Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Appi ei anna anopin hoitaa lapsenlasta
21.11.2015 |
Meille syntyi huhtikuussa vauva ja kesällä miehen pikkuveli muutti pois (lapsuuden)kotoa. Työelämässä oleva appi ja anoppi ryhtyivät appiukon sanojen mukaan elämään uutta nuoruutta. Reissaavat, harrastavat ja ovat kiireisiä. Kesän olivat mökillä tai veneilemässä kaikki viikonloput, nyt on jouluksi tilattu matka etelään. Viikonloppuisin ovat aina menossa.
Olen yrittänyt nätisti sanoa, että meillä tarvittaisiin apua. Univelkaa on kertynyt, miehen kanssa alkaa välit olla aika tiukalla ja sanomista tulee pikkuasioista. Mutta ei, vauvaa ei saa viedä yökylään eikä edes päiväkylään mummolaan, koska heillä on "lapsenitkujen aika ohi". Kylään saadaan mennä koko perheenä, mutta vauvaa ei saa jättää edes siksi ajaksi, että mennään miehen kanssa kahdestaan syömään.
Tämä alkaa jo rassaamaan meitä, oma aika on kortilla ja niin on yhteinenkin. Silti appi sanoo tylysti, että he eivät ota vauvaa hoitoon. Anoppi myötäilee ja yrittää, että jos isompana, mutta appi sanoo siihenkin, että ei käy. Heillä eletään kahden aikuisen elämää, jossa on mukava tavata lapsenlapsia, mutta ei ottaa yhtään ylimääräistä vastuuta. Sitten pakkaavat tavarat autoon ja lähtevät kylpylään ihan kuin ilkkuen, että näinkin voi tehdä.
Kommentit (36)
Minä ainakin ymmärrän appia ja anoppia, he ovat vastuunsa hoitaneet ja nyt on aika nauttia elämästä ja kaikille siihen ei sisälly toisten lapsien hoito.
Miksi odotat vain miehesi vanhempien hoitavan vauvaanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Te olitte sitten raskautta suunnitellessanne sopineet appivanhempien kanssa vauvan hoidosta?! Eli ette. Tietenkään. Oletit, että teitä autetaan kädet ojossa ja vauvan saa hoitoon heti kun vähän 'väsyttää' tai muuten 'ahdistaa'.
Kakkosen kohdalla osaatte sitten ottaa kaikki asiat huomioon.
Entä sinun vanhempasi,olisiko heistä apua? Minulla itselläni on kaksi lasta ja olen orientoitunut siihen,että lapset otetaan mukaan ravintolaan,kylpylään,reissuihin jne. Isovanhempia ei voi velvoittaa hoitamaan lastenlapsia.Minusta appesi on vahva ja suoraselkäinen ihminen sanoessaan suoraan,että eivät halua hoitaa lastanne.Lapsenne on vielä hyvin pieni ja tarvitsee teitä.Nuorimmaiseni on 10 kk enkä todellakaan vie häntä yökylään vielä aikoihin,koska tiedän hänen kaipaavan äitiään.Ei hoitajakaan varmasti nauttisi eroahdistusta itkevästä lapsesta.Jos haluamme lähteä bilettämään,menemme eri päivinä.Toinen jää lasten kanssa.Sellaista se on,kun lapsia tehdään.Uskon,että lapsesi on tervetullut anoppilaan hoitoon (jopa yöksi), kun lapsenne on isompi ja omatoimisempi.Kunnioita heidän päätöstään.Liikaa on isovanhempia,jotka kääntyvät hoitotaakan alle,kun eivät osaa sanoa EI!
Etsikää itsellenne kiva ja luotettava lapsenkaitsija. Ja tilatkaa appivanhemmille ET-lehti joululahjaksi. Siellä on loistavia vanhemman väen matkaidiksiä ja ohjeita, miten parhaiten ignoorata muu perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, eikös mies vois järkätä sinulle uniaikaa menemällä vauvan kaa veljelleen yökylään? Ja jos vauva ei isovanhempiaan kiinnosta, niin pakkoko sinne on tuppautua; tulevat sit käymään kun jaksavat.
Sääli, että he eivät luo suhdetta lapsenlapseensa.
Onko kunnassanne kotiapua saatavilla tai vapaaehtoisia varamummoja niin että saisitte hetken olla kahdestaan rauhassa.
Itselleni oli iso muutos se, että omaa aikaa ei enää yksinkertaisesti ole. Kyllä se helpottuu kuitenkin koko ajan, jos voimavarat on vähissä niin ota puheeksi neuvolassa tai ystäviesi kanssa. Appivanhemmille ei kannata, pahoitat vaan mielesi. He tässä menettävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis tähän, alle en nukkuu useamman tunnin päikkäreitä, ettekö siinä saa levähdettyä? Jätä kotityöt vähemmälle, eihän ne appivanhemmatkaan piipahda visiitille kun elävät "uutta nuoruuttaan" ;)
Jos anoppi haluaisi vauvaanne hoitaa, olisi hän jo ovikelloa soittanut. Nyt appiukko yksin "syntipukkina" , helppoa sillä verukkeella luistaa hommasta.
