En saa mielestäni MFF-Lauraa
Mietin melkein päivittäin, millaiset hänen viime hetkensä ovat olleet, samoin kuin mietin miksen itse ottanut häneen yhteyttä tämän blogipäivityksen jälkeen ja edes yrittänyt auttaa
""Tällä postauksella ei ollut oikeastaan mitään järkeä. Ei päätä eikä häntää. Oon niettinyt pääni puhki, että mitä mä teen sitten "aikuisena", Mähän oon jo 25, mutta musta tuntuu kuin olisin vasta 19-vuotias. Johonkin kouluun pitäisi hakea? Mutta mikä mua kiinnostaa? En vaan saa irti siitä, mikä mua kiinnostaa. Kauneudenhoitoala, ehkä kampaajaparturi, kosmetologi, tollaiset asiat, jotka mua jokapäiväisessä elämässäkin kiinnostaa. Tuntuu vaan, että oon liian vanha menemään opiskelemaan enää mitään. Tuntuu, että olen ihan kadoksissa itseni kanssa. Kuljen sumussa, lääkesumussa päivästä toiseen, ja lykkään kaikkia hoidettavia asioita eteenpäin. Saatan nukkua kahteen päivällä, koska ehkä nukahdan neljän viiden aikaan aamuyöllä. Mun kaapit on täynnä pillereitä, ja toleranssi on jo niin korkealla, ettei mikään enää vaikuta muhun. Normaali ihminen joko kuolisi tai joutuisi teholle niistä lääkkeistä, mitä joudun syömään. Mitä mä haluaisin tehdä? Mä haluaisin tehdä jotain hyvää! Auttaa vanhuksia, vammaisia, syrjäytyneitä, tai sitten lähteä Kambodzaan auttamaan ihmisiä. Mun suurin toive on se, että saan auttaa ihmisiä. Ihmisiä, jotka oikeesti tarvitsee apua. Mun omat ongemat tuntuu naurettavilta. Psykooseja, monen minuutin kramppikohtauksia, itsemurhayrityksiä. Ja miksi, kaikenhan pitäisi olla hyvin? Se tunne, kun sä lakkaat olemasta, ja sun ellintoiminnot lakkaa, se on kaunis ja turvallinen tunne. Siksi en pelkää kuolemaa. Koska sillä hetkellä sä lakkaat olemasta. Mä haluaisin ajatella, että mulla on jokin tarkoitus tällä planeetalla, mutten ole vielä kekannut sitä. Sitä mä odotan ja toivon,. Nyt vain on sellainen mieli. "
Kommentit (57)
Mä oon saanu sen käsityksen, että hänellä meni ainaki viimeiset pari vuotta huonosti. Voi Laura, kumpa olisit silti jaksanut.
Jenni ei ole edelleenkään poistanut sitä videota tubesta jossa laura on päihtyneenä. Oon sit vissiin kukkis mutta jotain kunnioitusta.
Muistelen, että ketjut Laurasta oli aivan eri henkisiä silloin kun hän vielä eli. Pelkkää mollausta ja naureskelua.
Minä en mollannut kertaakaan. Varmaan eri ihmisiä voisko olla?
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:17"]
Muistelen, että ketjut Laurasta oli aivan eri henkisiä silloin kun hän vielä eli. Pelkkää mollausta ja naureskelua.
[/quote]
Eri ihmiset kommentoimassa, selvästi sen fanit kommentoi näitä muisteluketjuja ja sitten ne ennen kuolemaa olevat ketjut oli enemmänkin niiden kommentteja täynnä, jotka lukee blogeja lähinnä ns. hatereading tarkoituksessa.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:17"]
Muistelen, että ketjut Laurasta oli aivan eri henkisiä silloin kun hän vielä eli. Pelkkää mollausta ja naureskelua.
[/quote]
Mammat sai nyt tosielämän Enkeli-Elisansa, kun se parin vuoden takainen oli sepitetty.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:17"]
Muistelen, että ketjut Laurasta oli aivan eri henkisiä silloin kun hän vielä eli. Pelkkää mollausta ja naureskelua.
[/quote]
Mammat sai nyt tosielämän Enkeli-Elisansa, kun se parin vuoden takainen oli sepitetty.
[/quote]
Miten mammat liittyy lauraan?
Suurin osa sen lukijoista ja täällä siitä puhuvista on lauran ikäluokkaa, tai nuorempia teinityttöjä. Iso osa demistä on siirtynyt tänne jo ajat sitten, tämä oli joku mammeropalsta joskus vuosia sitten.
Jos joku vainaja pyörii jatkuvasti mielessä, se lienee merkki siitä että olisi hyvä selvitellä omaa suhtautumistaan kuolemaan.
