus sanonut, että vie miestyökavereita syömään, onkin ollut nainen. Oli varomaton ja sain selville. En tiedä mistä puhuivat.

Ja musta on eri asia mennä yhdessä syömään kuin kategorisesti olla aina se, joka on aloitteellinen eri naisten suhteen, kutsuu ja maksaa. Yhteistä kaikille naisille on, ettei heillä ole omaa miestä. Ei siis sellainen tilanne, että varattu nainen onnellisessa suhteessa ehdottaa ja mieheni vastas tähän pyyntöön. Aina joku, jota pitää auttaa tai lohduttaa tai tukea. Olenko pikkumainen?

Nostan!

En hyväksyisi, jonkun satunnaisen kahvittelun voisin katsoa läpi sormien. Mutta jos mies varsinkin oma aloitteisesti kutsuu ja tarjoaa kaiken, niin ei menis läpi.

Jos jonkun exän tai muun kaverin kanssa mennään ihan viattomasti syömään niin kyllä molemmat maksaa omansa. Minusta siinä että se mies tarjoo on jotain "treffimäistä".

Eli minusta et niuhota turhasta, ymmärrän täysin, ja meillä tuommosesta syntyisi lähes sotatila..

Ap tässä- kiva saada ymmärrystä. Mielestäni mieheni toimii liian "kavaljeerinaisesti" näissä tilanteissa. Vierestä jos katsois niin varmaan treffeiltä näyttäis. Mutta ei omasta mielestään. Sanoin, entä jos me molemmat näin toimittaja. Siihen vastasi, että ei hänkään sitten. Mies myös vetosi, että nythän hän on avoin eikä salakähmäinen kun viimeisen ehdotuksen teki. Ja minun sitten tarvi kokata kun tapaa ystäviään ravintolassa. Huoh!

Aika lailla kyse,mikä kellekin sopii.

Minä en ainakaan ole missään tekemisissä entisten poikakavereiden kanssa enkä halua että avomieheni tapailee ex-tyttöystäviään. Jos avomiehelläni on pakottava tarve nähdä illallisen merkeissä entisiä seksikumppaneitaan niin silloin saa etsiä uuden avovaimon itselleen. Tämä on periaatteeni ja siitä en tule joustamaan. :) Näin se vaan menee. En koe mitään mielenkiintoa esim. tavata vanhaa lukioaikaista poikaystävääni tai kahtaa muutakaan. Minulla on omat naispuoliset kaverit joiden kanssa käyn bissellä tai illallisilla. Ei ole vielä niin pulaa kavereista, että pitäisin jotain kaverisuhdetta exiini.