Lue keskustelun säännöt.
"Akateeminen" 5-vuotias ja varhaistettu koulunaloitus
15.10.2015 |
Jospa tuo otsikko provosoisi yhtään vastaajia, vertaistukea kaipaan (ja muitakin mielipiteitä). Juuri 5-vuotta täyttänyt lapseni vaikuttaa olevan paremman sanan puuttuessa ns. akateemisesti lahjakas, on osannut lukea jo pitkään ja lukeminen on sujuvaa, osaa laskea sataan ja ymmärtää myös lukusanojen ja konkreettisten asioiden yhteyden eli laskee oikein vaikkapa 15 omenaa , 3 banaania, 18 hedelmää. Nyt olen alkanut miettiä, pitäisikö koulunaloituksen varhaistamista jo ensi syksyyn harkita. Esikouluhan on joka tapauksessa pakollinen, mutta en oikein tiedä, mitä siellä tehdään.
Ongelma koulun aloittamisessa taas on se, että muksu on muutenkin loppuvuonna syntynyt, eli olisi koululuokassaan paljon muita pienempi. Miten kaveripiirien syntymiseen vaikuttaisi se että itse on porukan "rääpäle"? Sosiaalisesti on melko kypsä ikäisekseen, mutta saa ihan ikätason tunneryöppyjä vielä eikä selvästikään osaa kaikkiin isompien leikkeihin mennä, eli voi olla että ystävystymiset olisivat hankalampia. Motoriset taidotkin ovat ihan ikätasolla, niin pelkään myös että luokan liikunnassa jäisi muiden jalkoihin ja saisi siitä ihan turhaan huonon mielikuvan ja itsetunnon liikunnan harrastamiseen.
Olin jo päättänyt että koulu aloitetaan ajallaan (ehtiihän sitä opiskelemaan vuositolkulla sitten), mutta mitäs jos muksu kyllästyykin koulussa? Tuleeko hirveä motivaatiopula pitkäksi aikaa? Toisaalta parin ensimmäisen vuoden jälkeen tulee jo niin paljon asiaa, että opettelemista luulisi riittävän vieraine kielineen yms.
Mielelläni kuulisin molempia kokemuksia, siitä kun olette laittaneet tavallista aiemmin kouluun ja siitä kun selkeästi oppimisesta kiinnostunut lapsi on aloittanut koulun ihan tavallisesti? Mihin olitte tyytyväisiä ja jäikö joku mietityttämään?
Kommentit (48)
Kyllä meidänkin poika osasi lukea ja laskea ennen koulua. Luokka jaettiin äidinkielessä niihin, jotka lukivat sujuvasti ja niihin, jotka eivät vielä lainkaan lukeneet. Heitä oli kuusi. Mutta jos luokalle sattuu paljon sellaisia, jotka eivät vielä lue, kirjoita tai laske, niin lapsi voi turhautua. Minun poikani kirjoitti myös, mutta joutui silti harjoittelemaan kirjaimet uudestaan, koska ei osannut kirjoittaa, kuten koulussa opetetaan. Ei osaa täysin vieläkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsesi kuulostaa tavalliselta viisivuotiaalta. En varhaistaisi koulunkäyntiä. Laittaisin ihan oikeaan aikaan eskariin opettelemaan koulurutiineja ja tukisin lapsen tiedonnälkää ja oppimista kotona.
Kyllä siellä koulussa eriytetään. Meidänkin lapsi osasi jo 4-vuotiaana lukea sujuvasti ja on syntynyt keväällä mutta en edes harkinnut koulun aikaistamista. Sosiaalinen kypsyys on jopa tärkeämpi asia. Toisaalta haluaako sitä laittaa lapsen selviämään muita nuorempana koulumatkoista, mahdollisista yksinäisistä iltapäivistä jne? Haluaako että alkoholikokeilut jne. tulevat vuotta nuorempana kuin muilla?
