Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Koulukiusaajat - kadutteko nyt aikuisiällä?
13.12.2015 |
Ketään syyllistämättä haluaisin kysellä onko täällä ketään entisiä koulukiusaajia. Luin äsken tuossa erään äidin kirjoituksen lapsensa koulukiusaamisesta ja jäin miettimään, että oletteko te entiset koulukiusaajat aikuisiälänne katuneet koulukiusaamista? Vai oletteko pistäneet sen nuoruuden tyhmyyden ja ymmärtämättömyyden piikkiin? Itse en ole koskaan ollut koulukiusaaja enkä liioin koulukiusattu. Alkoi vaan kiinnostamaan tällainen. Oletteko yrittäneet ottaa yhteyttä "uhreihinne" nyt myöhemmällä iällä pahoitellaksenne tai muuten?
Kommentit (170)
Heti sain alapeukutuksia, se on selvä...
Mutta heitetään vastakysymys. Kuinka moni oikeasti "katuu" jotain, mitä on tehnyt jonain kymmenvuotiaana.
Ei kukaan voi katua. Kiusaamisella ja kiusaamisellakin on eroa ja varsinkin on eroa, onko 15-vuotias vai 7-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ole katunut.
Se oli sen hetkistä elämää ja minun tapani toimia yhteisössä. Ovatko kiusatut pyytäneet ärsyttyvyyttään anteeksi keneltäkään. Kiusaaminen on oikeasti vastavuoroinen prosessi. En edes käyttäisi kiusaamis-sanaa. Häiriintyneet vuorovaikutustaidot kummaltakin puolelta. Yksikään kiusattu ei ole "syytön" eikä yksikään lapsena kiusannut "syyllinen".
Aikuiselta voi jo odottaa kypsyyttä tarkastella asiaa itsensä ulkopuolelta ja kontrolloida käytöstään toisin. Työpaikalla en ole koskaan ketään kiusannut enkä muutenkaan alakoulun jälkeen.
Ja siltikään et itse osaa tarkastella käytöstäsi ulkopuolelta, vaikka niiden kiusattujen puolelta. Ääliö.
En kadu. Se tyyppi antsaisi sen kiusaamisen. Sen verta ärsyttävä tyyppi oli.
Vierailija kirjoitti:
Kadun. Tai en ole ikinä ollut mikään varsinainen kiusaaja, mutta valitettavasti olen ollut niitä munattomia tyyppejä jotka nauravat vieressä, eivätkä lopeta hommaa tai kerro asiasta opettajille. Onneksi tällä pojalla jota kiusattiin näyttää kuitenkin menevän nykyään hyvin ja vaikka häntä kiusattiin niin hänellä oli myös kavereita kouluaikana.
Olen joskus miettinyt, että pitäisi ottaa yhteyttä ja vaikka pyytää anteeksi mutta sehän olisi pelkkää itsekkyyttä minun puolelta. Uhrille siitä ei olisi mitään hyötyä, minä vain saisin mielenrauhaa.
Mulla oli munaa kiusata ja halveksin teitä hännystelijöitä. Heti, jos vähän jäi kiinni, niin suu supussa. Ette puolustaneet minua sen enempää kuin kiusattua.
Mieluummin olen ikuisesti se kiusaaja kuin tuollainen lammas. Olisitte mennyt lahtaamaan juutalaisiakin Hitlerin sormen osoituksesta.
Minulla on sentään oma tahto!
Vierailija kirjoitti:
Heti sain alapeukutuksia, se on selvä...
Mutta heitetään vastakysymys. Kuinka moni oikeasti "katuu" jotain, mitä on tehnyt jonain kymmenvuotiaana.
Ei kukaan voi katua. Kiusaamisella ja kiusaamisellakin on eroa ja varsinkin on eroa, onko 15-vuotias vai 7-vuotias.
