Minkä ikäisenä erosit kirkosta?

Joudut Kadotukseen, syntinen.

22-vuotiaana. Muuten olisin eronnut 18-vuotiaana muutettuani pois kotoa, koska silloin vasta kiinnitin varsinaisesti huomiota asiaan joutuessani itse maksamaan veroa kirkkoon kuulumisesta. Mutta tapasin miehen, joka halusi välttämättä mennä naimisiin kirkossa; siispä erosin kirkosta vasta häiden jälkeen.

Ala-asteiässä pyysin äidiltäni, että saisinko erota kirkosta ja vaihtaa opiskelemaan ET:tä uskonnon sijaan. Äiti ja minä erottiin silloin. Olin 10-11 siis.

18v

Samana päivänä kun täytin 18, kuten äitinikin. Isä ei antanut aiemmin. Riparin sain onneksi jättää väliin.

En ole koskaan kuulunutkaan. Mummini, äärimmäisen harras uskossaan.. erosi joskus muinoin seurakunnassa sattuneiden ikävien juttujen vuoksi. Naisten ahdistelua, ehkä lastenkin, jos oikein ymmärsin. Ei hänen uskoonsa kuitenkaan mitenkään vaikuttanut, ei vaan halunnut enää kuulua sellaiseen poppooseen, jossa yritettiin peitellä moisia asioita. Tästä syystä äitini ei myöskään kuulunut kirkkoon, vaikka uskossaan vahva hänkin. Onneksi en kuitenkaan saanut kotona mitään aivopesua, vaan olen saanut uskoni valita ihan itse. Kävin uskontotunneilla 8 vuotta, koska aine oli äärimmäisen mielenkiintoinen minusta. Nuoruudessa kutsuin itseäni kuitenkin ateistiksi. Löysin uskoni aikuisena, mutta en ole kokenut mitään tarvetta liittyä kirkkoon. Valitettavasti suurin osa ainakin minun tuntemista kirkkoon kuuluvista ihmisistä on vaan näitä tapakristittyjä. Saadaan ristiäiset ja kirkkohäät, vaikka todellisuudessa eivät olla edes uskovia. En ymmärrä miksi haluaisin kuulua tuollaiseen yhteisöön.

Miksi ihmeessä mun pitäisi erota kirkosta?

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mun pitäisi erota kirkosta?

Onko sulla ongelmia näössä vai luetunymmärtämisessä?

Äitini erosi kirkosta nuorena, joten minä ja siskoni emme ole koskaan kuuluneetkaan kirkkoon. Itsellä ei ole ollut tarvetta liittyä, mutta toinen pikkusiskoni kävi riparin ja liittyi kirkkoon (saadakseen kirkkohäät tai jotain).

En ole koskaan kuulunutkaan. Eroasin jos kuuluisin kirkkoon.

Vasta 18-v. Aiemmin en pystynyt kun tarvitsi vanhempien luvan. Vaikka olisi asunut yksin ja hoitanut itse omat asiansa jo muutaman vuoden.

Hihhulivanhempi siis. Välit katkenneet aikoja sitten, kun tuli selväksi ettei musta tuukaan pappia kuten mun puolestani oltiin päätetty, vaan sen sijaan olinkin älykkö ja musta tuli rääväsuinen uskiksia pilkkaava ateisti.

Vierailija kirjoitti:

Itse vasta 18-vuotiaana. Olisin halunnut jo aiemmin, mutta äitini ei antanut. Hän oli sitä mieltä, että täysi-ikäisenä en enää halua erota ja on ihanaa päästä kirkossa naimisiin tms. Eipä ole kaduttanut päätökseni koskaan.

Jotain 35 vuotiaana, kymmenisen vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmeessä mun pitäisi erota kirkosta?

Onko sulla ongelmia näössä vai luetunymmärtämisessä?

Näillä hihhuleilla yleensä on, eihän ne osaa lukea edes verotodistuksesta paljonko koulukirjoissa käyneille tulee hintaa.

Muistaakseni 19-vuotiaana kun muutin pois kotoa, isompaan kaupunkiin. Silloin eroaminen piti hoitaa maistraatissa (ei netin kautta). Se oli mulle ilon ja vapauden päivä. Tämä siis v. 2001 tai 2002.

18-vuotiaana. Vl-yhteisön jätin 13-vuotiaana. En ole ikinä uskonut Raamatun juttuja. Mielsin ne lapsena Aku Ankkaan verrattaviksi tarinoiksi. Tosin Aku Ankasta ihailin esim. Taikaviittaa, mutta Raamatusta en ketään. Jutut ei siis oikein tehnyt vaikutusta. Ihmetyttäähän se, että miten esim. Jeesuksen sanomiset/"opit", jotka mahtuvat A4:lle, voi tehdä vaikutuksen keneenkään. Ei pahalla, mutta kyllä täytyy olla jotenkin yksinkertainen tai suppean informaation varassa, jos niin käy.

24-vuotiaana, ensin vl-irtautuminen, sitten kirkosta pois.

Tänä syksynä hieman sen jälkeen kun täytin 18.

15-vuotiaana vanhempien luvalla. En ole koskaan uskonut jumalaan, ja päätöksen erota viimeisteli ripari.

1- vuotiaana.

27v ja raskaana