odottaisin sosiaalisten syiden takia ennen kaikkea. Jos kyseessä on tosiaan lahjakas lapsi, niin tylsistyy ikävä kyllä todennäköisesti muutenkin, vaikka menisi vuoden aiemmin kouluun. Jos taas on vain hieman edellä, on riski, että jossain vaiheessa iskeekin raja vastaan ja jää luokalleen. Tällä ei ehkä aikuisen näkökulmasta ole väliä, mutta lapselle se voi olla rankka paikka ja sitten on uusi luokka. Ennen koulun alkua tehdään tietty koulukypsyystesti, mutta en vanhempana lähtisi silti viemään, vaikka olisi niiden perusteella kypsä. Ainakaan, jos yhtään lastani tuntien asiaa epäilisin.
suositelen hankkimaan vaativan harrastuksen lapsellesi, esim. instrumentinsoiton, tai kilpaurheilun, niin saa muutakin aktiiviteettia elämäänsnä, jos koulunkäynti olisikin tylsää. Musiikkikoulut kyllä pitää lapsen varpaillaan, eikä hidasteita ole oppimisella.
Tosiaan en suosittele lapsen laittamista votta vanhempien kouluryhmään, juurikin hänen sosiaalisen eristäytymisen vaaran vuoksi. Pilkka, kiusaaminen, ja biologisesti kehittyminen muita hitaammin voi vaikuttaa paljon pahemmn itsetuntoon kuin se etu mitä mahdollisesti voisi saaavuttaa. Tuota psyykkistä kehittymistä kun ei voi nopeuttaa, eikä kannatakkaan. Hänellä tulee olemaan ongelmia kaveripiirin löytämisessä. Vaikka naapuristossa ja harrastuksissa ystävystyisikin oman ikäisten kanssa, niin koulusssa haluaa roikkua luokkkakavereitten kanssa, ja he tulevat murrosiässä karttamaan häntä. Luokkakaverit voi ottaa hänet silmätikuksi, koska häntä pidetään vanhempien/opettajien taholta jotenkin "parempana" tai "lahjakkaampana"kuin muut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee yksi palvelus lapsellesi: Pidä huolta ettei hän sitten vähän vanhempana ja aikuisena kehuskele leveästi, kuinka viisas lapsi hän oli! Näitä tulee aina välillä vastaan, "mä osasin kuitenkin lukea jo 5-vuotiaana","olin niin fiksu että mut laitettiin jo aiemmin kouluun". Kun ihmissuhteet kuitenkin rakennetaan ihan muista asioista, noilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, millainen on ihmisenä. Tää ihan hyvällä vaan...
Koulussa eriytetään myöskin ylöspäin, eli opettaja järjestää lahjakkaille lapsille haastavampaa tekemistä.
En suosittele koulun aloituksen varhentamista, sillä viisi vuotiaan tulee antaa olla viisi vuotias. Esikoulussa eriytetään myöskin niin alas kuin ylöspäin, eli esikoulu ei tule olemaan turha lapsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen syntynyt loppuvuonna ja olin aina luokan nuorin, mopon sain viimeisenä, ajokortin ym.
Kouluun menin 6v.
T.m
Ekaluokka on muutenkin lähinnä leikkimistä ja ryhmätaitojen oppimista. Mun lapsi oli osannut lukea jo 3 vuotta kun koulu alkoi mutta silti oli haastetta mm. siistin tekstauskirjoituksen opettelussa. Lisäksi hän aloitti soittoharrastuksen, mihin sai suunnata oppimisen paloaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei ole mitenkään poikkeuksellista että lapsi osaa lukea ja kirjoitta jo 5-6 vuotiaana omatoimisesti. En tuolla perusteella lähtisi laittamaan vielä kouluun.Tosiaan, nuo koulumatkat, yms muut yksin toimimiset olisi aika iso haaste. Muuallahan maailmassa lapset suurin piirtein ajetaan autolla kouluun ja takaisin, eikä he ole yksin ollenkaan, hetkeäkään (itseasiassa alle 12-vuotiaan yksin jättäminen on Britanniassa laitonta).Kaikenlaisia kuulee, että suomessa yksin ollut lapsi jäi kodin ulkopuolelle pakkasessa kun piti osata yksin mennä mummolaan, mutta mummo olikin muualla, jne. pikkulapsia jopa on kaapattu autoihin (Porvoossa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enemmistö osaa lukea ekaluokan alkaessa, niinpä aapisetkin on nykyään erilaisia kuin ennen. Lukeville on luetunymmärrystehtäviä, tarinan jatkamista yms., ei koulussa pitkästy kun tehtävät annetaan tason mukaan. Myös matikassa on haastavat lisätehtävävihot taitaville.