Mieleltään ja empatiakyvyiltään terve ihminen katuu. Päästään viallinen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kadun. Tai en ole ikinä ollut mikään varsinainen kiusaaja, mutta valitettavasti olen ollut niitä munattomia tyyppejä jotka nauravat vieressä, eivätkä lopeta hommaa tai kerro asiasta opettajille. Onneksi tällä pojalla jota kiusattiin näyttää kuitenkin menevän nykyään hyvin ja vaikka häntä kiusattiin niin hänellä oli myös kavereita kouluaikana.
Olen joskus miettinyt, että pitäisi ottaa yhteyttä ja vaikka pyytää anteeksi mutta sehän olisi pelkkää itsekkyyttä minun puolelta. Uhrille siitä ei olisi mitään hyötyä, minä vain saisin mielenrauhaa.
Mulla oli munaa kiusata ja halveksin teitä hännystelijöitä. Heti, jos vähän jäi kiinni, niin suu supussa. Ette puolustaneet minua sen enempää kuin kiusattua.
Mieluummin olen ikuisesti se kiusaaja kuin tuollainen lammas. Olisitte mennyt lahtaamaan juutalaisiakin Hitlerin sormen osoituksesta.
Minulla on sentään oma tahto!
Periaatteessa ihan totta vaikka proavasti kirjoitatkin. Semmonen yläasteikäinen on monesti aika tahdoton olento. Ja kyllähän niitä "tein vain mitä käskettiin" kaasunlaskijoita Saksassa aikoinaan riitti.
Aikuisiällä eräs kiusaaja otti yhteyttä ja pyysi anteeksi. Olin kohtelias ja vastasin jotain nuoruuden hölmöilyistä, mutta mielessäni ajattelin, että hohhoijaa get over it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ole katunut.
Se oli sen hetkistä elämää ja minun tapani toimia yhteisössä. Ovatko kiusatut pyytäneet ärsyttyvyyttään anteeksi keneltäkään. Kiusaaminen on oikeasti vastavuoroinen prosessi. En edes käyttäisi kiusaamis-sanaa. Häiriintyneet vuorovaikutustaidot kummaltakin puolelta. Yksikään kiusattu ei ole "syytön" eikä yksikään lapsena kiusannut "syyllinen".
Aikuiselta voi jo odottaa kypsyyttä tarkastella asiaa itsensä ulkopuolelta ja kontrolloida käytöstään toisin. Työpaikalla en ole koskaan ketään kiusannut enkä muutenkaan alakoulun jälkeen.
Ja siltikään et itse osaa tarkastella käytöstäsi ulkopuolelta, vaikka niiden kiusattujen puolelta. Ääliö.
Kysymys kuului, kadunko. Vastasin, että en kadu.
Mitä minun pitäisi tarkastella itseni ulkopuolelta? Jostain on varmasti tuntunut kurjalta. Toki tiedän sen. Ei minun sitä pidä erityisesti tarkastella. Aika tampio saa psykologisesti olla, jos ei ihan tarkastelematta tajua, että kiusaaminen on kiusatulle ikävä kokemus.
En kadu ollenkaan, eipä ole edes tullut mietittyä koko asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusuttana musta tuntuisi lähinnä vastenmieliseltä että joku tulisi pyytelemään kiusaamista vuosikymmenten jälkeen anteeksi. Paras osoitus siitä että se todellakin kuului nuoruuden typeryyksiin ja siihen että ei osannut paremmin vuorovaikutustaitoja on se että antaa asian olla. Muutaman kiusaajani kanssa olen ihan ok väleissä mutta en odota heiltä anteeksi pyyntöjä se riittää että he suhtautuvat minuun nykyisin asiallisesti.
Nonniin tässä taas näkyy että ei kiusaajat oikeasti missään vaiheessa kadu tai mitään sellaista!
Ja jotkut idiootit silti yrittävät niin väittää.
Kiusaamiseen ei tepsi muu kuin ankarat rangaistukset ja voimakas puuttuminen.
Kiusaajat eivät itsestään kadu, heidät on laitettava katumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ole katunut.
