Onko muita joiden mielestä perinteiset häät on - hmmm - melko nolot?

Siellähän on niitä hääpäiväyhteisöjä, jokohan löytyy " naimisiin vuonna 2015" -ketju?

eri mieltä. Minä tykkään perinteistä. Ihanaa, että on perinteitä. En tykkää pastellisävyisistä lyhyistä hääpuvuista. Muoti voisi vaikka mennä takaisin 1800-luvun mustiin pukuihin. Häät saisivat olla suuren joukon monen päivän pidot.



Kaikki perinteinen on ihanaa.

Vierailija:

Maistraatissa en halua naimisiin yksin kertaisesti siksi, koska uskon Jumalaan ja kuulun kirkkoon ja avioliitto on jopa yksi sakramenteista, siviilivihkimys tuntuisi epäaidolta, pelkältä paperilta nimen omaan.

Musta on ihanaa jos joku jaksaa nähdä vaivaa ja järjestää häät/muut juhlat. Perinteiset " pohojalaaset" häät ovat kaikkein hauskimmat, olen kerran ollut mukana sellaisissa ;). Niissä oli vissiin koko kylä mukana.



Oman " tyylini" mukaiset häät pidimme 11 vuotta sitten pappilassa missä oli kaksi virkailijaa kirkkoherranvirastosta todistamassa. Meistä kumpikaan ei ole sellainen että pitäisi tuijotettavana olemisesta. Toisekseen, meillä ei olut varaa suuriin häihin (miehen suku on valtaisa) joten emme sitten kutsuneet ketään vaan itsekkäästi säästimme rahat häämatkaan( ihan vaan Kypsokselle).



Kamalat häät on sellaiset joissa on minuuttiaikataulu ja morsian on raivona kaasoille. Kaasot on hermoloman tarpeessa morsiamen piinattua heitä viimeisen vuoden hääkarkeilla yms pikkuasioilla.



Ihanissa häissä on rento meininki - lapsilla on mukavaa, mummot jaksaa valvoa vähän myöhempään ja itse tapaa serkun jonka on viimeksi tavannut viisivuotiaana, kukaan ei saa puukosta eikä yksikään täti sammu pihalle ja hääpari hymyilee aitoa hymyä ;)

ja kieltämättä samaa mieltä kuin alkupäänkirjoittajat (en ole lukenut koko ketjua).



Siis kylmät väreet tulee ajatuksesta askarrella riisipusseja. Ja todella noloa olisi minulle pukeutua prinsessaksi pitseihin. Vaikka muuten rakastan juhlien järjestämistä. Ja olen kuitenkin aika ' neiti' ja tykkään jopa pinkistä.



Minun makuun oli eniten yhdellä ständillä nähty valokuva: morsiammella ruskearaitainen kesämekko ja muutama gerbera kädessä, keväisessä ruttopuistossa.



Ostimme hää-lehtiä messuilta ja voi tavaton sitä hehkutusta, kuinka koko suvun jännitys tiivistyy tähän elämän huippuhetkeen. Eli vihkimiseen. Siis täh? En ole vielä ehtinyt perehtyä alaan. Mutta minä vain ajattelin, että haluaisin raskaaksi ja sitten naimisiin, että voisimme elää vauvan syntyessä niinkuin oikea perhe. Häävalmistelujen arvioin vievän noin kuukauden. Ihanaa, että miestystäväni vei minut yllätyksenä häämessuille. Mutta en minä niin niistä häistä piittaa, tahdon naimisiin.

olen ollut lukuisissa tunnelmaltaan mukavissa ja epämukavissa häissä, eikä se ole ollut karkeista, ohjelmista ja morsiamen asusta kiinni vaan lähinnä seurasta.

oikeesti häät kaikkine älyttömine leikkeineen ovat todella tylsiä tapahtumia. Kauhea tohotus päällä vuoden ja sitten kaikki ohi muutamassa tunnissa. En ole ollut yksissäkään isoissa häissä, jotka olisivat olleet mukavat ja tunnelmalliset juhlat. Tappavan tylsiä tapahtumia ja rahaa palaa.



