asiallista keskustelua kristinuskosta!

Ihan mielenkiinnosta. Miksi haluat tulla uskoon?

Jaa,. no empä minä siihen pysty vaikuttamaan, että millainen paikka helvetti on ja miten pitkään semmoinen kestää. sama koskee taivastakin. Sen näkee jokainen sitten ajallaan.  Tämä takia mulla ei ole hirveästi tarvetta miettiä että onko helvetti nyt oikeuden mukainen juttu vai ei, ja millainen minä nyt uskon sen olevan.. kun ei sillä mitä siitä asiasta uskon, ole lopulta varmaankaan mitään merkitystä. Jonkunlainen viimeinen tuomio sieltä kuitenkin on tulossa.

Omasta mielestäni tämä on vaikea asia, sillä on vaikea löytää oikeanlaista uskonharjoittamista, jos seurakunnassa uskotaan ihan eri tavalla kuin itse tuntee. Ja lisäksi esim helvettinäyt ovat aika karmeita, niin ne häiritsevät oikeanlaista uskoa. En jotenkin pysty käsittämään, että miten kenellekään olisi oikein olla demonien kiduttamana. Vaikka olisi tehnyt mitä tahansa maan päällä.

Haluaisin tulla uskoon, koska haluan olla lähellä Jumalaa. :)

ap

Helvetti ja jumalat ovat ihmisen kehittämiä, voit miettiä nesellaisiksi kuin itse haluat.

Tässä mun asiallinen mielipide: HYI

Minusta kristinusko (kuten muutkin uskonnot) ovat järkevimmillään ota tai jätä-juttuja - tottakai se on jokaisen henkilökohtainen asia mihin uskoo ja uskoa saa aivan mihin tahtoo, mutta mikä logiikka on napata uskonnosta ne osat jotka miellyttävät ja unohtaa ne osat jotka ei? Miten voi uskoa sellaiseen asiaan, eli itse keksimäänsä uskontoon ja jotenkin vielä uskoa että se olisi sitten juuri se "oikea"? (olettaen että tällä on sitten mitään väliä vai haluaako lämpimikseen nyt johonkin uskoa). Raamattu on kuitenkin ainoa konkreettinen sana kristinuskossa, joten jos siihen uskoo, on mielestäni jotenkin outoa päättää että Jumala on kaikkeus, mutta nämä Jumalan sanat ovat kyllä humpuukia enkä niihin usko.

Raamatun tulkitseminen on sitten eri asia. Käsitys palavasta helvetistä jossa pikkupirut tökkivät hiilihangolla kidutettavia syntisiä on keskiajalla pappien keksimä ja luoma pelote maalaistolloille että uskoisivat jumalaan ja pelko pitäisi heidät kurissa. Helvetin yksi tulkinta on kadotus, eli vain tila, jossa Jumalan hyljännyt sielu viettää ikuisuutensa ilman Jumalan rakkautta. Kenties vain tiedottomuudessa, kadoten? Palavat tulet yms eivät ole kirjaimellisia asioita. Ei taivaskaan ole kaupunki pilvien päällä jossa käppäillään valkoisissa toogissa siivet selässä harppua soitellen.

Minä en usko helvetin olemassaoloon. Kadotus tarkoittaa tyhjiin raukeamista, helvetti on keskiaikaisten munkkien keksintöä. Joka uskoo Jeesuksen sanoihin ja taivasten valtakunnan olemassaoloon ja pyrkii elämään kymmenen käskyn mukaan ja tekemään hyviä asioita, pääsee kuoleman jälkeen taivaaseen. Minä en niin ehdottoman välttämättä halua taivaaseen, se ei ole tärkein asia uskossani, mutta toivoisin kyllä pystyväni olemaan yhteydessä lapseeni ja mummooni ja muihin rakkaisiini vielä kuolemamme jälkeenkin, joten ei kai se taivas niin ikävä paikka sitten voi olla.

Ei kai sitä sinulta kysytä, että haittaako se sinua, että esim huorintekijä (joka ei tee parannusta) palaa helvetissä.

Se asia vain on niin, etkä sä sille mitään voi.

Et voi ottaa uskosta vain kivoja puolia.

Vierailija kirjoitti:

Helvetti ja jumalat ovat ihmisen kehittämiä, voit miettiä nesellaisiksi kuin itse haluat.