Se oli sen hetkistä elämää ja minun tapani toimia yhteisössä. Ovatko kiusatut pyytäneet ärsyttyvyyttään anteeksi keneltäkään. Kiusaaminen on oikeasti vastavuoroinen prosessi. En edes käyttäisi kiusaamis-sanaa. Häiriintyneet vuorovaikutustaidot kummaltakin puolelta. Yksikään kiusattu ei ole "syytön" eikä yksikään lapsena kiusannut "syyllinen".
Aikuiselta voi jo odottaa kypsyyttä tarkastella asiaa itsensä ulkopuolelta ja kontrolloida käytöstään toisin. Työpaikalla en ole koskaan ketään kiusannut enkä muutenkaan alakoulun jälkeen.
Toivottavasti sinäkin joudut kunnolla kiusatuksi, niin sinusta karisee tuollaiset typeryydet.
Vierailija kirjoitti:
Nonniin tässä taas näkyy että ei kiusaajat oikeasti missään vaiheessa kadu tai mitään sellaista!
Ja jotkut idiootit silti yrittävät niin väittää.
Kiusaamiseen ei tepsi muu kuin ankarat rangaistukset ja voimakas puuttuminen.
Kiusaajat eivät itsestään kadu, heidät on laitettava katumaan.
Miten laitetaan katumaan?
Toki voit kiduttaa minua, jos nyt köysiin saat. Mutta katumuksen tunnetta et saa esiin. Voit saada anteeksipyynnön tai jopa rukouksia elämäni säilyttämisen puolesta, mutta aitoa katumusta ei tipu.
Katumus on aitoa tunnetta siitä, että on tehnyt väärin. Ei se ruoskimalla tule, päinvastoin hyvää kokemalla jos on tullakseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onkohan tämän ketjun kiusaajat, jotka oikeuttavat tekonsa uhrinsa ärsyttävyydellä, niitä joiden mielestä naisenkin saa raiskata, jos nainen on väärin pukeutunut tai muuten omalla käytöksellään "kerjää" sitä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ole katunut.
Se oli sen hetkistä elämää ja minun tapani toimia yhteisössä. Ovatko kiusatut pyytäneet ärsyttyvyyttään anteeksi keneltäkään. Kiusaaminen on oikeasti vastavuoroinen prosessi. En edes käyttäisi kiusaamis-sanaa. Häiriintyneet vuorovaikutustaidot kummaltakin puolelta. Yksikään kiusattu ei ole "syytön" eikä yksikään lapsena kiusannut "syyllinen".
Aikuiselta voi jo odottaa kypsyyttä tarkastella asiaa itsensä ulkopuolelta ja kontrolloida käytöstään toisin. Työpaikalla en ole koskaan ketään kiusannut enkä muutenkaan alakoulun jälkeen.
Toivottavasti sinäkin joudut kunnolla kiusatuksi, niin sinusta karisee tuollaiset typeryydet.
Eli mitkä typeryydet?
Jos joudun kiusatuksi, niin ajattelen, että olen sen ansainnut.
Etkö sinäkin juuri ajattele niin minun kohdallani? Logiikka?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nonniin tässä taas näkyy että ei kiusaajat oikeasti missään vaiheessa kadu tai mitään sellaista!
Ja jotkut idiootit silti yrittävät niin väittää.
Kiusaamiseen ei tepsi muu kuin ankarat rangaistukset ja voimakas puuttuminen.
Kiusaajat eivät itsestään kadu, heidät on laitettava katumaan.
Miten laitetaan katumaan?
Toki voit kiduttaa minua, jos nyt köysiin saat. Mutta katumuksen tunnetta et saa esiin. Voit saada anteeksipyynnön tai jopa rukouksia elämäni säilyttämisen puolesta, mutta aitoa katumusta ei tipu.
Katumus on aitoa tunnetta siitä, että on tehnyt väärin. Ei se ruoskimalla tule, päinvastoin hyvää kokemalla jos on tullakseen.
Tottahan tuo on.
Mutta rangaistuksia ja puuttumista tulisi silti koventaa.
Nykyään jos kiusaamiseen puututaan ja pistetään esim kakea, niin kohta se taas jatkuu.
