Lue keskustelun säännöt.
Työssäkäymisen rankkuus, onko mussa jotain vikaa?
29.09.2015 |
Eli olen vasta 25-vuotias nainen. Olen ollut nyt vuoden koulutustani (maisteri) vastaavassa työssä. Ongelma on se, ettei minulla jää energiaa enää töiden lisäksi mihinkään muuhun. En ole nähnyt enää perhettä tai kavereitani aikoihin, lopetin harrastuksetkin, koska en vain pystynyt käymään enää niissä. En pystynyt keskittymään esimerkiksi soitto- ja tanssitunnilla väsymyksen takia joten sain jatkuvasti niistä lisää huonoja kokemuksia.
Kaikki energia menee siihen työhön ja "vapaa-aikana" mietin miten selviän seuraavasta työpäivästä, ja saanko esimerkiksi nukuttua. Olen jo puoli vuotta joutunut käymään omakustanteisesti hierojalla, koska tension neck aiheutti migreeniä, huimausta, kipua ja pahoinvointia. On noita oireita vieläkin päivittäin. Lisäksi narskutan hampaita unissani mikä lisää päänsärkyä.
Töissä pyrin tekemään parhaani, mutta mikään ei tunnu riittävän pomolleni. Hän jaksaa aina muistuttaa jos jokin asia ei sujunut heti oikein. Teen paljon ilmaisia ylitöitä joita ei korvata mitenkään. Pomoni ei hyväksy sairaslomia, on sanonut että vain laiskat ja motivoitumattomat ihmiset jäävät kotiin sairaana. Näen usein painajaisia tuosta pomosta, ja työpaikasta yleensäkin. Näistä syistä nukun usein pätkittäin, ja vain 3-5 tuntia yössä.
Onko työelämä näin rankkaa kaikille, ja miten ihmeessä jaksatte sitten tehdä kokonaisen työuran? Olen jo nyt niin loppu, että välillä kuolema tuntuu ainoalta vaihtoehdolta päästä tästä tuskasta irti. Tuntuu etten vain ole tarpeeksi hyvä vaikka kuinka yritän parhaani.
Elämäni on tähän asti ollut todella helppoa, olin aina koulusssa ja opinnoissakin paras. Nyt vaan tuntuu etten riitä. Pitääkö minun uskoa, että olen vain niin paska ettei musta ole työhön? Itken tätäkin kirjoittaessa.
Kommentit (62)
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:16"]Pomosi voi olla narsisti, se imee susta viimeisetkin elinvoimat jos jatkat hänen vaikutuspiirissä. Vaihda työpaikkaa!
[/quote]
Tottakai
Kaikki ikävät ihmiset on narsisteja
Joillekkin elämä tarjoaa vastaukset kaikkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:27"]
Mulla on samanlaista ja on ollut jo 15v ajan. Jaksan just ja just hoitaa lapset, miestä en jaksa hoitaa ja ne vähätkin harrastukset lopetin, kun esikoinen syntyi. En ole ajatellut tätä erityisen rankaksi, koska kaikilla työkavereilla on samanlaista.
[/quote]
Mun elämä on niin raskasta, että pelkään etten voi ikinä hankkia lapsia jos tämä tilanne pysyy samanlaisena. En voi kuvitella olevani vastuussa vielä jostain toisesta ihmisestä, kun itsenikin pitäminen hengissä on jo rajoilla. Olen vähän kateellinen teille joilla riittää voimia hankkia vielä lapsia! Ap
Hohhoijaa -.- lopetin lukemisen sanaan TENSION NECK. Ei sitten MILLÄÄN voi käyttää suomalaisia sanoja Suomessa? Naurettavaa.
Lisään vielä, että minua kyllä harmittaa se, että eka työpaikkani oli niin surkea. Sain hyvää palautetta kollegoilta ja asiakkailta, mutta johtoa ei onnistunut miellyttämään. Tuntuu ihan toivottomalta yrittää saada taas työpaikkaa. Jälkeenpäin ajateltuna harmittaa, että tuollainen tyhmä työ vei minulta kaiken energian vuosien ajan ja mitä sain kaikista ilmaisista ylitöistä huolimatta... No ainakin seuraavassa paikassa osaan tunnistaa rajani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pystytkö juttelemaan uupumuksestasi työkavereiden kanssa? Voi hyvin olla, että monella muullakin on samanlaisia kokemuksia.
