Lue keskustelun säännöt.
Olen todella pahasti koukussa nukkumiseen, mikä avuksi?
09.01.2016 |
Olen 26-vuotias nainen. Käyn normaalisti töissä ja koen olevani muutenkin aika tavallinen. Tapaan ystäviä silloin tällöin. Harrastuksia ei ole.
Kun tulen töistä, odotan innolla nukkumaan pääsemistä. Minua ei yleensä väsytä, oloni on virkeäkin, mutta nukkumaanmenon tunne on vain ihana. Syön jotain välipalaa, vaihdan yövaatteet ja menen nukkumaan. Herään kuuden-seitsemän aikaan, syön, käyn suihkussa, ehkä esim. kävelyllä, olen hetken tietokoneella ja yleensä jo kello 21 menen nukkumaan. Joinain päivinä tapaan kavereita, mutta silloinkin usein lähden nopeasti pois jotta pääsisin taas nukkumaan. Kavereita on kiva nähdä mutta nukkuminen on niin paljon mukavampaa.
Viikonloppuisin nukun melkein koko päivän. Olen hereillä yhteensä noin 4 tuntia. Hetken piirtelen/käyn kävelyllä, syön ja peseydyn.
Kävin lääkärissä, mutten kehdannut kysyä apua oikeaan ongelmaan vaan valittelin väsymystä. Arvot olivat ok, lääkäri sanoi syyksi kaamosmasennuksen.
Nukkuminen on ihanaa, mutta en ehkä haluaisi viettää loppuelämääni nukkuen.
Kommentit (16)
En ole väsynyt, olen siitä satavarma. Nukkuminen tuntuu vain ihanalta ja olisin valmis nukkumaan aina saman verran kuin vapaapäivinä. Aamuisin olen virkeä, mutta odotan jo heti että pääsen töistä nukkumaan. Tätä on ollut jo liki vuoden, koko ajan vain lisääntyy. Olenpa kerran nukkunut vapaapäivän ylikin.
Kirkasvalolamppu on, en ole huomannut siitä olevan apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se välitila unen ja valveillaolon välillä on mahtava.
Itse olen myös pitänyt aina nukkumisesta, vain silloin on vapaa huolista ja olemisen painosta. Kun olin alakuloinen (nyt en koe olevani) päivän kohokohta oli nukkumaan meneminen ja odotin sitä. Elämässäni ei ole juuri sisältöä eikä läheisiä ihmisiä, vaikka olen näitäkin asioita toivonut ja ajoittain yrittänyt saada näitä elämääni. En voi nukkua niin pitkiä aikoja kuin ap. Saan siitä päänsäryn. Mutta nukkuminen on tällä hetkellä, kun työtkin taas päättyivät, elämäni top 3 menevä asia selkeästi.
Mulla on täysin sama tilanne. Hauskaa on myös se, että olen myös 26-vuotias ihan tavallinen nainen. Tää on itse asiassa ensimmäinen kerta, kun ylipäätään kommentoin tänne, mutta nyt osui aloitus ihan kohdalleen.
Mä nukun myös tosi paljon. Vuorokaudessa oon kyllä keskimäärin 10 tuntia hereillä, mutta joinakin päivinä paljon vähemmin. Mä siitä onnellisessa asemassa (nukkumisen kannalta, ei muun :D), että oon vielä opiskelija ja voin kepeästi nukkua puoleen päivään ja vasta siitä sitten raahautua koululle, eikä kukaan pidä sitä kummallisena. Nukun myös aina päikkärit, jos yöunet on alle 8h. Illalla silti väsymys iskee, kuin lekalla päähän lyötäisiin. Mulla se väsymys on niin kokonaisvaltaista, että esimerkiksi töissä on välillä todella kovaa taistelua, että en nukahda työpisteelle :D. Yhden päivän jaksan vähän vähemmillä unilla, mutta sen jälkeen saatankin nukkua 14h putkeen. Kaverit nauraa, että ihan sama mihin aikaan mulle soittaa, niin oon aina nukkumassa :D. Ihanaa huomata, että en ole ainut nukkuja!
