Lue keskustelun säännöt.
En kestä ystäväni tuomitsemista muita kohtaan ja jatkuvaa juoruilua! Halveksin jopa hieman häntä.
28.12.2015 |
Kamalaa sanoa näin, onhan hän minun paras ystäväni. Vietämme aikaa paljon yhdessä ja meillä on oikein hauskaa useimmiten.
Olen vain laittanut merkille sen kauhean juoruilun ja tuomitsemisen. Hän on kyllä aina ollut sellainen ja myönnän, että olen itsekin liian kärkkäästi alkanut jakamaan mielipiteitä hänen kanssaan muista ja se tuntuu minusta jälkeenpäin pahalta. Se ei vain ole minun tapaistani enkä ymmärrä miksi välillä olen heittäytynyt mukaan. Jokaisella ihmisellä on kuitenkin omat vaikeutensa ja tapansa suhtautua ongelmiinsa. Ei se ole tietenkään hyvä, että juo suruunsa tai käytös näkyy muuten elämänhallinnan menettämisenä mutta se, että niistä täytyy puhua kahvipöydässä ja haukkua maanrakoon on kamalaa. En enää kestä kuunnella sitä.
Itse ymmärrän näitä ihmisiä tai jos näen ja kuulen kun toisella ihmisellä on mennyt liian lujaa niin yritän samaistua ihmisen elämään, sillä ei hänellä voi olla helppoa jos on päättänyt hakea piristystä huonoista elämäntavoista.
Olen itsekin kokenut paljon asioita niin alkoholismista rahavaikeuksiin kuin huonoihin suhteisiin ja vaikeuden päästä yli ja yrittänyt peitellä aitoja tunteitani sekoittamalla pakkaani lisää. Olen kuitenkin oppinut niistä aivan kauheasti ja minulla on kyky kokea suurta empatiaa ihmisiä kohtaan näiden sattumien kokeneena.
En haluaisi tuomita ystävääni mutta harmittaa, ettei hän yritä katsoa elämää toisen ihmisten silmistä vaan lyttää koska toinen on vähän hakoteillä ja tälle ihmiselle esittää ymmärtävänsä tätä ja kuuntelee. Juoruilee sitten lopulta muille mitä ihminen on tälle avautunut.
Minä olen tämän tehnyt yhden ihmisen kanssa joka valehteli muille kaikesta, ei ottanut apua vastaan, raivosi ja muuttui ihmisenä hyvin kylmäksi. Oli seksisuhteita ystävien miesten kanssa jne. En pystynyt olemaan hänen ystävänsä enää mutta silti rakastan jollain tavalla häntä ja toivon kyllä kaikkea hyvää ja toivon, että pääsee elämässään vielä eteenpäin ja saa sen hallintaan. Olen puhunut hänestä rumaan sävyyn ja se kaduttaa mutta olen kuitenkin tyytyväinen, etten jäänyt esittämään ystävää ja kerroin suoraan tunteeni häntä kohtaan ja ensin yritin kyllä auttaa ja ymmärtää mutta hän ei sitä halunnut.
Tämä paras ystäväni kuitenkin puhuu jokaisesta kaveristaan sekä ystävästään huonoon sävyyn. Kuuntelee maukkaimmat juorut ja lopulta arvostelee selän takana. Ihmettelee, miksi tuo toimii näin tai niin ja miksi ei voi vaan jättää tai muuttua tai tai tai.. Esimerkiksi " Se mies oli kusipää, miksi hän miettii häntä vieläkin, miksi ei pääse jo yli ja miksi on koko ajan huonolla tuulella, antaisi olla" Kun oikeasti tämä tarvitsisi aikaa ja ymmärrystä ja tottakai tämä saa olla surullinen tällä hetkellä ja kaivata mennyttä rakkauttaan. Ei asiat koskaan muutu parissa päivässä vaan asioiden käsittelyyn menee aikaa ja siihen kuuluu suru ja monet tunteet ja muutaman känni-illankin saattaa vaatia!
Miksi tällaisia normaaleja elämän läpikäymisiä täytyy tuomita! Jokainen tekee virheitä eikä löydä ensimmäisenä sitä parasta ratkaisua vaan kaikki vaatii itsetutkiskelua ja oppimista, omalla tavallaan läpikäymistä.
