Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Raivoava äiti

surullinen
28.11.2015 |

Olen siis 16-vuotias tyttö ja äitini alkaa raivota todella pienistä asioista, kuten tahra lattiassa tai esim. on syönyt jonkun ruuan josta ei ole tiennyt että se kuuluu hänelle kuten tietty leipä vaikka. Siitä alkaa todella kova huutaminen ja haukkuminen. En edes muista olisiko hän koskaan voinut huomauttaa asiasta aivan normaalilla äänen sävyllä. En tiedä kenenkään muun vanhemman alkavan huutaa noin pienistä asioista. Onko tuo normaalia? Tai onko oikein huutaa noin pienistä asioista sillä minusta maailmassa voisi olla paljonkin vakavempia ongelmia kuin leipä joka olikin hänelle tarkoitettu.

Kommentit (7)

Vierailija
1/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

voi ei kuulostaa ikävältä... minä en huutaisi omille nappuloille jokali omistaisin.

Vierailija
2/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muuta pois lapsuudenkodistasi, olethan jo täysi-ikäinen. Välinne voivat parantua huomattavasti :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olisi mielenkiintoista kuulla äidin kanta tähän.Itse ainakin teininä tuli liioiteltua asioita ja varsinkin äiti oli itse saatana jos jostain huomautti, ei kylläkään huutanut. Nykyisin meillä on todella lämpimät välit.

Vierailija
4/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ai oletkin 16v etkä 18v. No, voithan muuttaa opiskelija-asuntoon. Asioilla on aina toinenkin puoli, ymmärrän että vanhemmat väsyvät passattaviin teineihinsä.

Vierailija
5/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla ei näin nuorena oon mahdollista muuttaa pois ja kaveritkin luuli aluksi että liiottelin mutta ovat kyllä päässeet kuulemaan että en tosiaan ole asioita muutellut :/. 

 

-aloittaja

Vierailija
6/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Miksi äidillä kiristää pipo noin pahasti? Onko se kyllästynyt oleman yksinään vastuussa kaikesta? Elämä ei ehkä kulje, kuten hän oli suunnitellut. Omaa pahaa oloaan se huutaa. Keskustelun paikka.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/7 |
28.11.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oon kovasti koittanu puhua että ei ratkastas asioita huutamalla ja niin mutta aina syyllistetään mua eikä omia virheitä voida myöntää tai huutamista lopettaa. 

 

-aloittaja

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kolme viisi