Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miesten vs naisten kärsimys - vihdoin tajusin yhden asian
17.10.2015 |
Olen miettinyt miksi naisten ongelmista puhutaan enemmän, vaikka miehet syrjäytyvät ja siten kärsivät naisia enemmän. Ongelma piilee siinä, että miesten ongelmaa eivät tiedosta miehet itse, koska miehen ei ole pakko syrjäytyä - niin vain tapahtuu monille, koska yhteiskunta asettaa miehille kovat paineet (et ole mitään jos sinulla ei ole sitä ja tätä...).
Naisten ongelmat ovat helpommin tunnistettavissa, koska ne koskevat jokaista yksilötasolla. Nainen kohtaa työurallaan aina enemmän esteitä kun mies sukupuolensa vuoksi, siksi moni nainen ymmärtää että häntä syrjitään. Jokainen mies ei kuitenkaan syrjäydy, siksi tämä ei tunnista ongelmaa. Useimmat syrjäytyneistäkään ei tunnista ongelman syitä, eikä tajua sen liittyvän sukupuoleen.
Kommentit (58)
Vierailija kirjoitti:
No olipa kyllä viiden pennin filosofiaa.
Riittää siis että tarjoat kuuden pennin vasta-argumentin, et kuitenkaan sitä tee?
Ei tämä ollut mikään naiset vs miehet -aloitus. Kunhan pohdiskelin ongelmia, jotka selkeästi liittyvät sukupuoleen ja siten feminismin piiriin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiset toki tiedostaa paremmin ongelmiaan... ehkä he sitten enemmän myös tekevät ratkaistakseen niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No olipa kyllä viiden pennin filosofiaa.
Riittää siis että tarjoat kuuden pennin vasta-argumentin, et kuitenkaan sitä tee?
Ei tämä ollut mikään naiset vs miehet -aloitus. Kunhan pohdiskelin ongelmia, jotka selkeästi liittyvät sukupuoleen ja siten feminismin piiriin.
ap
Otsikkosi oli sangen harhaanjohtava, etenkin kun viestin sisältö oli pelkkää yleistämistä ja sen lisäksi vielä tuubaa.
Tarkotatko, että miehet syrjäytyvät sen takia, etteivät ymmärrä olevansa luusereita ja naiset sen takia, että ymmärtävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin. Luulenpa että menestyneimmät miehet eivät pidä ongelmana sitä että osa miehistä syrjäytyy vaan päinvastoin, heidän asemansa vain paraneen kun osa jää pohjasakaksi. Välillä tuntuu että naiset ovat enemmän huolissaan syrjäytyvistä miehistä kuin miehet.
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Siis mitenkä niin? Ethän nyt vain kuvitellut keksiväsi jotain uutta? Kyllähän tuo on aivan yleisesti tiedetty asia.
Syrjäytynyt mies löytää hoivaajan.Syrjäytynyt nainen ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Musta kyse on kärsimyksen ilmenemisestä. Kun mies kärsii se ilmenee väkivaltana, alkoholi ongelmina jne. Nainen ratkaisee kärsimystä enemmän muilla tavoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Siis mitenkä niin? Ethän nyt vain kuvitellut keksiväsi jotain uutta? Kyllähän tuo on aivan yleisesti tiedetty asia.
Siis mikä on yleisesti tiedetty fakta? Yllämainitut miesten ongelmat ovat yleisesti tunnettuja faktoja, mutta se miksi miesten oikeuksia ei juuri puolusteta on taas huonommin tunnettu asia. Feminismi keskitty useimmiten vain naisten ongelmiin.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Musta kyse on kärsimyksen ilmenemisestä. Kun mies kärsii se ilmenee väkivaltana, alkoholi ongelmina jne. Nainen ratkaisee kärsimystä enemmän muilla tavoilla.
Tuokin pitää osittain paikkansa, onhan naisilla paljon syömishäiriöitä ja muuta sellaista. Naisten paineet taitavat kohdistua enemmän ulkonäköön, miesten taas menestymiseen.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Siis mitenkä niin? Ethän nyt vain kuvitellut keksiväsi jotain uutta? Kyllähän tuo on aivan yleisesti tiedetty asia.
Siis mikä on yleisesti tiedetty fakta? Yllämainitut miesten ongelmat ovat yleisesti tunnettuja faktoja, mutta se miksi miesten oikeuksia ei juuri puolusteta on taas huonommin tunnettu asia. Feminismi keskitty useimmiten vain naisten ongelmiin.