Hänkään ei kuitenkaan ole täydellinen ja hänellä on ollut myös vaikeaa. On iloinen, että on selvinnyt ja ollut joskus fiksu kun ei lähteny kaidalle tielle olosuhteista huolimatta, se on hienoa. Olisi hänkin hyvin voinut tarttua pulloon suruissaan mutta ei sitä tehnyt ja se on hienoa mutta miksi tuomitsee muita. Miksi tuomitsee pettäjiä jos on itse sellainen tai miksi vihaa valehtelijoita, selkäänpuukottajia kun tekee näin itsekin. Hänen mielestään hänellä on oikeus olla muille vihanen tai arovstella ja tekee mitä tekee koska olosuhteet nyt ovat sellaiset ja ei hän voi lähteä parisuhteesta syystä tai toisesta ja kyllä, ymmärrän. Se on vaikeeta ja on väärin pettää mutta en tuomitse todellakaan kun olosuhteet ovat mitä ovat. Tiedän myös, että se on vain osa oppimista elämästä kun nuoria olemme ja asiat kyllä muuttuvat ja ensin tehdään virheitä. Ystävänä voi neuvoa ja kuunnella mutta myös ymmärrettävä, että toinen kokee asiat eritavalla ja olisi aivan paskaa lähteä muille niistä kertomaan ja miettimään porukalla, että miksi tuo ei nyt hoida tuota asiaa näin! Ei aina löydä parasta ratkaisua ongelmiin.
Itse en pysty luottamaan enkä kerro asioita. Minusta juorutaan varmasti muutenkin kahvipöydässä jos vanhat merkit paikkaansa pitävät. Olen tämmöinen kun olen ja hoidan asiat miten hoidan ja kasvan ihmisenä. En kuitenkaan satuta muita tai pistä ongelmiani muiden niskaan ja yritän olla hyvä ystävä. Kukaan ei ole täydellinen enkä kestä sellaista, että toiset odottavat muita sitä.
On se kyllä ärsyttävää, että sitä juoruiltavaa täytyy oikein ahmia muista ja heidän kustannuksellaan sitten puhua pitkin ja poikin ja esittää ymmärtäväistä ystävää kuitenkin.
Anteeksi pitkä teksti mutta miten suhtautuisitte? Osaan kyllä ärähtää tai sulkea korvani ja olla kuin en kuuntelisi tai välittäisi. Hän kyllä tietää, milloin olen sitä mieltä, että alkaa oleen jo ilkeyden puolella, joten sinänsä olen vähän jotain selväksi tehnytkin. Kunnioitusta nyt toisia kohtaan täytyy olla jos hekin kunnioittavat sinua ja luottavat.
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän ystävää, koska se on raskasta katsella vierestä, kun joku pilaa elämäänsä esim. alkoholin takia. Pitääkö kaikkia rikollisiakin sun muita hyysätä ja taputella päähän, että kaikki tekee joskus virheitä? Ihmisellä on vapaus ja vastuu.
Vierailija kirjoitti:
Tl;dr
Samaa mieltä, eihän tuota viitsi edes lukea kokonaan, oli niin kuolettavan tylsää tekstiä.
Anteeksi, en ehdi nyt lukemaan avaustasi kokonaan, mutta samaistun siihen täysin. Mä inhoan juoruamista ja tuomitsemista. Siis sitä, että ehdoin tahdoin etsitään ilkeää sanottavaa ja tuodaan sen kummemmin ajattelematta julki kaikki toisten huonot puolet. Kyllä mäkin voin sanoa toisista ihmisistä negatiivisia asioita, mutta valikoin kyllä tarkasti, kenelle sanon ja mitä, ja suurimman osan toisten ihmisten "törttöilyistä" tai huonoista puolista voi ohittaa ihan olan kohautuksella.
-
Mä oon karsinut elämästäni ne ihmiset, jotka juoruilevat ja arvostelevat. Mulla ei yksinkertaisesti ole heidän kanssaan puhuttavaa. En osaa vastata mitään siihen arvosteluun. On eräs henkilö, jonka kanssa olen tekemisissä erään yhdistyksen tiimoilta, joka on tosi kova juoruamaan, mutta pidän asioiden hoidon lisäksi muut kontaktit minimissä. Ei ole helppoa, koska tämä henkilö on varmaankin hieman yksinäinen, ja ehkä juuri siksi, että kukaan muukaan ei sitä juoruamista jaksa.
