Miten lapsen saa oppimaan fillarilla ajon ilman apupyöriä?

Hanki pienempi ja anna vauhtia pienen nurtsimäen huipulta...

...niin minä opin ajamaan kun tarpeeksi monta kertaa muksahdin ;-)

pyörän pitää olla niin pieni että lapsi ylettää helposti jalkansa maahan jos meinaa horjahtaa

ajelee tasaisella maalla ja opettelee löytämään tasapainon. Näin on onnistunut monella ja uskon sen olevan paras vaihtoehto. Se vaatii sinnikkyyttä. Itselläni meni lähes kokonainen päivä moisen temppuilun kanssa 5-vuotiaana, mutta voi sitä onnistumisen riemua, kun osasin jo samana iltana ajaa, kun olin pyöräni saanut.

laskettiin pyörän satula niin alas, että ulottui jalat maahan satulalta istuen. (tämä tärkeää, muuten tää ei toimi). Sitten loiva alamäki, siis tosi loiva, että pyörä valuu hiljakseen sitä pitkin alaspäin.



Istuin pyörän päällä ja harjoitteln tasapainoa, eli annoin pyörän mennä alaspäin ja nostin jalkoja maasta (ihan vaan siis sivulle, en polkimille) ja aina kun tuntu että kaatuu niin jalat maahan. Polkimiin en siis koskenut tässä vaiheessa. Kun tämä alkoi sujua eli pyörä ja minä pysyimme pystyssä niin sit uskaltauduin kokeilemaan polkimia. Aluksi se oli vain yksi tai kaksi polkaisua, mut nopeasti jo paljon enempi.



Puolessa tunnissa opin näin ajamaan pyörällä!! Olin tosin jo 7-vuotias.

nimim. yhdeksänvuotiaana pyöräilemään oppinut..



Ei saa painostaa, harjoittelua lapsen tahdissa.. Ettei tule toiselle luuserioloa vain sen tähden ettei osaa ajaa jotain helvetin pyörää!

juu painostaa ei saa. Itsellänikin isä ja isoveljet yrittivät opettaa ja työnsivät vauhtia tai tukivat pyörää ja käskivät polkea että he irrottavat sit salaa otteen yms. Olin arka lapsi ja pelotti kaatuminen. Äiti sitten keksi tuon tasapainoilun ja sillai opin tosiaan puolessa tunnissa polkemaan ja ei pelottanut yhtään ja se oli kyl iso riemu ku opin ajamaan, muistan että sit poljin vaan kaikki illat ympäri isoa kerrostalon pihaa :)