Minulla on tuollainen ihan tavallinen lapsi, joka varmaan näin ihan tavalliselle aikuiselle onkin sopivaa, joten en siinä mielessä osaa tietysti auttaa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että koulu ei ole ainoa oppimisen paikka ja siinä mielessä mikään ei estä sitä, ettetkö voisi rauhassa opettaa lapsellesi vaikka koko peruskoulun oppimäärän ennen koulun alkamista, mikäli koet sen mielekkääksi.
Tämän ei mielestäni kuitenkaan tulisi tarkoittaa, että lapsi aloittaisi koulunkäyntinsä nuorempana juurikin niistä syistä, joita itsekin mainitset. Tokko lastasi kovastikaan lohduttaa, että osaa aakkoset muita paremmin jos samalla ei ole yhtään kaveria ja joka liikuntatunnilla on se lapsi, jonka päätyessä omaan joukkueeseen hieman suupielet kääntyvät alaspäin.
Ja lopultakaan, mitä hyötyä on koulun aiemmasta aloittamisesta? Saako sen myötä myöhemmin elämässä jotain, mikä lisää merkittävästi onnea tai edes vaurautta? Ainakaan Suomessa asuessa on hankala nähdä mitään erityistä lapsen onnen kautta määrittyvää syytä aloittaa koulunkäynti aikaisemmin. Koulussa voi kokea turhautumista vaikkei osaisikaan ihan kaikkea ja toisaalta olla iloinen oppimastaan vaikka jo taitaisikin kaiken. Turhautumiseen vaikuttaa enemmän suhtautuminen kouluun kuin varsinaisesti koulussa opetettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En laittaisi. Eskariin ehdottomasti ja annat eskarinopen arvioida lapsen taidot. Vielä on leikin aika, mihin sinulla on kiire? Sosiaalisten taitojen kehittyminen on yhtä tärkeää, kuin tiedollisten. Tämän asian moni vanhempi tuntuu unohtavan. Kotona voit lukea haastavampia kirjoja, jos siltä tuntuu. Koulussa kyllä eriytetään. Myös hienomotoriset taidot ovat tärkeitä kehittää, voi olla että näissä tulee ongelmia, vaikka tiedollinen puoli olisi hallussa.
Meillä nyt tokaluokkalainen lapsi osasi kaiken eskarissa opeteltavan jo ennen eskaria. Siellä oppii kuitenkin tärkeitä ryhmätaitoja.
Enemmän pelkäsin tylsistymistä koulussa. Opettaja vakuutti, että kaikki saavat taitojensa mukaisia tehtäviä, eikä lapsi tylsistynyt. Lisäksi on parempi aloittaa koulutie niin, että kokee kaiken helpoksi. Nyt tokaluokalla onkin jo enemmän haastetta.
5-vuotias pikkusiskonsakin on nyt alkanut kirjoittaa ja lukea, laskee myös kymmenylityksiä. Ei tulisi mieleenkään laittaa häntä aiemmin kouluun. Kyseessä on todennäköisesti herkkyyskausi tällaiselle oppimiselle. Se, milloin herkkyyskausi tulee, on yksilöllistä, eikä kerro lapsen älykkyydestä tai koulussa pärjäämisestä juurikaan. Meillä vaikuttaa varmasti se, että seuraa koko ajan isompien sisarusten tekemisiä.