-
No joo. Mutta jos siis et halua viilentää suhteita tai lopettaa yhteydenpitoa, suosittelen, että mainitset asiasta. Sano, että et tykkää arvostella ja juoruilla. Jotkut ihmiset eivät keksi muuta sanottavaa kuin negatiivisen, ehkä ystäväsikin on sellainen. Silloin uusi tapa kommunikoida pitää opetella. Mäkin olen jossain vaiheessa opetellut puhumaan enemmän kivoista kuin ikävistä asioista, ja se on kyllä helpottanut elämääni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ystävää, koska se on raskasta katsella vierestä, kun joku pilaa elämäänsä esim. alkoholin takia. Pitääkö kaikkia rikollisiakin sun muita hyysätä ja taputella päähän, että kaikki tekee joskus virheitä? Ihmisellä on vapaus ja vastuu.
No en minäkään kaikkee suodata. En tahdo olla väleissä narkkien tai muidenkaan sellaisten kanssa, kestä pedareita tai raiskaajia. Tulee mullakin raja vastaan tietyissä asioissa mutta enemmän tarkotin sellaisia asioita, että täytyy kavereiden selän takana puhua ja arvostella ja esittää tälle ymmärtävää tms. Tai keksiä jokaisesta asiasta huonot puolensa ja mässätä sillä. Esim juuri sydänsurut, huonot päivät, kännit tai ihan mitä vaan mitä nyt jokainen elämässään kokee joskus ja on huonompi elämäntilanne kyseessä.
Osaa hän mukavakin olla ja auttavainen mutta tuo toisten pilkkaaminen ottaa välillä päähän. On todella sosiaalinen ja minä se hiljaisin ja taakse vetäytyjä joka auttaa ja kuuntelee toista ihan pyytettömästi. Olen kyllä kuunnellut arvosteluja minun vetäytymisestä tietyssä porukassa mutta sellainen ujo minä olen, ei se minusta huonompaa tee.
Osaan kyllä mielipiteeni sanoa aika jyrkästikin silti jos jotkut asiat ärsyttää mutta en hauku. Siinäkin on kyllä tullu ylilyöntejä joskus mutta siitä on tullut niin huono olo, että olen lopettanut enkä mene mukaan selän takana puhumiseen aiheetta ellei mua kohtaan tai oikeasti ystävääni kohtaan olla oltu kunniattomattomia tai ilkeitä.
Ap
Niin, sehän ei ole seläntakana puhumista, kun kirjoittelee nettipalstalle "ystävästään".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari huomiota:
Veikkaan, että ne sinuun kohdistuvat juorut ovat peräisin kyseiseltä kaveriltasi.
Juoruilijat juoruilevat yleensä kaikista selän takana. Ne parhaat "juoruilukaveritkaan" eivät ole siltä turvassa, vaan kun selkäsi käännät, hän kertoo mehukkaimmat juorut myöskin eteenpäin.
On hienoa, että olet tiedostanut tilanteen ja haluat ottaa moiseen tyyppiin etäisyyttä.
Kannattaa ottaa hieman etäisyyttä kyseiseen kaveriin ja etsiä mukavampaa ja luotettavampaa seuraa.
Vierailija kirjoitti:
Ystävät peilaavat meitä itseämme.
Juuri tästä syystä olen karsinut ystäväpiiristäni ilkeämieliset juoruajat ja seläntakana haukkuvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten ystävää voi halveksia? Olisikon sinun aika etsiä muita ystäviä? Sellaisia joita ei tarvitse halveksia.
Mielestäni sinun kannattaa puhua tunteistasi ystävällesi, kenties hän ei ymmärrä itse jatkuvaa marinaansa ja joutunut jonkinlaiseen kierteeseen.
Miten kiireinen voi olla ettei tuota avausta ehdi lukea? Vai onko nykyihmisen elämä sellaista että tekstiviestin lukemiseen riittää energiaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tl;dr
Onkohan keskustelupalsta sinulle oikea paikka, jos et jaksa lukea?