Koita muistaa, että työ on vain työtä, ei koko elämä. Pyri rajaamaan omaa työtäsi ja pitämään taukoja.
Minkä alan työstä on kyse?
Kommentoisin kuitenkin tuohon, kun sanoit käyneesi omakustanteisesti hierojalla. Useimmiten siellä käydään omakustanteisesti, harvoin, jos koskaan siihen saa mahdollisuutta jonkun toisen kustantamana.
Olet varmasti asiasi hoitava työntekijä. Pomosi on täyspaska, joka ei osaa arvostaa hyvää alaista. Älä jää tuonne pidemmäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:33"]
Laitettiinko sinut tosi pienenä kodin ulkopuoliseen hoitoon? Vastaisitko tähän kiitos!
[/quote]
Mua hoidettiin kotona ekat 3 vuotta ja silti kärsin ennen samasta kuin ap. Kilpirauhasen vajaatoimintaan tosin liittyy huono stressinsietokyky, mutta kumminkin. Ei välttämättä johdu hoitopaikasta vauvana siis todellakaan.
2
Olisin itse voinut kirjoittaa aloituksesi kymmenen vuotta sitten! Harmi etten kirjoittanut, vaan luulin vian olevan itsessäni ja jatkoin räpistelyä työssäni. Lopputuloksena burn out, keskivaikea masennus ja pysyviksi jääneet uniongelmat. Lähdin työpaikasta muutaman vuoden jälkeen kun sairastuin, samoihin aikoihin siellä alettiin selvitellä työsuojelun johdolla kiusaamistapauksia ja epäasiallista esimiestyötä.
Vaihda nopeasti työpaikkaa, jos vain suinkin pystyt. Kerro työterveydessä työpaikkasi tilanteesta ennen lähtöäsi. Tuskin olet ainoa, joka kärsii tilanteesta. Työterveyden saama tieto voi auttaa muita työntekijöitä, vaikken olekaan kovin toiveikas sen suhteen, että tuollaiselle pomolle voisi mitään tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota se tahtoo akateemisilla olla. Itsellänikin. Vaihdoin duunarihommaan, jossa pääse helpommalla. Nyt olen tyytyväinen ja jaksan muutakin, kun työ on simppeliä ja jää oikeasti sinne töihin. Akateemikoilla työt tulee kotiinkin valitettavan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ongelma on siellä sun työpaikalla. Ei sinua voi irtisanoa määräaikaisuudesta kovin helposti. Oletko todella valmis tekemään mitä vain saadaksesi uuden määräaikaisuuden? Onko tekemisilläsi lopulta mitään merkitystä sopimuksen jatkon kannalta (olettaen sinun tekevän työsi)? Älä välitä pomosi vaatimuksista. Kun työaikasi loppuu, niin lähdet hymyillen pois töistä vaikka kuka vaatisi mitä. Ohitat muutenkin asiattoman kritiikin ja teet työsi niin hyvin kuin pystyt, jos ei riitä niin voi voi. En usko, että mikään riittää pomollesi. Joskus työelämässä joutuu tekemään töitä rajattomien ihmisten kanssa. Sinun on itse ne rajat asetettava kovalla kädellä, muuten on oma jaksaminen kortilla. Tsemppiä uuden työn etsimiseen!
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 22:14"]Hohhoijaa -.- lopetin lukemisen sanaan TENSION NECK. Ei sitten MILLÄÄN voi käyttää suomalaisia sanoja Suomessa? Naurettavaa.
[/quote]
Tuo on ihan oikea termi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa ikävältä. Harmilinen tosiasia on se että toisilla ei vain riitä jatkuvasti energiaa täyteen työaikaan ja sen lisäksi muuhun elämään. En itsekään usko koskaan enää tekeväni täyttä työaikaa, koska vähempikin raha riittää elämiseen.
Sinuna vähentäisin nyt työtehoa ja tekisin hampaat irvessä sen määräaikaisuutesi loppuun, jollei se ole todella pitkä. Samalla katselisin valmiiksi jotain kevyempää työtä, tai sellaista jossa on lyhempi työviikko.
Toivottavasti et ole laskenut tekeväsi työtä tuota tahtia 20 vuotta saadaksesi asunnon maksettua... Koska silloin en voi muuta kuin suositella sen myymistä ja siirtymistä stressittömämpään elämään.
