Lue keskustelun säännöt.
Haluan häät, mutta vihaan perinteisiä häitä...
05.01.2016 |
Mitäs sitä keksisi?
Nyt pohdin että riittääkö oma luovuus järjestää sellaiset häät joista itse pitäisin. Inhoan perushäissä sitä pönötystä ja odottelua ja samoja ohjelmanumeroita, mukahauskoja puheita, huonoa tanssimusaa... Oikeastaan en ole käynyt yksissäkään häissä, joissa minulla olisi ollut todella hauskaa (sori, ystävät)
Auttakkaa mua ideoimaan sellaiset "out of the box"- häät? :D
Mitä ei-niin-perinteistä teidän häissä on ollut?
Minkälaisista erilaisista jutuista olette pitäneet muiden häissä?
Rajattomalla budjetilla sitä keksisi vaikka ja mitä, mutta sitten kun järjellisissä summissa pysytään niin homma vaikeutuu.
Kommentit (8)
Olen ollut viimeisen 10 vuoden aikana noin 15 kertaa häissä, jotka ovat morsiamen mukaan uniikit ja ihanat ja erilaiset ja juuri hääparin näköiset. Ja joka kerta menty suunnilleen samalla kaavalla jopa silloin, kun kyseessä onkin pelkkä liiton siunaaminen ja avioon on astuttu aikaisemmin.
Mietin, miksi hääpari ei halua enempää juhlavuutta suureen päiväänsä. Ensin vapistaan kirkossa kuin haavanlehdet ja sen jälkeen myös hääparin jatko on pelkkää jonotusta ensin onnisttelujen kohteena ja sitten syömään, ottamaan jälkiruokaa, ottamaan kahvia, viinaa, karkkia... Eli missä hääpari ikinä on, siellä on jono.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän häissä oli viisi vierasta, vain kaikkein läheisimmät perheenjäsenet. Vihkiminen, laivamatka hääpaikalle, neljän ruokalajin ateria, valokuvaussessiot ulkona, vieraat autoon ja kotiin, me jäimme hääyöksi samaan paikkaan. Ehkä joku piti puheen, en muista. Kakku tarjoiltiin valmiiksi leikattuina paloina, en olisi voinut sietää mitään kakunleikkaushäppeningiä.
Minulla on iso suku. Rippijuhlat, yo-juhlat yms kun järjestää, niin minimissään 50 ihmistä. Hyvällä lykyllä 70.
Miehen kohdalla samoin.
Tätejä, setiä, enoja ja serkkuja ja nykyään serkkujenkin lapsia.
Meidän kaverit siihen vielä niin ei oltais ikinä saatu niin paljon rahaa kasaan että oltais voitu kutsua abauttirallaa kaksisataa ihmistä häihin.
Ja mihin vedetään raja?
No, kutsuttiin vain kavereita.
Suvusta ne serkut joiden kanssa viihdytään muutenkin.
Maistraatissa naimisiin perjantaina, läsnä molempien vanhemmat, ja molempien läheisin ystävä. Vihkimisen jälkeen ravintolaan.
Seuraavana päivänä kivassa tilassa (kahvila) juhlat.
Musiikki taustalla levyiltä, noutopöytä (ei ruokaa, kaksi sorttia suolaista piirakkaa ja kaksi makeaa kakkua +hedelmiä ja suklaata), juotavaksi boolia, siideriä, olutta ja lonkeroa.
Ei ohjelmaa, ei puheita (no yksi tervetuliaismaljapuhe), ei istumapaikkajärjestelyjä.
Meillä oli hauskaa, ja jos vieraat eivät valehdelleet päin naamaa heilläkin oli =D
Pakosti on odottelua jos pidät isot häät, noihin muihin asioihin voit kyllä vaikuttaa. Itse en pidä myöskään perinteisistä häistä. Meillä oli 20 vierasta, syömistä ravintolassa, sulhasen veli soitti kitaraa ja lauloi muutaman laulun, appiukko piti puheen. Ravintolassa oli ihana puutarha, jossa istuttiin keskiyöhön saakka. Sviitissä meitä odotti herkkulautanen ja skumppa. Saunottiin. Aamulla saatiin aamupala vuoteeseen.
Jos vois irtautua kokonaan siitä ajatuksesta, et kyseessä on häät? Järjestäis tapahtuman, josta itse tykkää. Bileet tai puutarhajuhlat tai vaikka leffaillan puutarhassa. Yksi ohjelmanumero muiden joukossa olis se vihkiminen..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on iso suku. Rippijuhlat, yo-juhlat yms kun järjestää, niin minimissään 50 ihmistä. Hyvällä lykyllä 70.
Miehen kohdalla samoin.