Itse en halua häitä. Olemme menossa maistraattiin kesäkuussa ja sieltä suoraan häämatkalle. Soittelemme matkalta läheisille ja kerromme uutiset. Rahasta ei ole kiinni, eli kateuskorttia on turha väläytellä tänne suuntaan.

ja reilusti jäi vielä ylikin (vrt. isot häät). Itselleni perinteiset häät olisivat tuntuneet noloilta, mutta en koe erityisiä tunteita - noloja enkä muitakaan, muiden juhlimisen ja juhlien suhteen.

ollaan päädytty maistraatti häihin . viime kesänä oli kahden sukulaisemme häät ja siellä sitten vedetään kännit ja aletaan tappelemaan , ei kiitos !

me mennään maistraattiin ja sen jälkeen kututaan lähimmät sukulaiset ja ystävät kahville . niin ja vielä noista isoistä häistä . . vanhemmilla kun kuitenkin on oma näkemys ketä kutsutaan niin mun häissä on vain ja ainoastaan ketä sinne haluan eikä ketään muita .

ostan itelleni jonkun mukavan mekon ja jätän kermakakku hörhötykset kauppaan .

ilmoitus missä luki jotenkin näin: Pallero ja Turilas lopettivat seurustelun.

Siis KARMAISEVAAAA!!!!! aikuiset! get a grip!



Oletteko nähneet PMMP videon siitä jos lyöt vielä kerran niin... siinä on erittäin hauska kuvaelma juuri perinteisistä häistä, ollaan koulun jumppasalissa, morsiamella pönötys-puku, sulhanen puolikalju ja punottava, perinteisiä leikkejä jne. katsokaa jos löydätte!

Isot häät ovat yleensä aika tylsät. Istua kökötetään vaan pöydässä omien tuttujen kanssa ja odotetaan, että juhla etenee aikataulun mukaan.

kaikilla muilla. En tosiaan halunnut pukeutua kermakakuksi ja leikkiä jotain helvetin päiväkotitasoisia leikkejä, mukahauskaa...



Me mentiin naimisiin maistraatissa ja pidettiin juhlat merenrantahuvilassa hyville ystäville ja lähimmille sukulaisille. Hyvää ruokaa ja tunnelmaa, kynttilöitä, lyhtyjä ja paljon kukkia. Ei yhtään hauskaa leikkiä eikä tanssia.

Maistraattihäät on ainoat oikeat häät ja heti, jos joku haluaa juhlia vähänkään isomman joukon kanssa niin on nolo. Häämatkalle mennään vähintään Thaimaahan tai jonnekin vieläkin kauemmas, jonka nimeä tavalliset ei osaa edes lausua.



Sitten kuitenkin samat henkilöt pitää jotain yliökyhienoja 30-vuotisbileitä mihin kutsutaan kaikki naapurin koiran kummin kaimatkin ja heti ollaan niin trendikkäitä että. Ruokana pikkunyppösiä tapashässäköitä ja vuosikertaviiniä. Karjalanpiirakathan on niitä junttien tavistarjottavaa, joka on niin NOLOA.

en mä tiedä. mun mielestäni " perinteisissä" (tyyliin kirkkovihkiminen, pitopöytä, leikit, valssit yms. ) häissä ei ole mitään vikaa.



kaikilla juhlilla on taipumus olla aika samanlaisia riippumatta, kuka juhlat pitää: kastejuhla, rippijuhla, yo-juhlat, häät, hautajaiset... ja mitä sitten; juhlakalulle itselleen ne on (yleensä) ainutkertaiset.



ja toisekseen, juhlat kuin juhlat, vieraiden viihtyvyys on pääasiassa kiinni siitä, löytyykö juhlista mukavaa seuraa. pönötettiin sitten maistraatissa tai kirkossa...

mutta itse kokisin oloni kiusalliseksi jossain kermakakussa kaikkien sukulaisten pällisteltävänä.. Olen kyllä jo +30 vuotias, ehkä alle 25 vuotiaana olisin voinutkin tykätä prinsessaleikeistä..



Olen menossa heinäkuussa maistraatissa naimisiin ja siitä suoraan ystävien kanssa syömään ja sitten häämatkalle. Sormuksiin ja häämatkaan ollaan panostettu. Aion myös laittautua nätiksi, kiva mekko ja kengät ja korut päälle, rakennekynnet laitan ja meikissä ja kampaajalla käyn. Ja valokuvaan voisi mennä.

Ihania ovat kunnon häät! Isoja juhlia on muutenkin liian vähän.