Ap
Miehet niin saamattomia etteivät pysty juuri puolustamaan itseään vaan odottavat että feministit tekisivät senkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen kyllä aika varma, että syrjäytyvät ja syrjäytyneet miehet tunnistavat oman kärsimyksensä yksilötasolla. Sen sijaan heille voi olla vaika tunnistaa sitä yleisemmällä tasolla tai tilastollisesti. Saattaa olla totta, että osalle menestyvistä miehistä toisten ihmisten kärsimyksen tunnistaminen sen sijaan on vaikeampaa kuin naisille koska kaikille miehille ei opeteta empatiaa samalla voimakkuudella. Toisaalta tunnen kyllä aika monia sosiologisesti suuntautuneita miehiä, jotka tunnistavat yksilön kärsimyksen vaikkeivät itse kärsikään.
En siis oikein vakuutu aapeen pointista.
sen lisäksi olen noin filosofisesti sitä mieltä, että kärsimys on kärsimystä ja että se on aina subjektiivista. Sitä ei siis pitäisi yrittää laittaa arvojärjestykseen tai kovuusjårjestykseenmuuta kuin omalta kohdaltaan. Ts. En voi mennä sanomaan, että jannikaperttiinan äidin kärsimys lapsensa muotivaatteiden puutteen takia on yhtään vähäisempää, kuin minun kärsimykseni lapseni pitkäaikaissairauden takia. Sen sijaan voin arvioida, että minä itse ehkä kärsin vähemmän kun ne pitkäaikaissairaudet ovat sentään hoidettavissa vaikkeivät parannettavissa, kuin mitä kärsisin, jos ne olisivat vaikka kuolemaanjohtavia. Otin tähän tarkoituksella lapsen tilanteesa kärsimisen, koska vanhempi voisi olla yhtä hyvin mies tai nainen, ja haluan alleviivata, että kärsimyksen subjektiivisuus ei kuitemaan ole sukupuolikysymys. Sen sijaan se voi olla, miten kärsimys ilmenee ja miten sitä ilmaistaan, jopa se voi olla sukupuolisidonnaista, miten ihminen sen oman subjektiivisen kärsimyksensä kokee (oikeutettuna, marttyyrinä, muiden syynä, olosuhteena, ratkaistavana ongelmana, tms.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Siis mitenkä niin? Ethän nyt vain kuvitellut keksiväsi jotain uutta? Kyllähän tuo on aivan yleisesti tiedetty asia.
Siis mikä on yleisesti tiedetty fakta? Yllämainitut miesten ongelmat ovat yleisesti tunnettuja faktoja, mutta se miksi miesten oikeuksia ei juuri puolusteta on taas huonommin tunnettu asia. Feminismi keskitty useimmiten vain naisten ongelmiin.
Ap
Miehet niin saamattomia etteivät pysty juuri puolustamaan itseään vaan odottavat että feministit tekisivät senkin?
Miksi puhua tuohon sävyy miehistä? En minä yritä tässä vähätellä naisten ongelmia. Naiset kohtaavat paljon vääryyttä tässä maailmassa sukupuolensa takia. Yritän vain sanoa, että sama pätee miehiinkin.
ap
On muutakin kärsimystä kuin syrjäytyminen, mutta olet oikeassa, miehet syrjäytyvät naisia useammin. Ilkka Taipale on tehnyt paljon työtä pitääkseen tämän ongelman esillä, kannattaa tutustua hänen ajatuksiinsa. Löytyy varmaan googlaamalla.
Jos taas puhutaan esim. ihmissuhteiden tai sairauksien synnyttämistä ongelmista, uskon aika vankasti siihen stereotypiaan, että naiset tunnistavat ongelmat miehiä helpommin ja voivat puhua niistä keskenään. Naisen suhde omaan kehoonsa on jo pelkän hormonitoiminnan takia "läheisempi" kuin miesten. Miehethän pitävät mölyt mahassaan, eivät ainakaan selvinpäin "vatvo" tunteitaan, eivät mene lääkäriin ennenkuin on jo ehkä liian myöhäistä jne.
Miehen rooli on tullut kyllä sallivammiksi viime vuosikymmenten aikana. Nyt kuitenkin asenteet tuntuvat taas kovenevan laman takia: suorittamisen ja menestymisen pakko, työttömyyden häpeä ...
Vierailija kirjoitti:
Miehet niin saamattomia etteivät pysty juuri puolustamaan itseään vaan odottavat että feministit tekisivät senkin?