Eikö se toisinpäin sitten voisi toimia? ;)

Minulla se toimi niin, että pyysin Jumalaa johdattamaan luokseen ja osoittamaan, miten hän haluaa minun elävän. Ei niin, että olisin itse jotenkin osannut omilla aivoituksillani 'valaistua'.

Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia. Kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen oikeasti tapahtuu.

Mikset ap käy juttelemassa papin kanssa? Soita paikalliseen seurakuntaan ja kysy tätä mahdollisuutta. Papit ja muut ovat siellä töissä juuri ihmisiä varten!

Olen joskus miettinyt ihan samaa, että kuulostaa tosi raa'alta tuo ikuinen kiduttaminen. Tulin kuitenkin siihen lopputulokseen, että Jumala yksin tuomitsee ja koska Jumala on täydellinen niin tuomio on oikea. Raamatun mukaan ikuista kiduttamista tulee olemaan, mutta me ihmiset emme välttämättä ymmärrä ihan täysin millaista se kiduttaminen sitten on. Keskusteleeko Jumala kuitenkin samalla heille, muuttuuko kipu jossain kohdin, saako ikuisesta kidutuksesta kuitenkin joskus armahduksen jne jne.... Eli jos se kiduttaminen onkin esim opettavaista? Jumala on paljon fiksumpi kuin me ihmiset, joten hän kyllä tietää mitä tekee. Ihmisten keinoja nämä, että kiduttaminen on yksistään fyysistä kipua.

Eli, itse ainakin olen tullut siihen tulokseen, että jätän sen tuomitsemisen Jumalalle kokonaan ja yritän itse muistaa arkipäivässäkin Rakkauden kaksoiskäskyn. Eikös se Raamattu näin ihmistä opeta ;)

Minusta paljon loogisempaa on uskoa (jos nyt johonkin pitää uskoa) ikuisen tuomion, helvetin ja taivaan sijaan sielun (=energian) säilymiseen ja jälleensyntymään. Elät elämän kierrossa, kunnes olet oppinut elämästä sen, mitä sinun on tarkoitus oppia. Sen jälkeen sielu vapautuu ja siirtyy lepoon/korkeammalle tasolle/toiseen ulottuvuuteen tms. Jotenkin tuntuu omituiselta, että muka ihmiset luonut ja ihmisiä rakastava Jumala tuomitsisi ihmisiä ikuiseen kärsimykseen siksi, että he ovat heikkoja ja epätäydellisiä ihmisiä ja elävät epätäydellistä elämää epätäydellisessä maailmassa. Että vaikka kristinuskon tärkein sanoma on anteeksiantamus ja rakkaus, Jumala itse ei voisi antaa anteeksi?

Vierailija kirjoitti:

Ei kai sitä sinulta kysytä, että haittaako se sinua, että esim huorintekijä (joka ei tee parannusta) palaa helvetissä.

Se asia vain on niin, etkä sä sille mitään voi.

Et voi ottaa uskosta vain kivoja puolia.

Niin tämä juuri onkin se ongelma! En esim käsitä, miksi huorintekijää pitäisi kiduttaa ikuisesti ja koska en sitä käsitä, niin uskominenkin on vaikeaa. En pysty ottamaan näitä asioita annettuna, koska ikuinen tuomio kuulostaa sen verran kohtuuttomalta ja esim helvettinäyt, joissa demonit paiskovat ihmisiä seinille. ap

Vierailija kirjoitti:

Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia. Kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen oikeasti tapahtuu.

Mikset ap käy juttelemassa papin kanssa? Soita paikalliseen seurakuntaan ja kysy tätä mahdollisuutta. Papit ja muut ovat siellä töissä juuri ihmisiä varten!

Olen jutellut yliopistopapin kanssa ja eri seurakunnissa ihmisten kanssa. Ei ole tuonut apua tähän asiaan. ap

Ajattelet liikaa itse voidaksesi uskoa. Tottahan se on, että uskovaiset ovat tietyllä tavalla "tyhmempiä" ja uskossaan autuaita eli eivät mieti, tutki eivätkä etenkään kritisoi, heille riittää vain usko ja se, mitä joku muu on siitä sanonut tai mitä joku (ihmisten, ei jumalan kirjoittama) pyhä kirja asiasta kertoo? Ja tätähän monesti pidetään kriteerinäkin oikealle uskolle ja etenkin fundamentalistisissa lahkoissa kuten vanhoillislestadiolaisuus opetetaan, että jos pohtii ja ajattelee ja kyseenalaistaa ja kritisoi, on päästänyt jo Saatanan mieleensä.