Itseäni ärsyttää juoruilijoissa heidän tekopyhyytensä. Haukkuvat toisia asioista, joita haluaisivat itselleen. Esim. koulutettuja haukutaan niin kauan kunnes itse päästään opiskelemaan, saadaan koulutettu mies tai lapsi pääsee opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itseäni ärsyttää juoruilijoissa heidän tekopyhyytensä. Haukkuvat toisia asioista, joita haluaisivat itselleen. Esim. koulutettuja haukutaan niin kauan kunnes itse päästään opiskelemaan, saadaan koulutettu mies tai lapsi pääsee opiskelemaan.
Nyt kun sanoit niin tämän katkeruuden olen kyllä nähnyt ystävässäni. Tai kai se on jonkinlainen kyky puolustautua kun asiat ei suju mallikkaasti niin ollaan sitä mieltä, että se on ihan turhaa tms. Tai jos joku saa jotain tai voittaa niin ollaan kovin katkeria eikä osaita iloita toisen puolesta. Minäkin kun olen jotain voittanut niin on saattanut jopa suuttua. Tätä en kyllä käsitä vieläkään..
Tai jos on enemmän rahaa niin pitäisi tuhlata hänen kanssaan ja toisinpäin taas se ei oikein menekään niin. Olen kyllä antelias rahan suhteen välillä tai pistän paljon pussistani menemään jos toisella ei ole ja halutaan tehdä jotain mukavaa :D Joten voin syyttää myös itseäni. Toki jos en olekaan niin anteliaalla tuulella tai muutenkin vastahakoinen palvelusten suhteen niin kyllä siitä jonkilainen kiukuttelu seuraa ja välillä suostun lopulta. On oma persoonansa ja näyttää tunteensa kyllä vahvasti ainakin tietyissä asioissa.
On hänkin minua auttanut ja on asioita, joissa tullaankin yhteen henkisellä tasolla ja meillä on omat juttumme ja hauskaa. On rakas kyllä mutta tämä tietty piirre joka varmaankin pohjautuu tuolta lapsuudesta ja vanhemmista niin on kyllä rasittava. Tai ilkeä.. En osaa sanoa tajuaako hän edes itse kun puhuu välillä mitä sattuu ja dramatisoi asoita. En halua menettää häntä, ei hän kuitenkaan paha ihminen ole mutta osaa olla vaan epäluotettava.
Minun salaisuuksiakin on kertonut jotka ovat todella todella arkaluontoisia asoita ollut ja sen jälkeen en kyllä ole puhunutkaan omista asioista juurikaan. No joskus olen avautunut mutta se on kaduttanut kuitenkin kun tiedä sitten miten puhuu minusta muualla ja puhuuko liiotellen, vaikka vannoisi olevansa hiljaa ja ymmärtävän :(
Tääkin tuntuu vähän tyhmältä avautua palstalla mutta hienoa, että suurin osa ymmärtää mitä tarkoitan ja etten nyt kuitenkaan ole täällä haukkumassa ystävääni :D Ennemmin saamassa selkoo tähän tilanteeseen ja kuinka tällaiseen pitäisi suhtautua.
Ap
Pitäisikön sinun sanoa tuo kaikki mitä tänne kirjoittelet suoraan sille ystävälle? Niin voitte sitten rauhassa päättää haluatteko olla vielä ystäviä. Muuten suosittelen että jätät hänet rauhaan ja etsit niitä uusia ystäviä.
Kyllä ns ystäviä riittää jopa meidän taloyhtiössä. Ollaan niin ystävää ja haukutaan selän takana muut 'ystävät' sekä muu talonväki. Miten tällainen rinki yleensä pääsee syntymään, todellisesta ystävänpuutteesta vai ? 🏢
Mulla on tällainen ystävä. Uudenvuoden lupaukseni on lopettaa yhteydenpito. Tiedän, että hän on puhunut paskaa minusta muille ja on muutenkin usein aika ilkeä ja kiukkuinen. Itse tietty virheetön.
Itse suhtaudun vähän samoin ihmiseen, joka juoruilee toisista jatkuvasti ikävään sävyyn. En enää mielelläni kerro hänelle kaikkia asioitani. On ollut ihan opettava kokemus myös sen suhteen, että olen itse lopettanut toisista ihmisistä juoruilun.