Hoitajan vauvalle saa esim MLL:sta.
Ymmärrän ap että vauva-arki väsyttää mutta semmosta se nyt vaan on. Ota se niin, että vuosien myötä helpottaa. Isovanhemmilla ei ole velvollisuutta hoitaa lasta. Toki mukava jos haluaisivat mutta hyvä että ovat rehellisiä ja kehtaavat sanoa ei. Jos vauva kovasti valvottaa, sopikaa vuoroaamut jolloin toinen vanhemmista saa nukkua pidempään.
Vauva on turhan pieni yökylään mielestäni eikä varsinkaan jos ei ole edes päivällä heidän kanssaan ollut. Menkää vuorotellen ulos ystävienne kanssa ja esim. ravintolaan voi mennä syömään lapsenkin kanssa. Ei "sit kun" vaan nyt lapsen ehdoilla. Teitä on nyt kolme ja se muuttaa parisuhdetta ja arkea. Tsemppiä!
T. Kahden lapsen äiti, jonka vanhemmat/miehen vanhemmat eivät hoida lapsiamme lainkaan. Ilman yökylääkin selviää. ☺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpas tylyä toimintaa apen ja anopin puolelta. Ei heidän elämänsä varmasti menisi pilalle jos vaikka kerran puoleen vuoteen uhraisi yhden päivän ensimmäiselle lapsen lapselle!
Ikävää ja itsekästä!
Asialle ette ilmeisesti mahda mitään, joten ei auta kuin etsiä hoitoapua muualta.
Olisko sitten niin, että anoppi ehkä voisikin hoitaa, mutta appi jyrää anopin tahdon?
Aika itsekkäitä minusta, ehtiihän sitä eläkeläisenä hoitamaan vaikka useamman kerran kuukaudessa. Minusta sääli, sillä kyllä tuossa häviäjinä ovat nuo appivanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas tylyä toimintaa apen ja anopin puolelta. Ei heidän elämänsä varmasti menisi pilalle jos vaikka kerran puoleen vuoteen uhraisi yhden päivän ensimmäiselle lapsen lapselle!
Ikävää ja itsekästä!
Asialle ette ilmeisesti mahda mitään, joten ei auta kuin etsiä hoitoapua muualta.
Meneekö ap:n elämä pilalle, jos itse hoitaa lapsensa tai hankkii sille hoitajan? MLL:n kautta voi saada varamummon sillä noin 10e/h hinnalla kuin niitä nuorempiakin hoitajia. Ja näkeehän isovanhemmat lapsenlasta niin, että sen vanhemmat on paikalla.
En kyllä ymmärrä etteikö nyt vaikka pari kertaa vuodessa voisi lapsenlasta yhdeksi yöksi hoitoon ottaa. Kurjaa ja itsekästä toimintaa appivanhemmilta. Kyllähän sitä läheisiä pitäisi auttaa, kun on tarpeen. Vauva-arki voi vetää todella tiukoille, eikä siihen mitenkään voi etukäteen varautua, ihan turha jeesustella. En ole ikinä elämässäni ollut niin väsynyt kuin esikoisen kanssa ensimmäiset puoli vuotta. Apua on järkevä pyytää, kun sitä tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistat tämän sitten appivanhempien vanhetessa ja tarvitessa itse hoitoapua.
Vastuuhan ei ole heidän, juu, mutta tässä puhuttiin ihan vain syömässä käymisestäkin. Sekään ei sopinut. On kyllä harmillista, toivottavasti löydätte sopuhintaista apua jostain ulkopuolelta. Ei kenenkään"uusi nuoruus" mene muutaman tunnin hoitoavusta miksikään.
Tsemppiä vauva-arkeen! Valitettavasti ette voi muuttaa appivanhempianne, joten teillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin sopeutua tilanteeseen ja lähteä ratkomaan ongelmaa jotain muuta kautta.
Univelan suhteen pystyttekö suomaan toisillenne vuorokauden jossain muualla poissa vauvan luolta? Silloin voitte molemmat levätä edes sen vuorokauden ja keskittyä johonkin muuhun kuin vauva-arkeen. Minä olen ottanut molempien lasten synnyttyä mies- ja lapsivapaan viikonlopun siinä vaiheessa kun imetys on ollut kokonaan ohi eli kun lapset ovat olleet n. vuoden ikäisiä. Pelkkä ajatus tulevasta vapaasta viikonlopusta antoi jaksamista sen ensimmäisen vauvavuoden aikana.