Vierailija:

Täällähän on meininki, kuin jostain 70-luvulta.

Maistraattihäät on ainoat oikeat häät ja heti, jos joku haluaa juhlia vähänkään isomman joukon kanssa niin on nolo. Häämatkalle mennään vähintään Thaimaahan tai jonnekin vieläkin kauemmas, jonka nimeä tavalliset ei osaa edes lausua.

Sitten kuitenkin samat henkilöt pitää jotain yliökyhienoja 30-vuotisbileitä mihin kutsutaan kaikki naapurin koiran kummin kaimatkin ja heti ollaan niin trendikkäitä että. Ruokana pikkunyppösiä tapashässäköitä ja vuosikertaviiniä. Karjalanpiirakathan on niitä junttien tavistarjottavaa, joka on niin NOLOA.

Se varmaan johtuu siitä, että 70-luku näyttää olevan nyt joidenkin mielestä muutenkin tosi pop: kulmikkaat sohvat, tekstiilit yms. on kuin suoraan vanhempieni vanhoista valokuvista :D Niin se menee, trendit vaihtelee, ja makuasioista on paha kiistellä.

Itse koen, että häistä kannattaa tehdä sellaiset, joissa ITSE viihtyy. Minusta esim. olisi ollut omituista jättää niin ison ja tärkeän hetken jakaminen vain pienen sisäpiirin jutuksi, kun samaan aikaan meillä on tapana julistaa kaikkea mahdollista ja mahdotonta isolla porukalla muutenkin! Meillä ei ollut perinteisiä leikkejä, mutta olen kyllä ollut monissakin hauskoissa häissä vieraana, joissa niitä on ollut.

Jos häävieras kokee olonsa epämukavaksi saati hääparin jotenkin noloksi, on hän väärässä paikassa väärien ihmisten keskellä. Ja siihen ei mitkään järjestelymuutokset tai trendien seuraamiset auttaisi.

PS. Olen osallistunut lähiaikoina myös " noloihin" ristiäisiin, polttareihin, hautajaisiin, rippi- ja ylioppilasjuhliin sekä karonkkaan. Kaikissa itse asia on kuitenkin ollut mielessä päällimmäisenä, ei niinkään se miten järjestelyt on hoidettu...

Vierailija:

Maistraattihäät on ainoat oikeat häät ja heti, jos joku haluaa juhlia vähänkään isomman joukon kanssa niin on nolo. Häämatkalle mennään vähintään Thaimaahan tai jonnekin vieläkin kauemmas, jonka nimeä tavalliset ei osaa edes lausua.

Sitten kuitenkin samat henkilöt pitää jotain yliökyhienoja 30-vuotisbileitä mihin kutsutaan kaikki naapurin koiran kummin kaimatkin ja heti ollaan niin trendikkäitä että. Ruokana pikkunyppösiä tapashässäköitä ja vuosikertaviiniä. Karjalanpiirakathan on niitä junttien tavistarjottavaa, joka on niin NOLOA.

olimme läheisen ja ihanan sukulaisparin häissä, mutta valitettavasti ekat tunnit ilmapiiri oli niin lattea, että jopa mieheni ilmoitti, että haluaisi jo poistua.



Mukava hääpari, peruskaunis ja tilava hääpaikka, mutta valitettavasti pirun moni suomalainen on niin jäyhää,e ttä tunnelma nousee vasta, kun booli tulee pöytään ja siihen asti on hemmetin tylsää.



Totta on, että häät ovat MORSIAMEN juhlat ja fiksu sulhanen myötäilee kaikkea mitä tuleva pikurouva häihin haluaa. Toisaalta on aivan ihanaa, että joku viitsii ja jaksaa järjestää isot häät, vaikka itse halusin itselleni ehdottomasti matalan profiilin maistraattihäät.

Koko kaava on NIIN menneestä maailmasta. Siis isä vie omaisuutensa kirkkoon jossa luovuttaa sen seuraavalle haltijalle, morsian viattomana valkoisissaan hunnun alla. Pappi pitää pateettisia puheita, vaikka kaikki vähänkin avioparia tuntevat tietävät, että yhdessä on asuttu n vuotta, erottu ja menty yhteen useamman kerran ja naimisiin mennään nyt kun on pullat uunissa ja morsmaikku haluaa olla prinsessana/saada lahjoja. YÄK.