Jep, itse en ole kertaakaan kommentoinut noita mollauskeskusteluja. Itseasiassa uskon, että kyseiset ihmiset on nykyään aika hiljaa Lauraa käsittelevissä ketjuissa. Miksi ihmisillä on niin vaikea tajuta, kuinka paljon tälläkin palstalla pyörii porukkaa, ei ne ole ne samat ihmiset kommentoimassa joka ketjua.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:37"]
Jep, itse en ole kertaakaan kommentoinut noita mollauskeskusteluja. Itseasiassa uskon, että kyseiset ihmiset on nykyään aika hiljaa Lauraa käsittelevissä ketjuissa. Miksi ihmisillä on niin vaikea tajuta, kuinka paljon tälläkin palstalla pyörii porukkaa, ei ne ole ne samat ihmiset kommentoimassa joka ketjua.
[/quote]
Sellaisille, jotka ei tiedä, niin täällä käy yli puoli miljoonaa uniikkia ip-osoitetta viikossa ja tämä on suomen suurin foorumi.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:28"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:25"]
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 19:17"]
Muistelen, että ketjut Laurasta oli aivan eri henkisiä silloin kun hän vielä eli. Pelkkää mollausta ja naureskelua.
[/quote]
Mammat sai nyt tosielämän Enkeli-Elisansa, kun se parin vuoden takainen oli sepitetty.
[/quote]
Miten mammat liittyy lauraan?
Suurin osa sen lukijoista ja täällä siitä puhuvista on lauran ikäluokkaa, tai nuorempia teinityttöjä. Iso osa demistä on siirtynyt tänne jo ajat sitten, tämä oli joku mammeropalsta joskus vuosia sitten.
[/quote]
Mammat = yleisnimitys av:llä pyöriville. Ei koske enää kovin rajattua ryhmää. Lisäksi tässäkin ketjussa on ainakin yksi tyyppi liikkeellä selvästi ilkeilymielellä, se on tuo joka kyselee "mitä tapahtui" jne. ja sitten vastaa itselleen. Sama tyyppi on laittanut saman kysymys/vastaus -kombon jokaiseen poistettuun ja säilyneeseen Laura-ketjuun viime toukokuun jälkeen. Samoin ap spämmää tuota Lauran poistamaa blogisitaattia moneen ketjuun, haluaa ilmeisesti levittää sen mahdollisimman laajalle, ettei vaan ikinä katoa. Jne.
Itsellänikin on käynyt Laura mielessä monta kertaa. Vieläkin surettaa ihan hirveästi kun mietin hänen loppuaikojaan. Olin blogin lukija monet vuodet ja huomasin kyllä hänen vaikeat aikansa mutta en jotenkin osannut ymmärtää että tilanne oli oikeasti niin vakava. Halusin aina uskoa että Laura pääsee lääkkeistä eroon ja elää ihanan elämän vanhaksi asti. Olisinpa vain osannut nähdä ulkokuoren taakse, ehkä olisin voinut jättää enemmän kannustavia kommentteja. No eihän sitä enää tiedä olisiko se auttanut mutta silti...
On se jännä miten ihmisestä tulee kuollessaan pyhimyksen kaltainen olento jonka muistoa vaalitaan. Miksei osata arvostaa ihmistä jo eläessään? Ja vaikka olis ollut kuinka kamala tyyppi niin sitten muistellaan niitä hyviä puolia mutta ei varmasti silloin kun vielä eli. Tällä kommentista ei siis mitään tekemistä Lauran kanssa vaan ihan yleisesti tässä tuumailin.
Laurassa nyt oli eläessäänkin ihan jotain sellaista oudon erikoista, joka erotti, noh, esim. Muista bloggaajista. Jotain mikä huokui sisältä.
[quote author="Vierailija" time="23.09.2015 klo 17:38"]Minulla on ikävä Tarua.
[/quote]
Niin minäkin ja sitä kuinka hän tiesi lopun tulevan. Ja sitä tuskaa iltaisin laittaa oma lapsi nukkumaan kun ei tiedä herääkö itse enää. Tai jos oli sairaalassa niin mikä vierailu on viimeinen. Ja kun yrittää tsempata vaikka ei enää jaksa mutta muiden takia :( Tuntuu niin pahalta ja väärältä.
Tänään viimeksi kävin Lauran blogia katsomassa. :( ikävä on valtava, vaikken häntä koskaan tuntenutkaan. Edelleen vaikea käsittää, ettei Lauraa ole enää. Minuakin kaduttaa, etten koskaan kirjoittanut hänelle, vaikka näin kuinka huonosti Lauralla meni. Edes yhtä tsemppaavaa kommenttia en kirjoittanut. Olisi pitänyt, vaikka luulen ettei se olisi muuttanut mitään.
Mihin Laura kuoli? ...Meillä on yhteisiä facebook-ystäviä ja muistan kuinka jo vuosia sitten ihailin hänen kuviaan ja eksoottista ulkonäköä. Niin nuori tyttö.
Ehkä juuri tämän takia voisi miettiä niitä jokapäiväisiä pieniä tekoja, pari kaunista sanaa ei paljoa vaivaa maksa, tai ainakin pidättäytyä sanomasta niitä pahoja sanoja- jollei aivan välttämättä ole pakko. Meistä kukaan ei kuitenkaan ikinä päällepäin katsomalla näe kuinka syvissä vesissä toinen ui.
Milloin Lauran elämä alkoi mennä huonoon suuntaan?