Illallisen tarjoaminen

Vierailija kirjoitti:

Ap tässä- kiva saada ymmärrystä. Mielestäni mieheni toimii liian "kavaljeerinaisesti" näissä tilanteissa. Vierestä jos katsois niin varmaan treffeiltä näyttäis. Mutta ei omasta mielestään. Sanoin, entä jos me molemmat näin toimittaja. Siihen vastasi, että ei hänkään sitten. Mies myös vetosi, että nythän hän on avoin eikä salakähmäinen kun viimeisen ehdotuksen teki. Ja minun sitten tarvi kokata kun tapaa ystäviään ravintolassa. Huoh!

Hakee vierasta pimpsaa... Seli seli. Ei kaikkea tarvitse katsoa sormien läpi. Nyt vaan uhkaus kehiin. ;)

Vierailija kirjoitti:

Jaa, en minä osaa tuossa nähdä mitään outoa koska esim. kaikki exäni ovat minulle hyviä kavereita, viimeisin exä jopa paras kaveri. Kyllä me silloin tällöin käydään syömässä tai kaljalla yhdessä. En pystyisi olemaan sellaisen kumppanin kanssa joka vaatisi katkaisemaan suhteet entisiin ihmissuhteisiini, olipa ne exiä tai vanhoja koulututtuja.

Tässäkin varmaan eroa onko se ex poikakaveri joku hintelä humanisti filosofi vai komea seksikone Hunksi. :D Omat poikakerini ovat olleet aina niin komeita ettei nykyinen halua että olen missään tekemisissä heihin tai että katsoisin leffoja heidän luonaan!

En hyväksyisi. Eikä mun mielestä monen muunkaan pitäisi. En tiedä miksi onnellisessa parisuhteessa olisi tarvetta tuollaiselle.

Nostalgiahan tarkoittaa kaipuuta menneeseen (oik. menneisiisn paikkoihin), joten vähän tuo on epäilyttävää. Mutta tietääkö miehesi mitä nostalgia tarkoittaa, vai käyttääkö hän sanaa jossakin muussa merkityksessä? 

Ruuan, oli sitten lounas, päivällinen tai illallinen, tarjoaminen ystävälle tai hyvälle työkaverille jonkun tapahtuman kunniaksi on ihan normaalia ja kivaa. Vieraan sukupuolella ei ole väliä. Sekä miehelle että mulle, yhdessä ja erikseen ovat tarjonneet kestitystä sekä miehet että naiset. Ja toisinpäin. 

Ihmissuhteet ovat niin monimutkaisia! Jos miehelläsi on voimakas älyllinen yhteys tai yhteistä harrastusta entiseen illallisvieraansa kanssa ja teillä kahdella (miehelläsi ja sinulla) on hyvä suhde ja vahva luottamus, niin ihan ok. Mutta jos ei, niin sitten asia onkin paljon mutkallisempi. Muuttujia voi olla niin paljon, vaikkapa vain se, että miehesi ja hänen illallisvieraansa ovat herkkusuita, jotka eivät löydä ruokahifistelyyn seuraa lähipiiristään. Siinäkään ei ole mitään pahaa. 

Joku mainitsi Porvoon. Sehän on nyt Etelä-Suomen parhaita herkuttelupaikkoja hyvän ruuan ystäville! :)

Up

Tulee mieleen silloin kun vielä seurustelin ensimmäisen mieheni kanssa niin yksi toinen mies tarjosi minulle ruoat pikaruokaravintolassa. Hänkin oli varattu. Ajattelin että Voihan sitä uusia kavereita hankkia, ja ihan viattomin aikein kävin syömässä tämän miehen kanssa. No sitten paljastui että tämä mies on ihastunut minuun, niin en enää halunnut tavata. 

Ihan se ja sama, en omista puolisoani. Tosin on vaikea uskoa miehen menevän illalliselle exän kanssa, mies on hurjan tarkka ruoka-ajoista eikä syö klo 18 jälkeen edes mökillä.