Lue keskustelun säännöt.
Mistä sen tietää että suhteella ei ole enää toivoa?
30.12.2015 |
Tätä olen pohtinut jo monta kuukautta. Meillä menee ihan ok. Ei ole lapsia (eikä tule), olemme vähän päälle 30v kumpikin. Yhdessä reilut 3v. En halua kumppaniani seksuaalisesti, en ole halunnut enää pitkään aikaan. Kyse ei ole siitä, etteikö hän näyttäisi hyvältä. Halu on jotain syvempää, enkä voi ohjata sitä. Ei siis auta vaikka kokeilisin mitä poppaskonsteja. Ei se palaa :(. Seksi tuntuu velvollisuudelta, ja pitkään olen tätä tahtia jaksanut ylläpitää tähän asti, vieläkin 2 kertaa viikossa ainakin. Kohta tulee kyllä stoppi varmaan. Tiedän että hän kärsii, ja minäkin kärsin. Hän siitä, ettei saa tarpeeksi usein, minä siitä, etten halua. Muuta läheisyyttä on paljon.
Olemme sosiaalisesti aika erilaisia. Olen ollut itsekin nuorempana hyvin ujo, mutta olen tehnyt asioita jotka ovat pakottaneet minut sosiaalisemmaksi ja rohkeammaksi. sosiaaliset tilanteet on häiritseviä, sillä tunnen olevani vastuussa kumppanini viihtymisestä. Tai ehkä se on sitä, että minua nolottaa kun hän ei saa sanottua mitään. Edes peruskiitokset eivät meinaa aina tulla. Ulkomailla tämä asia hävettää erityisesti, sillä siellä kiitos-sanalla on vielä suurempi painoarvo. Nää sosiaaliset jutut on johtaneet siihen, etten "jaksa" ottaa häntä mukaan kaikkialle, sillä halua rentoutua ja en voi tuntea oloani rennoksi jos huomaan että hän on vaivautunut. Paras ratkaisu on tilanne, kun ollaan hänen ystävien/vanhempien luona, koska noita asioita ei tarvitse miettiä. Tosin harvemmin ollaan hänen ystävien luona, sillä niitä ei juuri ole. Joskus, edes joskus olisi kiva juhlia ihan kunnolla (viinalla tai ilman), porukalla jossain. Mutta toista ei kiinnosta juhliminen. Eikä oikein mikään muukaan.
Ja juu, en todellakaan ole itse mikään täydellisyys. Kysymys vaan kuuluu, mistä sen tietää milloin suhde on loppu? Milloin sitä ei kannata enää pitkittää, kun aika on ajanut ohitse?
Kommentit (13)
No toi seksin loppuminen on ainakin kyllä aika selkee homma. Jos tietää ettei se halu sieltä palaa (jos haluaa kuitenkin seksiä?) kumppania kohtaan, niin miksi pitkittää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
3: kiitos linkistä. Mikä siinä onkin ,että suhteessa tulee aina nurkkaan ajatettu olo. Tuntuu että miehistä tulee aina jossain vaiheessa omistushaluisia. Ei saisi olla omia menoja, tuttuja miespuolisia ei saisi tavata jne. Ei tuota ole ääneen sanottu mutta tulkittavissa käytöksestä helpostikin.
Onko sulla tunne että voisit olla kumppanisi kanssa ns loppuelämän? Onko teillä kivaa yhdessä? Kaipaatko häntä kun ette ole yhdessä?
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla tunne että voisit olla kumppanisi kanssa ns loppuelämän? Onko teillä kivaa yhdessä? Kaipaatko häntä kun ette ole yhdessä?
Jos mietin tulevaisuutta suhteessamme.. se tuntuu aika raskaalta. Eli tällä hetkellä ei ole sitä tunnetta tulevaisuudesta.
-AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siitä tietää että suhde on huonolla tolalla kun rouva pistää seksihepenet päälle ja menee yökerhoon hutsuilemaan tai horoilee netissä ja näyttelee pillunkuvia siellä vieraille miehille.
Ai pelkästään siitä? Siinä tapauksessa oot aika salliva jätkä. Mun mielestä ap:n kannattaa kuunnella omia tuntojaan asiassa. Sen vastauksen kyllä yleensä tietää.
Vierailija kirjoitti:
Siitä tietää että suhde on huonolla tolalla kun rouva pistää seksihepenet päälle ja menee yökerhoon hutsuilemaan tai horoilee netissä ja näyttelee pillunkuvia siellä vieraille miehille.
Ei oo ollut mitään tollaista. Tosin kohta voisin tehdäkin jotain radikaalia, tuntuu kuin oltais kaksi vanhaa jotka vaan kyyhöttää kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä tietää että suhde on huonolla tolalla kun rouva pistää seksihepenet päälle ja menee yökerhoon hutsuilemaan tai horoilee netissä ja näyttelee pillunkuvia siellä vieraille miehille.
Ei oo ollut mitään tollaista. Tosin kohta voisin tehdäkin jotain radikaalia, tuntuu kuin oltais kaksi vanhaa jotka vaan kyyhöttää kotona.
Niin ja siis olen väsynyt olemaan se joka keksii ne tekemiset.
-ap
Kuulostaa ihan suhteelta, josta juuri erosin. Pitkään me yritettiin selvittää kaikki asiat ja tein kaikkeni palauttaaksenj seksihalut, mutta lopulta en jaksanut enää ja jätin hänet. Ero oli vähän raskas, mutta nyt olo on paljon parempi ja seksihalutkin ovat palanneet. Edessä on sulla vaikea päätöd, voimia :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä että kysyy sitä vauva palstalla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan suhteelta, josta juuri erosin. Pitkään me yritettiin selvittää kaikki asiat ja tein kaikkeni palauttaaksenj seksihalut, mutta lopulta en jaksanut enää ja jätin hänet. Ero oli vähän raskas, mutta nyt olo on paljon parempi ja seksihalutkin ovat palanneet. Edessä on sulla vaikea päätöd, voimia :)
Saanko kysyä? Kauanko olitte yhdessä? Kauanko seksi tuntui vastenmieliseltä? Oliko alussakaan sitä "kipinää" (vai oliko se itse kuviteltua, kun halusi sitä kipinää olevan)?. Miten sait voimaa lähteä, muuttiko jompikumpi pois vai kummatkin? Tuntuu vaikealta kun ei voi oikein kenenkään kanssa näistä ajatuksista puhua puolueettomasti, siitä uteliaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksesi perusteella tilanteesta, herää kysymys miksi haluaisit jatkaa? Ettekö molemmat ansaitsisi jotain jossa molemminpuoleinen arvostus on olemassa? Mielikuvasi miehestäsi on niin huono (kuvauksesi perusteella), että jos mielikuvasi ei muutu niin en usko että seksihalutkaan palaavat. Hänen käytöstään en usko että voit kauheasti muuttaa, eli mielikuvan muuttaminen olisi ainoa tapa jatkaa suhteellisen onnellisena, mutta omaa ajatteluakaan ei kyllä ole kovin helppo manipuloida (itse yritin tätä edellisessä suhteessa aika pitkään). Kuvauksesi perusteella noin objektiivisesti miehesi viat eivät vaikuta kovin pahoilta, mutta koska hänen luonteensa ei ole sitä mitä sinä (ainakaan enää) haet, ero saattaisi olla molempien kannalta paras ratkaisu.
Jos tohon tietäisi vastauksen, niin maailma olisi aika vähän onnettomia suhteita..