Ootko ollut aina kova nukkumaan vai onko se alkanut nyt vasta viime aikoina? Mä oon nimittäin aina ollut tällainen ja oon huomannut, että reagoin stressiin myös nukkumalla. Mitä enemmän stressiä, sitä enemmän nukkumista, mikä ei tietenkään sinänsä auta, koska työt ei kummasti vähene nukkumisen aikana :D.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen myös pitänyt aina nukkumisesta, vain silloin on vapaa huolista ja olemisen painosta.
Niille se ei ole, jotka näkevät paljon painajaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samanlainen..oikeastaan aina ollut. Olen 34v :)
Kilppari-arvot? Onko otettu? Sanoit, että jotain verikokeita otettiin ja ne oli ok. Ei ole normaalia nukkua noin paljon. Millainen mieliala on, koetko itsesi alakuloiseksi tms? Koetko elämäsi mielekkääksi? Voit olla masentunut, vaikka et sitä tunnistaisikaan..Itsellä masennus oireilee tällä hetkellä ylitsepääsemättömänä väsymyksenä, nukun paljon. Mutta hereillä ollessa saan myös aikaan asioita..en ole ihan toimintakyvytön.
T:N26
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kilppariarvot olivat ok. Oloni on hyvä kaikin puolin, töissä on kivaa, mutta tykkään vain nukkua. Se on ikään kuin harrastus ja tekee onnelliseksi.
Ap heräilee taas... Ja joo, tosiaan, voin olla nukkumatta. Oloni pysyy normaalin virkeänä, ei väsytä. Mutta odotan koko ajan, että joko pääsisi nukkumaan, mietin että olisipa ihana nukkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onhan toi vähän outoa. Siis, ettei elämässä mikään kiinnosta enempää kuin nukkuminen. Ja miten ihmeessä saat koko ajan unta? Sun iässä nukuin kyllä enemmän kuin nyt (35), mutta kyllä 9-10h per vrk oli silloinkin maksimi.
Mutta esimerkkinä vaikka mun lapset, eihän ne millään haluis nukkua, koska elämässä on niin paljon kaikkea kivaa tekemistä koko ajan. On pelejä, kirjoja, juttelua äidille, supattelua kavereille, leikkejä, harrastuksia, jopa läksytkin kiinnostaa enemmän kuin nukkuminen... ja itse asiassa olen sitä mieltä, että juuri mielekäs tekeminen virkistää enemmän kuin uni. Jos mun pitää valita hyvä kirja/elokuva/seksi miehen kanssa/yökävely vs. pari tuntia pidemmät unet, niin otan tietysti sen kivan puuhan ja lyhyemmät unet. Samoin lapsilla: myöhäinen sauna+uinti / puhelu ystävälle/ hyvä ohjelma vs. tunnin pidemmät unet, niin mun mielestä parempi on lyhyemmät unet ja se mukava tekeminen kuorsaamisen sijaan. Ei jatkuva uni piristä, vaan pitää kehoa ja mieltä koko ajan ihan tokkurassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joillekin se nukkuminen on se mielitekeminen, eikä Siinä mitään
Ehkä haluat alitajuntaisesti kuolla
Joskus tollasia kausia kai vaan tulee joillekin ihmisille. Ehkä sua väsyttää aika paljon kuitenkin, jos pystyt nukkumaan noin paljon?
Ja jos toi on kaamosmasennusta, suositteliko lekuri mitään keinoja? Esim. kirkasvalolamppua?
Nukahtamisen tunteesta pitämisessä ei sinänsä ole mitään outoa, eikä nukkumisesta pitämisessä. Pidemmän päälle vain toivoisi, että elämän muut asiat kiinnostaisivat myös niin paljon, että tekisi mieli tehdä niitäkin.