Tätejä, setiä, enoja ja serkkuja ja nykyään serkkujenkin lapsia.
Meidän kaverit siihen vielä niin ei oltais ikinä saatu niin paljon rahaa kasaan että oltais voitu kutsua abauttirallaa kaksisataa ihmistä häihin.
Ja mihin vedetään raja?
No, kutsuttiin vain kavereita.
Suvusta ne serkut joiden kanssa viihdytään muutenkin.
Maistraatissa naimisiin perjantaina, läsnä molempien vanhemmat, ja molempien läheisin ystävä. Vihkimisen jälkeen ravintolaan.
Seuraavana päivänä kivassa tilassa (kahvila) juhlat.
Musiikki taustalla levyiltä, noutopöytä (ei ruokaa, kaksi sorttia suolaista piirakkaa ja kaksi makeaa kakkua +hedelmiä ja suklaata), juotavaksi boolia, siideriä, olutta ja lonkeroa.
Ei ohjelmaa, ei puheita (no yksi tervetuliaismaljapuhe), ei istumapaikkajärjestelyjä.
Meillä oli hauskaa, ja jos vieraat eivät valehdelleet päin naamaa heilläkin oli =D
Nää on nyt ne tavishäät! Ei enää sukulaisia, vain kavereita.
Ja kun 5 vuoden kuluttua katsotaan kuvia, niin ei tunnisteta enää isoa osaa porukasta ja ihmetellään, että mihin ne katosi. Mutta jokainen tyylillään, ei sukulaisia ole pakko kutsua häihin, jos ei halua. Muutaman kerran olen ollut häissä, joissa ei ole edes omia sisaruksia tai vanhempia paikalla, koska halutaan rennot juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on iso suku. Rippijuhlat, yo-juhlat yms kun järjestää, niin minimissään 50 ihmistä. Hyvällä lykyllä 70.
Miehen kohdalla samoin.
Tätejä, setiä, enoja ja serkkuja ja nykyään serkkujenkin lapsia.
Meidän kaverit siihen vielä niin ei oltais ikinä saatu niin paljon rahaa kasaan että oltais voitu kutsua abauttirallaa kaksisataa ihmistä häihin.
Ja mihin vedetään raja?
No, kutsuttiin vain kavereita.
Suvusta ne serkut joiden kanssa viihdytään muutenkin.
Maistraatissa naimisiin perjantaina, läsnä molempien vanhemmat, ja molempien läheisin ystävä. Vihkimisen jälkeen ravintolaan.
Seuraavana päivänä kivassa tilassa (kahvila) juhlat.
Musiikki taustalla levyiltä, noutopöytä (ei ruokaa, kaksi sorttia suolaista piirakkaa ja kaksi makeaa kakkua +hedelmiä ja suklaata), juotavaksi boolia, siideriä, olutta ja lonkeroa.
Ei ohjelmaa, ei puheita (no yksi tervetuliaismaljapuhe), ei istumapaikkajärjestelyjä.
Meillä oli hauskaa, ja jos vieraat eivät valehdelleet päin naamaa heilläkin oli =DNää on nyt ne tavishäät! Ei enää sukulaisia, vain kavereita.
Ja kun 5 vuoden kuluttua katsotaan kuvia, niin ei tunnisteta enää isoa osaa porukasta ja ihmetellään, että mihin ne katosi. Mutta jokainen tyylillään, ei sukulaisia ole pakko kutsua häihin, jos ei halua. Muutaman kerran olen ollut häissä, joissa ei ole edes omia sisaruksia tai vanhempia paikalla, koska halutaan rennot juhlat.
Ai nyt ovat? No, ei ollut silloin =) mieluummin juhlin silloin ihmisten kanssa hoiden seurassa viihdyin, kuin sellaisten joita olisi ollut pakko kutsua sukulaisuuden takia.
Mun yhdet kaverit järjesti opiskeluaikana häät leirikeskuksessa kaveriporukalle. Kaikki osallistuivat johonkin tekemiseen (mun vastuulla oli tehdä yöllä muurinpohjalettutaikina). Häissä mm. pelattiin lentopalloa. Kuitenkin paikalle saapuessamme hääpari oli häävaatteissa ja valssikin tanssittiin (ja paljon muitakin tansseja, koska sulhasen ystävien soittokunta oli paikalla). Jos joku muu on ollut näissä häissä, niin tunnistaa varmasti. :) Vihkiminen tapahtui edellisenä iltana ja osa kavereista oli myös kirkossa todistamassa tapahtumaa, mutta kirkon jälkeen tarjottiin vain sukulaisille kahvit (samaisessa leirikeskuksessa). Häihin jäätiin aamuun asti, morsian saunotettiin yöllä jne. Paluumatkalla oli kauhea krapula. :)