Jatka pohtimista ja kyseenalaistamista, koska vain niin löydät oman totuutesi.

Asiallista, se tarkoittaa jokaiselle eri asiaa. Haluat olla lähellä jumalaa eli missä haluat olla? Eikö jumala tehnyt ihmisen kuvakseen eli kun olet ihmisten kanssa ja toimesi ovat ihmismäisiä niin etkö ole lähellä jumalaa? Minusta olet.

Ihmismäisen käytöksen käsitän niin, että kohtelet muita ihmisiä niinkuin haluaisit itse tulla kohdelluksi.

Simppelistä asiasta ei kannata tehdä numeroa, ettei jää elämä elämättä. Varo hihhuleita!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia. Kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen oikeasti tapahtuu.

Mikset ap käy juttelemassa papin kanssa? Soita paikalliseen seurakuntaan ja kysy tätä mahdollisuutta. Papit ja muut ovat siellä töissä juuri ihmisiä varten!

Olen jutellut yliopistopapin kanssa ja eri seurakunnissa ihmisten kanssa. Ei ole tuonut apua tähän asiaan. ap

Lämpimästi suosittelen, että mene juttelemaan esim. KRS:n ( http://www.opiskelijat.fi/opiskelijat ) opiskelijatyöntekijän tai -pastorin kanssa; hienoja ihmisiä siellä - ottavat vakavasti vaikeatkin kysymykset, mutta samalla ovat inhimillisiä ja lämminhenkisiä. Suosittelen myös esim. OPKO:n ja SEKL:in opiskelijatyöntekijöitä. Muistathan aina: "Mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa." (Roomalaiskirjeestä)

Kokonaisuuden kannalta ajatellen, onko tämä helvetti ja Raamatun määritelmä helvetistä se asia joka ratkaisee suhteesi kristinuskoon?

Mä olen aikanaan alistunut siihen, että ymmärrän Raamatun pintatasolla. Luen sen ja ymmärrän sanat mutta koska en elä maailmassa jonka ihmisille se on kirjoitettu, en pysty ymmärtämään mitä sillä on tahdottu tarkoittaa ja miten sen on toivottu ohjaavan ihmisiä. Jeesuksen sanat ja opetukset ymmärrän ja niiden painoarvo on minulle suuri.

Toivottavasti aloittaja löydät rauhan, sen mitä tarvitset. Halu uskoa on kuitenkin jo erittäin hyvä alku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Taivas ja helvetti ovat vertauskuvia. Kukaan ei tiedä mitä kuoleman jälkeen oikeasti tapahtuu.

Mikset ap käy juttelemassa papin kanssa? Soita paikalliseen seurakuntaan ja kysy tätä mahdollisuutta. Papit ja muut ovat siellä töissä juuri ihmisiä varten!

Olen jutellut yliopistopapin kanssa ja eri seurakunnissa ihmisten kanssa. Ei ole tuonut apua tähän asiaan. ap

Lämpimästi suosittelen, että mene juttelemaan esim. KRS:n ( http://www.opiskelijat.fi/opiskelijat ) opiskelijatyöntekijän tai -pastorin kanssa; hienoja ihmisiä siellä - ottavat vakavasti vaikeatkin kysymykset, mutta samalla ovat inhimillisiä ja lämminhenkisiä. Suosittelen myös esim. OPKO:n ja SEKL:in opiskelijatyöntekijöitä. Muistathan aina: "Mikään kadotustuomio ei kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa." (Roomalaiskirjeestä)

Niin, en pysty hyväksymään sitä, että  vaikka minä uskoisin ja pääsisin taivaaseen, niin moni ihminen joka ei usko, niin joutuisi kitumaa ikuisesti helvetissä. Eli vaikka en olisi huolissani itsestäni, niin uskoani vaikeuttaisi muiden ihmisten kohtalot, koska pitäisin heidän tuomiotaan liian rankkana jos se on ikuinen piinahelvetti. ap