Minut laitettiin kouluun 6-vuotiaana enkä suosittele sitä. Älyllisesti ei ollut ongelmia, muuten kyllä, koska olin silloin vielä liian lapsellinen kouluun. Myöhemmin kun luokalleni jäi useamman vuoden vanhempia lapsia/nuoria oli vielä kamalampaa, varsinkin kun olin 14-vuotiaana useamman 18-vuotiaan seassa. Voitte yrittää kuvitella, mutta epäilen, pystyttekö. Tilannettahan ei suinkaan parantanut se, että menestyin koulussa noita "vanhuksia" paremmin - selvisin siitä kuitenkin suuremmitta vammoitta. Mutta en koskaan suosittele samaa kokemusta kenellekään, on liian rankkaa varsinkin murrosiässä olla tuossa tilanteessa vaikkei kiusatuksi joutuisikaan. Anna lapsellesi lapsuus ja nuoruus oman ikäistensä joukossa!
Ei kannata aikaistaa koulun aloitusta. Anna lapsen olla lapsi. Meidänkin lapset ovat lukeneet 4-5v ja vanhin laski murtolukuja päässä esikouluiässä (myöhemmin menikin yliopistoon luonnontieteelliseen) +kävivät vieraskieliset leikkikoulut. Siltikään en laittanut kouluun varhemmin (ja ovat sentään alkuvuodesta syntyneet). Elämässä tarvitaan muitakin taitoja kuin "akateemista" osaamista. Ihan normi viisivuotiaasi tuntuu olevan. Koulussa opitaan mm. sosiaalisuutta, ryhmässä toimimista, ryhmätöitä, odottamista, muidenkin auktoriteettien kuin vanhempien kuuntelemista, ei vain lukemista ja laskemista. Sinuna laittaisin lapsen johonkin hyvään harrastukseen josta hän saa tapapainoa "akateemisuudelleen" ja joka ei varmaan kuluta häntä suuresti kun perusasiat kuitenkin ovat hallussa. Jatkossa opiskelu on kuitenkin muutakin kuin lukemista ja laskemista. Lisäksi: lapsi olisi aina luokalla se nuorin ja kun muut lukiossa täyttävät jo 18, hän jää porukan ulkopuolelle. - Sataan laskeminen ei tee kenestäkään akateemista. On ihan sama osaako luetella sata lukusanaa (jotka hänelle joku on tietenkin opettanut) vai sata muuta asiaa. Ei se ole kuin ulkomuistia.
Osaa laskea sataan? Ei sitten ole hoksannut kymmenjärjestelmää... Ekalle tulee lapsia, joille laskeminen ei ole numeroiden luettelua vaan ymmärtävät lukujärjestelmän.
Sujuva lukeminen ja kirjoittaminen on myös aivan tavallista. Yli puolet osaa lukea jollain tavoin ja ainakin neljäsosa jo aivan sujuvasti.
Eli ei mitään erityistä auringon alla.
Koulussa pärjääminen vaatii paljon muuta, tietyn tason sosiaalisia taitoja, itsenäisyyttä, hienomotorisia taitoja ym.
Aloituksesi perusteella ei mitenkään voi suositella aikaistamista.
Ok, kiitos näistä vastauksista! Sain hyvän vahvistuksen päätökselle, en olisi varmaan moista edes ajatellut jollei lähipiirissä olisi ollut jonkin asteen usutusta... Itsekin tuossa mietin että koko kouluikä eri-ikäisenä omassa ryhmässä olisi kyllä raskas kokemus, en halua sellaiseen laittaa. Vaikka lukee ja laskee nyt, niin pianhan koulussa tulee muutakin. Ja tosi mukavaa kuulla että kouluissa saa nykyään hyvin tukea myös lisäoppimiseen! Tuo on ollut se mun ainoa huoli, että kyllästyy, ja pääsee liian helpolla ettei opi tekemään töitä. ap.
Olin itse samanlainen, menin 5veenä kouluun. Akateemisesti kaikki sujui erinomaisesti loppuun asti, sosiaalisesti ei todellakaan. Älä sitä omalle lapsellesi tee.