(Ja kuten joku sanoikin, se hieroja on maksettava omasta pussista, mutta ota se terveytesi huollon kannalta.)
Täydessä työajassa ei ole mitään ongelmaa, jos tiimi on kiva ja ilmapiiri samoin. Jaksaa ylitöitäkin. Huonossa ilmapiirissä narsistipsykopaattipomon kanssa ei jaksa edes osa-aikaisena.
Kiitos tsempeistä! Kai se on vaan rohkeasti ruvettava etsimään uutta työtä. En halua kertoa alaa tarkemmin, mutta kyseessä juurikin akateeminen työ, mikä ei koskaan jää vain sinne työpaikalle. Pelottaa sekin, että jos pomo saa tietää minun etsivän uutta työtä... Entä miten voin ilmoittaa ketään suosittelijaksi? En oikein mitenkään.
Työilmapiiri on huono, tiedän tuosta pomosta sen verran, että on raskautuneita naisia jättänyt useammankin työttömäksi, eli määräaikaisuuksia ei jatkettu. Yksi kiusaamisilmoitus on myös käsitelty, mutta tyyppi on niin hyvä puhumaan, että lopulta se ilmoituksen tehnyt lähti työpaikasta. Luulen, että henkilö voi hyvinkin olla narsisti niin kuin joku epäilikin. Mistä sitä tietää, eikä se tätä tilannetta nyt muuta.
Olen vaan joutunut jo niin pohjalle tuon työpaikan takia että surettaa miksen sanonut jo aiemmin vastaan. Jatkossa en suostu enää ylitöihin. Pomo on saanut minut tuntemaan itseni niin tyhmäksi ja mitättömäksi, että tuntuu ihan epätodelliselta miksi olisin muuttunut niin tyhmäksi yhtäkkiä. Aiemmin olin kuitenkin aina se välkyin tyyppi opinnoissa jne.
ap
Entinen pomoni onnistui tekemään työilmapiiristä niin ahdistavaa, että kärsin vastaavista oireista kuin sinä. Pistin kaiken omaksi syyksi (nuori, kokematon, ei tarpeeksi pätevä yms.) Silmät avautuivat, kun kollegani kertoi itkevänsä työpäivien jälkeen ja harrastavansa potkunyrkkeilyä nollatakseen itsensä.
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:43"]
[quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:37"][quote author="Vierailija" time="29.09.2015 klo 19:33"] Laitettiinko sinut tosi pienenä kodin ulkopuoliseen hoitoon? Vastaisitko tähän kiitos! [/quote] Miten tämä liittyy asiaan? Mutta kyllä, 7 kk ikäisenä kuulemma. Ap [/quote] No, tutkimusten mukaan varhain hoitoon laitetuilla aktivoituu kortisolin (stressihormoni) tuotanto ennen aikojaan, ja heistä tulee stressiherkkiä aikuisia, jotka eivät esim kestä normaalia uuden työpaikan aiheuttamaa painetta. Olen pahoillani, moni kärsii samasta...
[/quote]
Lähde?
Viimeisten tutkimusten mukaan nimenomaan kodin ulkopuolella hoidetut lapset pärjäävät paremmin sosiaalisissa tilanteissa ja varsinkin työelämässä.
Vaihda työpaikkaa. Asunnon voit myydä vaikka lainaa onkin, ja pankin kanssa voi aina neuvotella lainanhoidosta.
Joskus on niin väsynyt ja nujerrettu, ettei jaksa etsiä uutta eikä itsetunto ole kohdallaan. Silloin pitää uskaltaa ensin irtisanoutua ja sitten etsiä se uusi. Kun saat uuden työn, jaksat taas muutakin. Kokemusta on.
Älä puhu työpaikalla asiasta kenellekään. Vasta kun irtisanoudut. Kun olet saanut palkan ja työtodistksen, lähetät esimiehesi esimiehelle raportin tämän toiminnasta.
Mulla oli samaa kuin ap:lla - mutta minut laitettiin hoitoon vasta 5-vuotiaana. Työongelma ratkesi, kun tuli raskaaksi... sopimustani ei enää uusittu. Nyt haen töitä ja teen alani keikkoja. Työnhaku tuntuu vaikealta, kun vanhan työn muistot painavat niskassa. :(