Alkakaa luoda ystävyyssuhteita lähellä asuviin perheisiin, joissa lapsi on lähes saman ikäinen kuin teillä. Meillä on kuluneen 3 vuoden aikana syntynyt aika toimiva hoitoverkko, joissa hoidamme toistemme lapsia pari tuntia kerrallaan.. tai siis lapset tulevat leikkimään vuoronperään toistensa luo ja vanhemmat pääsevät vapaalle kolmeksi tunniksi. Tarjoamme joko lounaan/välipalan/iltaruoan leikkivieraille riippuen ajankohdasta.
Nämä ratkaisut eivät ole lyhyen aikavälin pikaratkaisuja, mutta kärsivällisyydellä ja yhteen hiileen puhaltamalla puolison kanssa alkaa elämä helpottamaan. Eka vuosi vauvaperheelle on rankin ja se koettelee parisuhdetta. Sen jälkeen alkaa helpottamaan. Ei heti, mutta vähitellen.
Meillä molempien suvun hoitoapu on 400 km:n päässä. Kun ei tiedä mistä jää paitsi niin sitä ei ole osannut kaivata.. sitä ollaan miehen kanssa sinnillä menty läpi kaksi vauvavuotta, vaikka välillä on v**uttanut ja väsyttänyt syvästi. Nyt kun esikoinen on täyttänyt 4-vuotta ja kuopus on 2,5-vuotias niin elämä perheenä on aika hemmetin kivaa.
Pahin hetki oli kun oltiin esikoisen kanssa molemmat norossa 1,5 vrk ja kuopus oli 6 vkoa vanha(täysimetyksellä).. mies oli kolmen päivän työreissulla ulkomailla kun se alkoi. Sen 1,5 vrk:n oksentamisen jälkeen oltiin esikoisen kanssa aika lapamatoja lattialla.. vauvalle onneksi riitti maitoa ihmeellisesti, vaikka kuivuin aika pahasti.
Tsemppiä!!
Täysin olen anopin ja apen puolella. Heillä ekan kerran vapaus lapsista. Itselläni on 11 ja 14v. lapset ja ajattelen aivan samoin.
Enää en halua kuulla itkua, kiukkua, valvoa.
On muuten muistissa vielä hyvin.
Sitten kun nuo rakkaat teinit lähtee niin ah se ihana vapaus. Ei vähempää voi kiinnostaa lastenhoitoa. On noissa teineissäkin työtä niin ei kiitos enää lapsia meille hoitoon. Jokaisen pitää jaksaa hoitaa omat lapsensa. Sen olen minäkin tehnyt ja mitään apuja en ole saanut vaikka tarvetta olisikin ollut.
Olen siis tuo teinejen äiti ja mun äiti ei ole koskaan hoitanut mun lapsia. No ehkä muutaman kerran. On suoraan sanonut ettei jaksa.
Nyt äitini tarvitsee hoitoapua ja minä autan siskoni kanssa.
Äiti on meille rakas ja aina on tavannut poikiani ja rakastanut vaikka ei ole heitä hoitanut.
Minusta jos ei jaksa niin ei pidä lapsia tehdä ja nakittaa niitä vanhuksien vastuulle. Itse olen nyt 50v. ja ei musta olisi enää pienen lapsen hoitojaksi. En vain jaksa sitä hommaa enää. Ihan iholle nousee vastenmielisyys itkusta, kiukusta, valvomisesta ja vahtimisesta. Ei kiitos enää koskaan. 18
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä etteikö nyt vaikka pari kertaa vuodessa voisi lapsenlasta yhdeksi yöksi hoitoon ottaa. Kurjaa ja itsekästä toimintaa appivanhemmilta. Kyllähän sitä läheisiä pitäisi auttaa, kun on tarpeen. Vauva-arki voi vetää todella tiukoille, eikä siihen mitenkään voi etukäteen varautua, ihan turha jeesustella. En ole ikinä elämässäni ollut niin väsynyt kuin esikoisen kanssa ensimmäiset puoli vuotta. Apua on järkevä pyytää, kun sitä tarvitsee.
Oletko oikeasti sitä mieltä, että appivanhemmilla ei saisi olla omaa elämää vaan heidän tulee elää lastensa määräysten mukaan? Miten usein nämä nuoret itse ovat käyttäneet viikonlopun tai kaksi siihen, että ovat ilmaiseksi auttaneet keski-ikäisiä vanhempiaan ihan siksi, että heistä jokaisen lapsettoman parin tulee niin tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Ei isovanhemmille kuulu lasten hoito, se kuuluu vanhemmille. Palkatkaa lastenhoitaja jos on omasta ajasta pulaa.