Juuri näin. Se pieni osa miehistä, joka syrjäytyy, ei tosiaan pysty puolustamaan itseään. Heillä ei ole mitään valtaa tässä yhteiskunnassa eikä "ketään" kiinnosta heidän syrjäytymisensä, ei edes feministejä. Kun taas naisten oikeuksien puolesta taistellessa suurin osa naisista (lue: feministeistä) hyötyy niistä saavutetuista eduista.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen kyllä aika varma, että syrjäytyvät ja syrjäytyneet miehet tunnistavat oman kärsimyksensä yksilötasolla. Sen sijaan heille voi olla vaika tunnistaa sitä yleisemmällä tasolla tai tilastollisesti. Saattaa olla totta, että osalle menestyvistä miehistä toisten ihmisten kärsimyksen tunnistaminen sen sijaan on vaikeampaa kuin naisille koska kaikille miehille ei opeteta empatiaa samalla voimakkuudella. Toisaalta tunnen kyllä aika monia sosiologisesti suuntautuneita miehiä, jotka tunnistavat yksilön kärsimyksen vaikkeivät itse kärsikään.
En siis oikein vakuutu aapeen pointista.
sen lisäksi olen noin filosofisesti sitä mieltä, että kärsimys on kärsimystä ja että se on aina subjektiivista. Sitä ei siis pitäisi yrittää laittaa arvojärjestykseen tai kovuusjårjestykseenmuuta kuin omalta kohdaltaan. Ts. En voi mennä sanomaan, että jannikaperttiinan äidin kärsimys lapsensa muotivaatteiden puutteen takia on yhtään vähäisempää, kuin minun kärsimykseni lapseni pitkäaikaissairauden takia. Sen sijaan voin arvioida, että minä itse ehkä kärsin vähemmän kun ne pitkäaikaissairaudet ovat sentään hoidettavissa vaikkeivät parannettavissa, kuin mitä kärsisin, jos ne olisivat vaikka kuolemaanjohtavia. Otin tähän tarkoituksella lapsen tilanteesa kärsimisen, koska vanhempi voisi olla yhtä hyvin mies tai nainen, ja haluan alleviivata, että kärsimyksen subjektiivisuus ei kuitemaan ole sukupuolikysymys. Sen sijaan se voi olla, miten kärsimys ilmenee ja miten sitä ilmaistaan, jopa se voi olla sukupuolisidonnaista, miten ihminen sen oman subjektiivisen kärsimyksensä kokee (oikeutettuna, marttyyrinä, muiden syynä, olosuhteena, ratkaistavana ongelmana, tms.)
En ole väittänyt etteikö syrjäytynyt mies tiedosta ongelmaa, vaan sitä että tämä ei tiedosta ongelman liittyvän sukupuoleen. Jos kuitenkin katsomme tilastoja, voimme helposti todeta syrjäytymisen liittyvän sukupuoleen.
ap
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, mikä kärsimys?
Antakaa mieluummin kunnon vastauksia, niin ehkä minäkin oppisin jotain. Miesten kärsimys siis näkyy vain tilastoissa, siksi niitä ei voida tunnistaa yksilötasolla. Ylivoimainen enemmistö syrjäytyneistä on miehiä, vaarallisimmat työt lankeavat miehille, huoltajuuskiistat, miehet kohtaavat enemmän väkivaltaa, vangit ovat miehiä jne.
Kun katsoo kokonaisuutta, miehet kärsivät naisia enemmän, mutta kuten todettua, tämä kärsimys näkyy vain jos katsomme tilastoja. Yksilötasolla on vaikeampaa todistaa jonkin ongelman/kärsimyksen liittyvän miessukupuoleen.
ap
Siis mitenkä niin? Ethän nyt vain kuvitellut keksiväsi jotain uutta? Kyllähän tuo on aivan yleisesti tiedetty asia.
Siis mikä on yleisesti tiedetty fakta? Yllämainitut miesten ongelmat ovat yleisesti tunnettuja faktoja, mutta se miksi miesten oikeuksia ei juuri puolusteta on taas huonommin tunnettu asia. Feminismi keskitty useimmiten vain naisten ongelmiin.
Ap
Miehet niin saamattomia etteivät pysty juuri puolustamaan itseään vaan odottavat että feministit tekisivät senkin?
Miksi puhua tuohon sävyy miehistä? En minä yritä tässä vähätellä naisten ongelmia. Naiset kohtaavat paljon vääryyttä tässä maailmassa sukupuolensa takia. Yritän vain sanoa, että sama pätee miehiinkin.
ap
Itseasiassa yritin päästä sisään siihen miten sinä näet asian, lopussa oli kysymysmerkki. Mä tunnen moniakin miehiä jotka yrittävät ratkaista noita juttuja odottamatta että naiset tai joku muu sen tekisi heidän puolestaan. (Tunnen myös lukuisia naisia ja miehiä jotka odottaa että joku muu hoitaa heidän kärsimyksensä ja ongelmansa.)
Alue: Aihe vapaa
No olipa kyllä viiden pennin filosofiaa.