Lue keskustelun säännöt.
Itsen arvostaminen ja muiden
05.10.2015 |
Miten arvostaisin muita? Arvostan itseäni mutta minun on vaikea arvostaa muita ihmisiä. Koen, että minua ei ole arvostettu. En nyt kuitenkaan haluaisi olla koko ajan muiden kanssa sotajalallakaan. Minusta tuntuu, että ihmisten välisessä kanssakäymisessä on aika paljon valhheellisuutta. En haluaisi osaksi sitä valhekerhoa. Puhutaan ystävällisesti, vaikka ei oikeasti tarkoiteta sitä laisinkaan jne. Vaikeaahan se tietysti on puhua pahastikaan, vaikka niin tarkottaisikin, koska silloin muut leimaavat hulluksi.
Kommentit (2)
Onko täällä muita sellaisia, jotka arvostavat itseään, mutta jotka kokevat, että muut eivät teitä arvosta ja joiden on sen vuoksi vaikeaa arvostaa muita ja toimia sen mukaisesti? Helposti pelkään, että jos teen jotain jonkun hyväksi siitä seuraakin vain hyväksikäyttöä, ei mitään vastavuoroisuutta :/ Mutta ehkä en ymmärrä tai osaa olla vain aivan pyyteetön. Koska jos osaisin, se ajatus ei kai minua haittaisi? Miten oppisin pyyteettömäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai miten voisin edes olla tyytyväinen elämääni yksin kokien, etteivät muut minua arvosta? Ollen ihan yksin vain. Olen toipumassa pitkistä vaikeista ajoista ja masennuksesta eikä minun ole helppoa arvostaa 100% itseänikään, varmaan harjoittelun puutteen takia ja koska olen tosiaan joutunut kokemaan rankasti sen, että minua ei arvosteta ja otin sen omaksi asenteekseni itseäni kohtaakin. Ja nyt "heräsin", että kyllä mä itseäni arvostan, mutta ikävää on, etten voi tuntea muiden tekevän samoin. Ja koska minun on vaikeaa arvostaa muita niin tuntuu, ettei tilanne muutu, eli en löydä ystäviä. Mies on.