Puuttumisesta tulee tehdä niin tehokasta että kiusaaminen ei sen jälkeen enää jatku. Että se todellakin loppuu. Ja tähän ei nykyisellä systeemillä päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan ole katunut.
Se oli sen hetkistä elämää ja minun tapani toimia yhteisössä. Ovatko kiusatut pyytäneet ärsyttyvyyttään anteeksi keneltäkään. Kiusaaminen on oikeasti vastavuoroinen prosessi. En edes käyttäisi kiusaamis-sanaa. Häiriintyneet vuorovaikutustaidot kummaltakin puolelta. Yksikään kiusattu ei ole "syytön" eikä yksikään lapsena kiusannut "syyllinen".
Aikuiselta voi jo odottaa kypsyyttä tarkastella asiaa itsensä ulkopuolelta ja kontrolloida käytöstään toisin. Työpaikalla en ole koskaan ketään kiusannut enkä muutenkaan alakoulun jälkeen.
Toivottavasti sinäkin joudut kunnolla kiusatuksi, niin sinusta karisee tuollaiset typeryydet.
Eli mitkä typeryydet?
Jos joudun kiusatuksi, niin ajattelen, että olen sen ansainnut.
Etkö sinäkin juuri ajattele niin minun kohdallani? Logiikka?
Tuo juuri on yksi kiusaamisen ongelmista. Uhri rupeaa ajattelemaan että hän on sen itse aiheuttanut. Tämä taas vaikuttaa musertavasti itsetuntoon.
Tottakai on joitain yksittäistapauksia, joissa uhri on tätä kiusausta itse aiheuttanut, mutta suurimmassa osassa tapauksista kiusaaja vain valitsee satunnaisesti jonkun jota on helppo kiusata, ja rupeaa kiusaamaan.
Tiedä itse esimerkkejä, joissa kiusaajalla on vain tylsää esim. tunnilla, ja siksi ruvetaan heittelääm kuminpaloilla yms. niin saadaan jotain tekemistä. Sitten kun joku muu liittyy mukaan, touhusta tulee seurallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämän ketjun kiusaajat, jotka oikeuttavat tekonsa uhrinsa ärsyttävyydellä, niitä joiden mielestä naisenkin saa raiskata, jos nainen on väärin pukeutunut tai muuten omalla käytöksellään "kerjää" sitä?
En oikeuta kiusaamistani millään uhrin ärsyttävyydellä.
Pidän kuitenkin sen, että kyseessä vuorovaikutuksen häiriintyminen. Ei ole syyllisiä tai syyttömiä.
Mitä tulee raiskauksiin, niin joissain tilanteissa uhri itse toki on vaikuttanut tapahtumien kulkuun provosoivasti. Kyllähän te samaiset sanotte sillekin, joka on kännipäissään jättänyt käsilaukkunsa ravintolapöytään, että vähän oma vika, kun varastettiin..., eikö vain? Harvoin tälle tyypille satelee myötätuntoa kauheasti.
Ketkä "samaiset"? Tavaran jättäminen julkiselle paikalle ei oikeuta sen ottamista, ei ole siis edelleenkään uhrin vika. Enkä pysty näkemään miten esittämäsi tapaus on verrannollinen myöskään siihen, että jotakuta kiusataan koko peruskouluaika, tavarat rikotaan koulussa, haukutaan ja levittään juttuja. Uhri ei ole mitenkään voinut aiheuttaa sitä käytöksellään, paitsi sinun logiikallasi varmaan tulemalla koulun alueelle ja tuomalla vaikka polkupyöränsä sinne.
Kyllä sinä itse olet syyllinen ja vastuussa omista valinnoistasi. Jos joku ärsyttää tai "vuorovaikutus on häiriintynyt", ei ole pakko olla tekemisissä. Ota etäisyyttä. Ole niin vähän tekemisissä kuin mahdollista. Se on ihan helppoa koululuokassakin. Normaali ihminen osaa peruskohteliaisuuden. Se, että aktiivisesti kiusaa, on valinta ja valitsemalla sen olet siitä myös itse vastuussa.
