Ajatteleeko kukaan muu näin?

Jos itselläni on vaikeaa en halua oleilla samassa tilanteessa olevien kanssa vaan hakeuduin iloisten ja huumorintajuisten seuraan, jotka saavat mut nauramaan. Jos olen työtön en todellakaaan hakeudu muiden työttömien seuraan sillä siinähän sitä lamaantuu kun kuuntelee voivottelua kuinka ei koskaan ikinä tuu pääseen töihin. Ja kun tosiaan on vaikeaa en oikeastaan kaipaa myötätuntoa vaan jonkun joka karjaisee Ryhdistäydy! (kärjistäen, mutta osapuilleen noin ;)).