Olet todella ikävä ihminen, ja karmassa saat kaiken tekemäsi pahan takaisin.
Tavaran jättäminen julkiselle paikalle todellakin oikeuttaa sen ottamisen. Tietysti pidän sen viemistä poliisille suositeltavana, jos on jotain tuntomerkkejä, mutta en tuomitse myöskään sen ottamista.
Ja tosiaan, jos joku tyyppi tuntuu niin kovin ärsyttävältä, niin mikä oikeus sinulla on ruveta häntä "ojentamaan"? EI MIKÄÄN.
Jos et pidä hänestä, älä ole tekemisissä hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan tämän ketjun kiusaajat, jotka oikeuttavat tekonsa uhrinsa ärsyttävyydellä, niitä joiden mielestä naisenkin saa raiskata, jos nainen on väärin pukeutunut tai muuten omalla käytöksellään "kerjää" sitä?
En oikeuta kiusaamistani millään uhrin ärsyttävyydellä.
Pidän kuitenkin sen, että kyseessä vuorovaikutuksen häiriintyminen. Ei ole syyllisiä tai syyttömiä.
Mitä tulee raiskauksiin, niin joissain tilanteissa uhri itse toki on vaikuttanut tapahtumien kulkuun provosoivasti. Kyllähän te samaiset sanotte sillekin, joka on kännipäissään jättänyt käsilaukkunsa ravintolapöytään, että vähän oma vika, kun varastettiin..., eikö vain? Harvoin tälle tyypille satelee myötätuntoa kauheasti.
Ketkä "samaiset"? Tavaran jättäminen julkiselle paikalle ei oikeuta sen ottamista, ei ole siis edelleenkään uhrin vika. Enkä pysty näkemään miten esittämäsi tapaus on verrannollinen myöskään siihen, että jotakuta kiusataan koko peruskouluaika, tavarat rikotaan koulussa, haukutaan ja levittään juttuja. Uhri ei ole mitenkään voinut aiheuttaa sitä käytöksellään, paitsi sinun logiikallasi varmaan tulemalla koulun alueelle ja tuomalla vaikka polkupyöränsä sinne.
Kyllä sinä itse olet syyllinen ja vastuussa omista valinnoistasi. Jos joku ärsyttää tai "vuorovaikutus on häiriintynyt", ei ole pakko olla tekemisissä. Ota etäisyyttä. Ole niin vähän tekemisissä kuin mahdollista. Se on ihan helppoa koululuokassakin. Normaali ihminen osaa peruskohteliaisuuden. Se, että aktiivisesti kiusaa, on valinta ja valitsemalla sen olet siitä myös itse vastuussa.
Olet todella ikävä ihminen, ja karmassa saat kaiken tekemäsi pahan takaisin.
Eikös tuo ole jonkin sortin "kiusaamista" manata toiselle pahaa? Mutta osaan jättää omaan arvoonsa tällaiset karman lain toivottelut...
En ole törmännyt kivaan, avoimeen, reiluun tyyppiin, jota kiusattaisiin. Eli kyllä hän tavalla tai toisella on aina "syyllinen". Tietenkään mitään tavaroita ei saa rikkoa, mutta esim. syrjintä ja tietty vehkeily on ymmärrettävää usein.
Alue: Aihe vapaa
Kadun. Tai en ole ikinä ollut mikään varsinainen kiusaaja, mutta valitettavasti olen ollut niitä munattomia tyyppejä jotka nauravat vieressä, eivätkä lopeta hommaa tai kerro asiasta opettajille. Onneksi tällä pojalla jota kiusattiin näyttää kuitenkin menevän nykyään hyvin ja vaikka häntä kiusattiin niin hänellä oli myös kavereita kouluaikana.
Olen joskus miettinyt, että pitäisi ottaa yhteyttä ja vaikka pyytää anteeksi mutta sehän olisi pelkkää itsekkyyttä minun puolelta. Uhrille siitä ei olisi mitään hyötyä, minä vain saisin mielenrauhaa.